Käyttäjien vaatimukset tämän päivän sovelluksille, ohjelmistoille ja tietojärjestelmille ovat korkealla. Oli kyseessä ratikkalipun ostaminen, neukkarin varaaminen tai kriittisen prosessin ohjaus, asioiden on vain sujuttava.
Organisaatiot alkavatkin olla valveutuneita sovelluskehityksen ostajia – digitaaliset ratkaisut ja palvelut ovat yhä useamman toiminnan elinehto ja kasvun mahdollistaja.
Digistrategia määrittää isoja linjoja nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä. Teknologisten ratkaisujen käytännön toteutus on sitten se näytön paikka, joka kertoo saavutetaanko toivottu lopputulos. Siinä on IT-kumppanilla iso rooli.
Millaista tämän päivän sovelluskehitystyö on? Kysyimme asiaa Elisan ohjelmistokehitysprosesseista vastaavalta Toivo Vajeelta ja UX-ja palvelumuotoilusta vastaavalta Olli Virkkuselta.
”Toteutamme asiakkaillemme laajoja palvelukokonaisuuksia, joiden koko elinkaaresta olemme vastuussa. Pidämme myös kokonaistoimittajana huolta, että sovellukset niin sanotusti käyvät ja kukkuvat. Hoidamme asiakkaidemme kriittisiä prosesseja ja sparraamme teknologiavalintoja, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaan – olemme siis digitalisaatioekspertti, joka keskittyy käyttäjille näkyviin toteutuksiin muuttuvassa bisneksessä”, Toivo kuvailee.
Valveutunut asiakas osaa haastaa
Toivon vastuulla on ohjelmistokehityksen ammattilaisten johtaminen. Olli puolestaan toimii yhteyshenkilönä liiketoiminnan ja teknologisen toteutuksen välillä konseptoiden erilaisia ratkaisu- ja palvelumalleja asiakkaiden haasteisiin. Käytännössä molempien työ on tiivistä asiakastyötä IT-tiimien, arkkitehtien ja designereiden kanssa. Mitä niiden asiakkaiden mielissä sitten liikkuu juuri nyt?
”Ohjelmistotuotteen design ja käytettävyys kuuluvat jo perusvaatimuksiin – käyttäjäflown on toimittava. Asiakas odottaa myös, että sovelluskehityksessä on huomioitu käyttäjäanalytiikan vaatimukset, ja että palvelu tuottaa sille annetuja tavoitteita. Valveutunut asiakas osaa jo haastaakin yhteistä tekemistä. Hän tietää myös, kuinka tärkeää on, että molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja työmenetelmiin”, Olli kertoo.
Jatkuvaa parantamista avoimessa ja tiiviissä yhteistyössä
Fiksut kuluttajapalvelut ovat asettaneet loppukäyttäjien odotukset korkealle. Sovelluskehittäjistä alkaakin olla globaalisti jo pula: taitavimmat tekijät ovat nykypäivän rokkitähtiä, jotka saavat itse valita mielenkiintoiset projektit. Sooloilemaan ei kuitenkaan pääse – toimiva sovelluskehitys nimittäin perustuu tiiviille yhteistyölle palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Tyypillisesti yhteistyöhön osallistuvat sekä liiketoiminnan edustus että IT.
Kaiken lähtökohtana on, että palveluntarjoajan myynti ja tuotanto toimivat saumattomasti yhteen. Silloin asiakkaan ei tarvitse pelätä, että myynti lupaa kuun taivaalta, mutta tuotanto ei pysty sitä tuomaan. Toinen perusedellytys on, että asiakas pystyy sitoutumaan projektiin aiemmin totuttua tiiviimmin. Myös Elisalla sitoudutaan tekemiseen vastaavalla vakavuudella – Toivon ja Ollin mukaan asiakkuudesta alkaa kumppanuus, joka on kuin työsopimus ilman määräaikaa.
