Suunnitelmallisesti pilveen

Ihanteellinen siirtymä pilveen kattaa sekä mahdollisuuksien hyödyntämisen että riskien hallinnan.

Julkipilven tekniseksi ympäristöksi on tarjolla kosolti vaihtoehtoja, joista Amazonin AWS, Googlen GCP ja Microsoftin Azure ovat tunnetuimmat. Vaikka niiden konepeltien alla hyrräävät erilaiset teknologiat, niiden käyttötavat ovat varsin samanlaiset.

Kukin pilviympäristö on profiloitunut omille vahvuusalueelleen.

”AWS on tullut markkinoille sovelluskehittäjien suosikkina. Azuren vahvuus on se, että yrityksissä on ennestään paljon Microsoftin infraa ja sovelluksia, jolloin Azuren käyttöönottokynnys on alhainen. Microsoft on myös panostanut esimerkiksi tietoturvapalveluihin ja datawarehouse-palveluiden kehittämiseen. Googlen vahvuus on muun muassa kognitiivisissa palveluissa ja tekoälyssä”, Elisan IT-liiketoiminnassa työskentelevä Antti Salo kertoo.

Automatisoituu hallinta

Automatisointi on iso asia pilvimaailmaan siirryttäessä.

”Infrastructure as Code (IAC) on pilveistämisen ytimessä. Se on tapa, jolla pilveä rakennetaan. Monistettavuuden ja vakioinnin myötä se luo pilviympäristöön tehokkuutta ja nopeutta”, Salo sanoo.

Automatisointi vähentää esimerkiksi konfiguraatiovirheiden vaikutuksena tulevien katkojen riskiä.

Pilveen siirtymisen seurauksena yrityksen koko liiketoiminta on verkkoyhteyden päässä. Silloin yritys tarvitsee kumppanin, joka kykenee rakentamaan ja ylläpitämään verkko- ja pilviympäristöstä teknisesti erittäin kestävän ratkaisun, joka palvelee optimaalisesti kaikissa olosuhteissa.

Hallinta avainasemassa

Pilvisiirtymä voidaan toteuttaa useilla tavoilla, joista yksinkertaisin on konesalipalveluiden siirtäminen muuttumattomina pilveen. Tämä on harvoin paras vaihtoehto, sillä palvelinten suora siirto pilveen voi nostaa kustannuksia merkittävästi.

”Pilveistämiseen tarvitaan aina strategia, eikä niin että siirrytään hallitsemattomasti ilman suunnitelmaa ja päämäärää. Tarvitaan mittarit, joilla todennetaan siirtymän onnistuminen. Samalla pitää huomioida vanhojen järjestelmien alasajon vaikutus. Nämä jäävät usein tekemättä hallitsemattomassa pilvisiirtymässä”, Salo kertoo.

Alusta saakka on tärkeää huomioida se, että pilvi tarjoaa teknologioita, joiden avulla voidaan luoda uudenlaisia ja entistä paremmin liiketoimintaa palvelevia sovelluksia. Samalla olemassa olevat sovellukset voidaan modernisoida pilvinatiiveiksi hyödyntämällä pilven tarjoamia kyvykkyyksiä.

Niissä tapauksissa, kun palvelininfra on tulossa elinkaarensa päähän tai liiketoiminta tarvitsee nopeasti lisää kapasiteettia, voi suora palvelininfran pilveistäminen tulla kyseeseen.  Silloinkin on syytä tehdä suunnitelma, kuinka pilviympäristössä edetään niin, että sen mahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

”Suunnitelmassa pitää aina muistaa tavoitetila ja se, millä toimenpiteillä tavoitteet saavutetaan. Samalla pitää kartoittaa osaaminen: onko sitä omassa organisaatiossa vai tarvitaanko kumppani. Tärkein asia on ymmärtää liiketoiminnan tarpeet ja oivaltaa, miten pilvisiirtymän avulla sovellukset voivat entistä paremmin vastata niihin”, Salo sanoo.

Pilveen siirryttäessä tarvitaan laajaa teknistä osaamista paitsi pilvestä myös tietoturvasta, tietoliikenteestä, verkkoarkkitehtuurista ja sovelluksista. Elisan asiantuntijoilla on pitkäaikainen ja laaja-alainen kokemus kaikilta teknologia-alueilta.

”Kokonaisuus on ymmärrettävä niin, että kaikki osa-alueet synkkaavat, eikä vanhaan malliin niin, että joku tekee verkkoa ja toinen infraa.”

Kinkkinen kustannushallinta

Tekniikan rinnalla tarvitaan ymmärrys kustannuksista niin, ettei tehdä kohtuuttoman kalliita ratkaisuja.

