Voit kuunnella jakson myös:
ELISA KIRJASSA | APPLE PODCASTISSA | SPOTIFYSSA
Tässä jaksossa aiheena on älykäs verkko, kun juontajamme Kimmo Pentikäisen vieraaksi saapuu infrastruktuurievankelista Aki Anttila. Mitä ohjelmisto-ohjatut verkot käytännössä tarkoittavat? Mitä hyötyä ohjelmistoohjauksesta on yrityksille ja julkishallinnolle?
Esittelyssä: Infrastruktuurievankelista Aki Anttila
”Tervetuloa Elisan Digitalisaatio300-podcastiin, jossa käsittelemme kolmessasadassa sekunnissa digitalisaation eri ilmentymiä. Nimeni on Kimmo Pentikäinen ja tänään puhumme ohjelmisto ohjatuista verkoista. Vieraanani on Aki Anttila ja sinulla on hyvin kiinnostava ja poikkeuksellinen työ täällä Elisalla”, juontajamme aloittaa.
”Kyllä joo”, Anttila komppaa.
”Mulla on työnimikkeenä infrastruktuurievankelista, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että oon erilaisissa tilaisuuksissa asiakkailla kertomassa uusista teknologioista, ja miten ne voisivat hyödyntää asiakkaan liiketoimintaa.”
Ohjelmisto-ohjautuvuus digitaalisten muutosten tukena
”No miten ohjelmisto-ohjatutut verkot, mitä se oikeistaan käytännössä tarkoittaa?”, kysyy Pentikäinen.
”No ohjelmisto-ohjautuvuus sinällään ei ole ihan kauhean uusi termi. Ollaan jo viisi plus vuotta hyvinkin puhuttu ohjelmisto-ohjautuvuudesta”, vastaa Anttila.
Hän kertoo, että vanhaan tapaan asioita tehtiin manuaalisesti. Uuden tavan mukaisesti ohjelmistojen kautta pystytään tekemään verkkolaitteisiin muutoksia, jotka heijastavat sitä, mitä asiakasorganisaatio haluaa tehdä.
”Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että verkkolaitteiden päällä asuu älykkyyttä, joka yleensä on niin sanotun kontrollerin muodossa. Kontrolleri huolehtii sitten siitä, että kun me kontrollerille syötetään asioita mitä me haluttaisiin sen verkon tekevän, niin se kontrolleri käy varsinaisesti tekemässä konfiguraatiot niihin verkkolaitteisiin”, Anttila selittää.
Pentikäisellä herää lisää kysymyksiä: ”No mitä hyötyä tästä ohjelmisto-ohjatusta yritysverkosta on sitten yrityksille tai vaikkapa julkishallinnolle. Minkä takia se on niin käänteentekevä ratkaisu?”
Anttila kertoo, että tähän on oikeistaan montakin erilaista syytä. ”Ehkä kaikkein suurimpana nousee esille se, että jos me ajatellaan nykypäivän yrityksiä ja organisaatioita, niin hyvin harvalla on tällainen ajatus, että me ei haluttaisi viedä meidän toimintaa uudelle tasolle ja käytännössähän se avainsana, mikä on ollut jo pidemmän aikaa, on digitalisaatio. Jos mietitään mitä se digitalisaatio varsinaisesti tarkoittaa, niin siinä on hyvin pitkälle taustalla se ajatus, että enemmän ja enemmän sen liiketoiminnan tukena on tietotekniset järjestelmät.”
”Nää voi esiintyä kahdella eri tavalla, elikkä meillä voi olla uutta softaa siellä infrassa ja softan kautta tehdään erilaisia asioita, tai sitten aika monessakin tapauksessa tuodaan sinne uutta rautaa. Silloin kun me tuodaan rautaa tai softaa sinne infraan niin aika usein joudutaan sellaiseen tilanteeseen, että me joudutaan rakentamaan sinne verkkoihin uusia käyttäjäsegmenttejä”, Anttila täydentää.
