Digitaalisuus on todellisuutta jo perinteisessäkin teollisuudessa. Innostus uusiin teknologioihin on juuri nyt kovaa, ja ennen pitkää äly tulee olemaan mukana jokaisessa koneessa ja laitteessa. Myös konttien valmistuksessa on otettu merkittäviä edistysaskelia. Uudet älykontit eivät esimerkiksi enää katoa maailmalle.
Innostuksen uusiin digitaalisiin ratkaisuihin teollisuuden piirissä selittää esineiden internetin eli IoT:n kehittyminen. IoT muuntaa teollisuuden koneet ja laitteet älykkäiksi anturien avulla. Anturit mittaavat haluttua tietoa, joka siirtyy langattomasti datapankkiin. Tieto saadaan sieltä yritysten hyödynnettäväksi tietojärjestelmien ja sovellusten avulla.
Yksi haasteellisimmista kohteista IoT-teknologian hyödyntämiselle on kemian teollisuuden IBC-kontit, joissa kuljetetaan vaarallisia aineita. ”Kontit kulkevat maailmalla säällä kuin säällä ilman akkuja tai muita virtalähteitä. Myös konteissa kuljetettavat vaaralliset kemikaalit aiheuttavat digitaalisille laitteille haasteita”, kertoo Finncont Oy:n innovaatiojohtaja Toni Harjumäki.
Reilu vuosi sitten Rejlers Oy ja Finncont Oy alkoivat yhdessä ratkaista haastetta toimintavarman älykontin rakentamiseksi. Finncont on perinteikäs suomalainen yritys, joka valmistaa metallisia ja muovisia IBC-säiliöitä ja ympäristöteknisiä tuotteita. Rejlers puolestaan keskittyy muun muassa uusien digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen eri toimialoilla. Projektissa yhdistettiin Rejlersin IoT-osaaminen Finncontin ymmärrykseen logistiikka-alan toiminnasta ja haasteista.
Asiakkaan saama hyöty tärkein
Digitaalisaation tavoitteena on tuoda yrityksille todellista kilpailuetua ja konkreettista hyötyä liiketoimintaan. Digitalisaation hyödyt ulosmitataan, kun toiminnan kustannukset laskevat tai tehokkuus ja asiakaspalvelu paranevat. Logistiikassa tämä tarkoittaa entistä sujuvampia tavaravirtoja tai liikkumista. Älykontti voi lähettää tietoa esimerkiksi täyttöasteestaan, mikä tehostaa ja nopeuttaa tyhjien säiliöiden kiertoa.
”Tiedon keräämiseen tulee jatkuvasti uusia teknologioita, jotka meidän täytyy hallita. Keskeistä kuitenkin on se, miten tätä reaaliajassa kerättävää tietoa hyödynnetään niin omassa kuin asiakkaidenkin liiketoiminnassa. Tieto täytyy analysoida ja sen täytyy tukea yrityksen johtamista ja päätöksentekoa”, sanoo Antti Lilleberg, Rejlers Oy:n Uudet palvelut ja tuotekehitys -yksikön johtaja.
Osa Finncont Oy:n asiakkaista hyötyy eniten kontin lähettämästä sijaintitiedosta. Arvokas ja uudelleen käytettävä metallinen IBC-säiliö on monessa paikassa haluttua tavaraa, eikä kontti ole aina palannut matkalta takaisin omistajalleen. Älykontti ei voi hävitä enää samalla tavalla. Nyt myös moni muu tärkeä tieto pysyy nyt tallessa.
”Aiemmin kontteihin liittyvä dokumentaatio oli paperilla ja kontin lähtiessä asiakkaalle emme enää tienneet, mitä sille sen jälkeen tapahtui. Asiakkaan päässä tärkeät paperit usein hukkuivat. Nyt kaikki konttikohtainen tieto säilyy pilvessä. Tulevaisuudessa näemme tiedot muun muassa konttien huoltoväleistä ja vioittumisesta. Tätä tietoa voimme hyödyntää suoraan omassa tuotekehityksessämme”.