”On ymmärrettävä, mitä tarkoittaa, kun sovelluksia rakennetaan pilven komponenteilla ja niitä ajetaan pelkästään pilvessä. Vastaan voi tulla yllättäviä kustannusnousuja sovellusten elinkaaren aikana, kun joku sovellus jää käyttämään kapasiteettia, vaikka liiketoiminta ei sitä enää käytä.”

Kustannuksia voi nostaa myös se, että pilvitoimittaja muuttaa hinnoittelua eli esimerkiksi jonkin käytettävän komponentin hinta muuttuu. Pilviympäristö on kustannushallinnan kannalta hankala, koska hinnoittelumallit ovat erilaisia. Kapasiteettia ja komponentteja laskutetaan esimerkiksi transaktio- ja aikaperusteisesti.

Kustannuksia ennakoitaessa pitää olla myös selkeä suunnitelma siitä, miten konesalit ajetaan alas pilvisiirtymän jälkeen. Jos suunnitelmaa ei ole, jäävät konesalikustannukset rasitteeksi.

Pilviympäristölle pitää olla vastuullinen taho, joka varmistaa pilven tarkoituksenmukaisen käytön ja esimerkiksi sen, ettei ympäristöjä jää turhaan pyörimään ja aiheuttamaan ylimääräisiä kustannuksia.

On vielä syytä huomioida, että pilvitoimittajat eivät konfiguroi asiakkaan pilviympäristöjä, vaan tarjoavat palikat, joilla pilviympäristö toteutetaan. Pilviympäristön rakentaminen ja erityisesti sen ylläpito ja operointi jäävät asiakkaan tai asiakkaan kumppanin vastuulle. Onkin tärkeää, että pilviympäristössä toimivalla yrityksellä on Elisan kaltainen kokenut kumppani, joka vastaa pilviympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä jatkuvana palveluna.

Tietoturva aina ja kaikkialla

Pilviympäristön tietoturva toteutuu parhaimmillaan niin, että tietoturva on kiinteä osa jokaista prosessia ja sovellusta: alkaen sovellusten siirrosta pilviympäristöön ja jatkuen datan ja sovellusten suojaamiseen pilviympäristön kaikissa kehitysvaiheissa.

”Pilven tietoturva on kokonaisvaltaista, niin datan suojaamista, käyttäjäidentiteetin suojaamista kuin käyttöoikeuksien hallintaa. Pilven tietoturvaa ei ratkaista pelkällä perinteisellä palomuurilla ja virustorjunnalla”, Salo sanoo.

Tietoturvaan liittyy pilvistrategian päätös, ollaanko yhden pilviympäristön varassa vai hajautetaanko sovellukset ja data useampaan ympäristöön. Vaikka strategiassa olisi valittu yhden pilven malli, kannattaa valmistella suunnitelma, miten tarvittaessa voidaan siirtyä toiseen pilviympäristöön.

”Aina kannattaa valmistautua siihen, että pilvipalvelujen tarjoaja esimerkiksi nostaa hintoja. Ollaanko silloin valmiita kustannusnousuihin vai voidaanko siirtyä toiseen ympäristöön?”

Pilviympäristö tarjoaa liiketoiminnalle jatkuvasti uusia työkaluja digitalisoida liiketoiminnan eri osa-alueita. Esimerkiksi datan hallinta sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen ovat voimakkaasti kehittyviä alueita.

”Pilvitoimittajat tuovat jatkuvasti tarjolle 5G:n lyhyttä vasteaikaa hyödyntäviä sovelluksia ja laitteita. Sovellustoimittajat tekevät sovellukset pilvitoimittajan alustalle, joka sitten hyödyntää esimerkiksi Elisan verkkoa. Pilvitoimittajilta on tullut laajennuksia, joilla pilveä voidaan laajentaa esimerkiksi Elisan tai muiden toimijoiden konesaleihin ja siten lähemmäs käyttäjiä palvelemaan matalan latenssitarpeen sovelluksia”, Salo kertoo.

Lue lisää julkipilvipalveluista täältä.  It-ympäristön jatkuvasta kehittämisestä sekä kustannustehokkaasta pilvisiirtymästä kertoo tarkemmin lisää Olli Pikkarainen täällä sekä siitä, miten liiketoiminnan kasvua voidaan hakea julkipilvipalveluilla.  Tutustu myös virtuaaliverkkojen ja julkipilven asiantuntijablogiin.

Tervetuloa myös Elisa ICT Day -virtuaalitapahtumaan 17.9.2020! Tapaat siellä myös Antin ja muita asiantuntijoitamme! Ilmoittaudu täällä.