Anttila kertoo, että käyttäjäsegmenttien luominen isommassa ympäristöissä, esimerkiksi sadoissa toimipisteissä, on melko suuritöinen projekti.
”Tää johtuu siitä, että me joudutaan jokaisen toimipisteen osalta ensinnäkin suunnittelemaan niitä asioita, elikkä miettimään, et; okei, minkälaisia IP-osoitteita me tarvitaan siellä, mitä virtuaalilaneja tarvitaan, miten ne virtuaalilanit kytketään osaksi laajaverkkoa, ja niin edes päin.”
Anttila kertoo, että perinteinen viive luomisprosessin aikana johtuu siitä, että suunnittelutyöhön kuluu aikaa. Toinen syy on se, että kaikki asiat joudutaan konfiguroimaan. Jos konfigurointityö tehdään manuaalisesti, myös siihen menee oma aikansa.
”Näin ollen, jos ajattelee perinteistä mallia siinä kohtaa, kun ne digitalisaation airot siellä organisaatiossa sanoo, että nyt me tarvitaan tällainen järjestelmä ja mietitään milloin se järjestelmä on oikeesti käyttöönotettavissa sen infrastruktuurin näkökulmasta, niin se väli voi olla useita kuukausia – puolikin vuotta helposti jos on oikein iso ympäristö.”, Anttila avaa asiaa.
Anttila kertoo, että ohjelmisto-ohjautuvuus tarkoittaa käytännössä sitä, että ympäristö suunnitellaan edelleen, mutta enää sitä ei tarvitse suunnitella toimipistekohtaisesti, vaan suunnitelma voidaan tehdä yhdellä kertaa koko suurempaan ympäristöön.
”Sen jälkeen sen kontrollerin kautta huolehtia konfiguraatiosta. Tietysti vähän ympäristöstä ja tarpeesta riippuen, tämäkin kestää, mutta me puhutaan päivistä sen sijaan, että me puhuttaisi kuukausista.”, asiantuntijamme vertaa.
”Eli ohjelmisto-ohjatut verkot on käänteentekevä ja merkittävä uusi tapa toteuttaa erityisesti jos kyseessä on asioiden internetin ja digitalisaation käyttöönotto hyvin hajautuneessa organisaatiossa”, Pentikäinen toteaa.
Liiketoiminnan kehittäminen ohjelmisto-ohjautuvuuden ja tekoälyn avulla
”Mikä olisi esimerkki tämmöisestä hajautuneesta organisaatiosta, joka saman tien saa siitä hyötyä?”, juontajamme kysyy.
Anttila kertoo, että tässä voidaan ajatella kahta eri käyttötapausta.
”Esimerkiksi julkisella puolella hyvä esimerkki on tällaiset organisaatiot, jotka yrittävät usean kunnan verkkoja, joissa tapahtuu paljon muutoksia ja toisaalta sitten toinen esimerkki, vaikka kaupanalalta, johon tulee helposti uusia järjestelmiä lisää.”
”Hyvä”, tokaisee Pentikäinen.
Loppusanat
”Aki, kuulin että sä teet vähän muitakin harrastuksia, joihin ei liity kauppoja, mutta itseasiassa partureita. Kerros, minkälaista parturihommaa sinä teet?”, Pentikäinen tiedustelee vielä perään.
”Joo, mä laulan tällaisessa helsinkiläisessä mies barbershop-kuorossa, kun The Finnish Line”, Anttila paljastaa.
Hän kertoo, että kuorossa on muutama kymmentä ihmistä, ja ajatuksena barbershop-musiikissa on, että kilpaillaan ahkerasti. ”Mekin lähdetään tossa muutaman viikon päästä Ruotsiin pohjoismaisiin barbeshop-kilpailuihin”, Anttila ilmoittaa.
Pentikäinen osoittaa kannatuksensa Anttilalle: ”Ei muuta, kun onnea laulukilpailuihin. Kiitoksia Aki, että olit meidän vieraanamme tässä Elisa Digitalisaatio300- podcastissa. Lisää aiheesta osoitteesta elisa.fi/yrityksille.”