Harjumäki sanookin, että Finncontille digitalisaatio on saanut aikaan ajattelutavan muutoksen, jonka ansiosta yritykselle on rakennettu kilpailuetua ja mainetta. ”Aiemmin tehtiin ja myytiin samaa kuin kilpailijatkin, mutta nyt asiakasymmärrys sekä yrityksen myynti ja asiakaspalvelu ovat nousseet kokonaan toiselle tasolle. Tämä tarkoittaa, että emme kilpaile enää hinnalla. Nyt pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaista palvelua ja auttamaan heitä myös logistiikan suunnittelussa ja toiminnan tehostamisessa”, Harjumäki sanoo.
Ohjenuorana ketteryys: ”fail fast, learn fast”
Lilleberg toteaa, että digitalisaatio etenee koko ajan, mutta mitään erityistä digiloikkaa tai hyppäystä kokonaan uuteen toimintakulttuuriin hän ei näe. ”Sovelluksia syntyy ja kuolee. Digitalisaatio etenee ja alan toimintaperiaatteena on ”fail fast, learn fast”, eli ketterästi kokeillen haetaan parhaita ratkaisuja ja mennään nopeasti eteenpäin”.
Seuraavana merkittävänä kehitysaskeleena molemmat pitävät tiedon analyysin ja koneälyn kehittymistä. Tulevaisuudessa tietojärjestelmät pystyvät oppimaan ihmisen tekemistä ratkaisuista ja pitävät nykyistä enemmän huolta itsestään. Älykonttien kohdalla järjestelmä voisi esimerkiksi ennakoida huollon tarvetta, ehdottaa paranuksia logistiikkaketjuihin ja tuoda ideoita tuotekehitykseen.
”Kehitysaskeliin liittyy aina myös haasteita. Osaajista on pulaa ja ihmisiin on lähes sisäänrakennettuna muutosvastarinta, mitä ei voi ohittaa. Myös teknisiä haasteita riittää. Jotta laitteiden verkottuminen etenisi ja tieto kulkisi oikeaan paikkaan, täytyy tietojärjestelmiä yhdistää. Näiden järjestelmien välisten rajapintojen rakentaminen on ajoittain varsin työlästä”, toteaa Lilleberg.
Lilleberg ja Harjumäki alleviivaavat yhteistyön ja verkoston merkitystä tulevaisuuden kehittämistyössä. ”Asioita on pakko tehdä yhdessä”, muotoilee Harjumäki. ”Älykonttien suunnittelussa meillä on Rejlersin lisäksi mukana useita yhteistyökumppaneita anturisuunnittelusta lähtien”.
Rejlers puolestaan keskittyy ratkomaan asiakkaan haasteita ja jättää teknologioiden kehittämisen muille. ”Rakennamme IoT-ratkaisut Elisan ylläpitämälle alustalle. Elisa huolehtii alustan teknologiat, niiden toimivuuden, optimoinnin ja päivittämisen. Mutta yhtä tärkeää meille oli koko ekosysteemin tuki ja osaaminen – meille oli positiivinen yllätys, miten hyvin yhteistyö toimi verkoston jäsenten välillä”.
Antin ja Tonin vinkit yrityksen digitalisaatioon
- Aseta tavoitteet. Digitalisaation tavoitteena voi olla yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittäminen tai sisäisten toimintamallien tehostaminen – tai molemmat yhä aikaa.
- Luota yhteistyöhön. Etsi kumppanit ja rakenna verkosto, jossa eri yritysten osaaminen täydentää toisiaan.
- Kokeile rohkeasti. Pilotoi ja kokeile uusia digitaalisia ratkaisuja, ja ota niistä käyttöön parhaat ja toimivimmat ideat.
Lataa etävalvonnan ja -hallinnan opas
IoT tuo uutta tehokkuutta teollisuuteen. Mitä kaikkea uuden IoT-ratkaisun rakentamisessa on huomioitava?
Kaikki artikkelit