”Kokemuksemme osoittaa, että mitä paremmin asiakas voi sitoutua yhdessä tekemiseen, sitä varmemmin hän saa omia tarpeitaan vastaava ratkaisun. Ketterässä sovelluskehityksessä määrittelyjä ei tehdä ainoastaan projektin alussa, vaan tekemistä kehitetään asiakkaan kanssa koko projektin ajan saatujen kokemusten mukaan – kaikkeahan ei voi alussa arvata”, Toivo kuvailee.
Käytännössä tiivis yhteistyö tarkoittaa viikoittaista yhteydenpitoa. Moni turha asia jää tekemättä, ja säästyneellä ajalla tehdään oikeita asioita paremmin. Ja siinä on se iso muutos.
”Kaiken A ja O on avoimuus ja rehellisyys kaikessa tekemisessä. Se tarkoittaa, että me kerromme asiakkaalle, mitä ongelmia työn aikana saattaa ilmetä. Asiakkaan vastuulla on kysyä, jos hän ei ymmärrä jotain. Välillä haasteita mietitään sitten yhdessäkin. Keskinäisellä avoimuudella vältämme olettamuksiin perustuvat väärät ratkaisut”, Olli toteaa.
KetTu tukee sovelluksen hallintaa koko elinkaaren ajan
Avoimuus ei tarkoita kuitenkaan sitä, että asiakasta kuormitettaisiin teknisillä kysymyksillä – ne kuuluvat palveluntarjoajan vastuulle. Asiakkaan panosta odotetaan toiminnallisiin linjauksiin. Kun sovelluskehitysprojekti on sitten saatu maaliin, alkaa sovelluksen elinkaaren mittainen hallinta ja jatkuva kehittäminen.
Elisalla on rakennettu sitä varten oma ketterän tuotannon malli, KetTu.
”KetTu perustuu asiantuntijatiimiin, jossa on mukana vanhempia ja tuoreempia osaajia. Yhteydenpidosta asiakkaaseen vastaa Tekninen Tuoteomistaja, Technical Product Owner (TPO). Hän valvoo asiakkaan etua laadun ja käyttäjäkokemuksen näkökulmasta. TPO:n tehtävä on auttaa asiakkaan luottopelaajana tiimiä tulkitsemaan asiakkaan tarpeita silloin, kun asiakas ei välttämättä itse osaa sanoa mitä tarvitsee”, KetTu-mallista vastaava Toivo kuvaa.
Hänen mukaansa KetTun avulla asiakastarpeeseen pystytään vastaamaan aiempaa tarkemmin ja sovelluksen käytettävyys saadaan entistä paremmalle tasolle. KetTu-mallin vankka tiimitys myös poistaa pitkiin kumppanuuksiin liittyvää henkilöitymisen ongelmaa. Toivo ja Olli heittävät lopuksi pallon asiakkaille.
”Kannustamme asiakkaita sitoutumaan sovelluskehitysprojekteihin ja kumppanuuden pitkäjänteiseen rakentamiseen. Kyseessä on liiketoiminnan kehittämiseen tehty investointi, joka tuottaa kokemuksemme mukaan tuloksia pidemmällä aikavälillä.”
Mieti näitä näkökulmia, kun etsit kumppania sovelluskehitykseen:
- Millainen on palveluntarjoajan maine ja NPS (Net Promoter Score) – löytyykö referenssejä ja suosittelijoita?
- Millaisilla menetelmillä projekti aiotaan konkreettisesti toteuttaa, vai ’hoitavatko pojat homman’?
- Osaako kumppani haastaa sopivalla tavalla asiakkaan ajattelua?
- Olisiko näiden ihmisten kanssa hyvä työskentelyilmapiiri? Tapaa aina koko tiimi ennen lopullista päätöstä.
Lue myös
Näkökulma: ”Ketterä kuin KetTu”
Data on markkinoinnin uusi valuutta
Pilvisiirtymä tarvitsee strategian
Näin mitataan ja osoitetaan asiakaskokemuksen liiketoimintahyöty
Kaikki artikkelit