Sopivasti luovaa hulluutta ja pilkettä silmäkulmassa

Johtajanhuoneen iso työpöytä, sohvakalusto ja ovivalot odottivat Jukka Toiviota, kun hän siirtyi Elisan pääkonttorille Helsingin Pasilaan reilu kymmenen vuotta sitten. Mobiliteettia 90-luvulta asti myynyt mies ei kokenut tarvitsevansa tarjottua tilaa. Tänään suurin osa elisalaisista työskentelee ilman omaa kiinteää työpistettä.

Elisa aloitti uudenlaisten työympäristöjen valmistelun kymmenen vuotta sitten. Työskentelytavat ja toimitilat radikaalisti muuttava uudistus alkoi vuonna 2007. Muutosprosessissa on siirrytty vaiheittain työhuoneista avotoimiston kautta paikkariippumattomaan työskentelyyn. Elisalaisia kannustetaan etätyöhön ja johtaminen perustuu luottamukseen ja tulosten seuraamiseen. Elisan Uudenmaan aluejohtaja Jukka Toivio, olit yksi uudistuksen alkuunpanijoista: miten muutos lähti liikkeelle?

”Digitalisaatio muuttaa kaikkia toimialoja ja työtehtäviä. Halusimme edistyksen etujoukoissa remontoida oman tapamme tehdä töitä. Tavoitteenamme oli luoda strategiaamme tukeva, joustavampi ja tuottavampi toimintamalli. Muutoksen vauhti ja mittakaava yllätti meidät itsemmekin.”

Elisan Yritysasiakkaat-yksikkö on toiminut uuden Ideal Work -toimintamallin pilottina. Pasilan konttorilla ei ole kiinteitä työpisteitä, vaan erilaisiin tarpeisiin sopivia yhteisiä työtiloja. Hiljainen tila tukee keskittymistä vaativaa työtä ja innotila kannustaa rohkeisiin ratkaisuihin. Toimitilauudistus etenee vaiheittain koko organisaatioon.

85 prosenttia kaikista Elisan työntekijöistä tekee jo nyt osan työajastaan etänä, jolloin yhteydenpito hoituu pääasiassa pikaviestinnän ja videopalveluiden avulla.

Jokaiseen sisäiseen palaveriin on mahdollista osallistua virtuaalisesti – ja se on myös erittäin suotavaa. Elisalaiset puhuvatkin mielellään tavasta tehdä toisin.

”On hyvin luontevaa, että teemme itse toisin ja osoitamme prosesseja ja työntekoa tehostavien palvelujemme edut oman toimintamme kautta. Olemme oppineet matkan varrella valtavasti ja haluamme tuoda kokemuksemme muidenkin hyödyksi”, Jukka sanoo.

Joukkoistamista ja muutosagentteja

Elisan uudistuksen suunnitteluun otettiin alusta asti mukaan iso joukko työntekijöitä. Hankkeelle nimettiin muutosagentit ja kummit.

”Joukkoistimme uusien toimintamallien suunnittelun. Suomalainen innostuu ja sitoutuu parhaiten osallistumalla, ei ohjeistamalla. Onnistumisemme taustalla oli myös ylimmän johdon vahva tuki hankkeelle”, Jukka kertoo.

Käytännössä joukkoistaminen on tarkoittanut tiivistä yhteistä workshoppausta. Muutoksessa on ollut hyötyä luovasta hulluudesta ja sopivasta määrästä pilkettä silmäkulmassa. Kaikki ajatukset on huomioitu, mutta vain kehityskelpoisimmat ideat päätyvät jatkotyöstöön.

Askel kerrallaan kohti uutta

Elisan muutoksessa tiiviisti mukana eläneen Jukka Toivion mukaan uusien toimintamallien ja työtilojen suunnittelussa kannattaa edetä vaiheittain. Oman organisaation työtapojen ja kulttuurin tuntemus on lähtökohta uudistustyölle. Työtehtävät ja tilat asettavat omat reunaehtonsa. Tavoitteet kannattaa asettaa realistisesti.

”Meillä positiivisen kierteen muodostivat porukan innostus ja saavutetut hyvät tulokset. Kasvanut tuottavuus ja työtyytyväisyys ovat toimiva yhdistelmä”, hän naurahtaa.

Paikkariippumaton työ perustuu laadukkaisiin työkaluihin, yhteyksiin ja ajan tasalla olevaan tietoturvaan. Jukan omat työvälineet ovat älypuhelin ja läppäri, ja työt kulkevat mukana pilvessä. Jukka ei viihdy ruuhkissa ja pitää palavereita luontevasti vaikka Töölön torin kahvilasta käsin. Mobiliteetin sanansaattaja on nyt elementissään.

”Konkreettinen muutos vaatii rohkeutta ja heittäytymistä. Minulle tämä on ollut mahtava ja mielenkiintoinen polku. Juuri nyt seuraan suurella kiinnostuksella laitteiden ja monikanavaisuuden kehittymistä.”

#teetoisin – Elisan paikkariippumaton työ numeroina

  • Jokainen paikkariippumattomasti työskentelevä elisalainen tekee keskimäärin 70 etätyöpäivää vuodessa.
  • Keskimääräinen läsnäoloaste toimistolla on 50 prosenttia.
  • Online-kokouksia pidetään vuositasolla yli 200 000 kpl. (2014)
  • Elisa Yritysasiakkaat -yksikössä työntekijäkohtainen tilantarve on vähentynyt 30 neliömetristä 7 neliömetriin.
  • Elisalaisten tyytyväisyys työtiloihin on kohonnut 26 prosenttiyksikköä.
  • Sairaspoissaolot ovat vähentyneet 16 prosenttiyksikköä (2012–2014).
  • Matkakulut/henkilötyövuosi ovat vähentyneet videoneuvottelukäytännön käyttöönoton jälkeen keskimäärin 35 prosenttia. (2013)
  • Päästösäästöjä on kertynyt 4 416 tCO2. (2014)