Esineitä internetissä

Mitä yhteistä on lääkeannostelijalla ja vauvan itkuhälyttimellä? Ainakin molemmat ovat näppäriä apuvälineitä arkeen, mutta pikku hiljaa auttamattoman vanhanaikaisia, jopa antiikkisia. Nyt vauvan vointia voi seurata erityisellä vauvamonitorilla ja mobiililaitteella vaikka toiselta puolelta maailmaa. Lääkepurkki muistuttaa lääkkeen otosta ja lähettää tarvittaessa muistutuksen kännykkään. Tai lääkepilleri sisältää pikkuruisen sensorin, joka aktivoituu vatsalaukussa ja lähettää tiedot lääkkeen ottamisesta ja samalla esimerkiksi sydämensykkeestä lääkkeen ottajan omaan mobiililaitteeseen. Tiedot voidaan myös automaattisesti välittää hoitohenkilökunnalle, jos niin on sovittu ja sallittu.

Yllä kuvatut ovat esimerkkejä fyysisen maailman esineiden ja tapahtumien kytkeytymisestä verkkoon. Tätä kutsutaan esineiden internetiksi, ja se on tämän hetken kuuminta hottia paitsi tietotekniikassa myös monilla muilla aloilla.

Mistään täysin uudesta asiasta ei ole kyse, sillä esineitä on ollut kytkettynä internetiin niin kauan kuin netti on ollut olemassa. Tai ainakin vuodesta 1991, jolloin Cambridgen yliopiston työntekijät kytkivät kahvinkeittimensä nettiin. Webbikameran ja netin avulla he pystyivät tarkistamaan omilta työpisteiltään käsin, kannattaako lähteä hakemaan kahvia. Teollisuudessa koneet ovat olleet yhteydessä toisiinsa jo kauan.

Miksi tästä siis kohkataan niin paljon juuri nyt? Vaikuttavia tekijöitä on ainakin kaksi. Esineet itsessäänhän eivät ole yhtään älykkäitä. Jotta ne voivat kertoa meille asioita, monitoroida maailmaa, niihin on lisättävä antureita ja sensoreita. Sensorin on oltava sen verran pieni, ettei sitä huomaa, ja sen verran edullinen, ettei tuotteen hinta nouse. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että sensorit ovat riittävän pieniä ja riittävän halpoja. Toisekseen mobiililaitteita ja langattomia verkkoja, ja niiden myötä internet, alkaa olla kaikkialla.

Esineiden internetin sovelluksissa ja hyödyntämiskeinoissa oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Niin Euroopan Unioni kuin maat ja järjestöt ympäri maailman pistävät kovasti toivoa näihin hyödyntämistapoihin. Länsimaissa väestö ikääntyy ja samaan aikaan vanhustenhoidosta joudutaan säästämään. Vanhusten halutaan asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan. Erilaiset monitorointisovellukset mahdollistavat turvallisen asumisen kotona ja sen, että apua saa, kun sitä tarvitaan. Kehitysmaissa sovelluksilla toivotaan saatavan apua esimerkiksi sääolojen ennustamiseen ja sitä kautta varmistamaan ruuan ja veden riittävyyttä.

Ihminen on kekseliäs olento ja ihmiskunta on tähän asti aina keksinyt keinon selviytyä. Nyt kun meitä ahdistavat liikakansoitus ja ilmastonlämpeneminen, talouden kutistuminen ja kovat säästöpaineet, ihan muutaman mainitakseni, voi esineiden internet hyvin olla pulasta pelastava sankari. Sen eri sovellukset helpottavat elämää ja tehostavat toimintoja ja tuotantoa. Fyysisen maailman kytkeminen verkkoon tuo säästöjä samalla kun parannuksia.