Visualisoitu data hyödyttää kaivurikuskia ja globaalia vasarajättiä

Teollisuuskonserni Sandvik varustaa uudet hydraulivasaransa esineiden internetiä (IoT) hyödyntävällä RD3-sensorilla, jonka tuottaman datan Elisa pureksii helposti luettavaan muotoon. IoT auttaa ennakoimaan kalliiden laitteiden huollon ajankohtaa.

Kuva: Sandvik

Hydraulivasara on kaivinkoneen puomiin kiinnitettävä lisälaite, joka murskaa väkevästi tielleen sattuvaa kiveä. Vasaroita käytetään purkutyömailla, työmaiden louhintatöissä ja kaivoksissa. Kiviaineksen piikkaus kuluttaa vahvatekoistakin laitetta.

”Kaivureissa tarkasti käyttöä mittaavia laitteita on ollut jo kauan, mutta lisälaitteista langattomasti tietoa tuottavia järjestelmiä ei ole ollut. Luotettavaa tietoa käyttötunneista ei ole saatu, ja huollot on pitänyt toteuttaa mutu-tuntumalla”, Sandvikin digitaalisten palveluiden tuotepäällikkö Marko Lahtinen kertoo.

Nykyisin Sandvikin valmistamat hydraulivasarat linkittyvät langattomasti yhtiön MyFleet -palveluun. Hydraulivasaraan on kiinnitetty esineiden internetiä (IoT) hyödyntävä RD3-sensori, jonka keräämä tieto välittyy langattomasti mobiiliverkkojen kautta. Elisa analysoi datan ja visualisoi sen helposti luettavaan muotoon.

”Elisa oli aikaisemmin ollut tekemässä Sandvikin Lahden tehtaan Smart Factory -ratkaisua, joten yhteistyö oli luontevaa tässäkin. Sen sijaan että olisimme alkaneet rakentaa vastaavaa itse, tarjosi Elisan palvelu ja kokemus meille nopean tavan hyödyntää IoT:ia.”

Tarkka tieto auttaa varautumaan huoltoihin

Hydraulivasaroiden skaala kattaa laitteet pienistä muutaman tuhannen euron laitteista suuriin, yli sadantuhannen euron järeisiin vasaroihin.

”Joka päivä, jonka kallis investointi seisoo, tuottaa omistajalle tappiota. Siksi huoltojen hallittu suunnittelu on tärkeää”, Lahtinen sanoo.

Vasaroiden ekosysteemissä Sandvik valmistaa laitteita. Jälleenmyyjät toimittavat ne urakoitsijoille tai työkoneita vuokraaville yrityksille. ´Vasaraketju´ päättyy konetta käyttävään kaivinkoneen kuljettajaan. IoT-sensori mittaa ja välittää vasaran käyttötiedot vuorokauden välein.

”Jokainen saa palvelustamme itselleen tarpeellisen datan ja voi hyödyntää sitä juuri oman toimintansa sujuvoittamiseksi.”

Kuljettaja voi tarkastella poraussarjojen iskusarjojen pituuksia, sillä liian pitkät sarjat syövät vasaran osia. Järjestelmä myös varoittaa laitteiden toiminnan ja keston kannalta haitallisista työtavoista. Vasaran omistaja ja huoltopalvelua tarjoava jälleenmyyjä puolestaan näkevät, miten käyttötunnit kehittyvät ja miten laitetta on käytetty. Tieto käyttötunneista ja -tavoista on tärkeää huoltojen oikean ajoituksen varmistamiseksi.

”Jälleenmyyjille tarjoamme analyysia muun muassa varaosien ja tarvikkeiden myyntipotentiaalista. Järjestelmän tarjoamien toiminnollisuuksien lisäksi yritykset voivat itsekin löytää uusia tapoja tiedon hyödyntämiseen.”

Uusi tieto mullistaa vuokrahinnoittelun

Tavallisesti suurissa louhoksissa sijaitsevat hydraulivasarat sekä suurimpien kategorioiden kalliit vasarat ostetaan louhinta- ja rakennusalan yrityksiin omaksi. Pienemmissä vasaroissa trendi kulkee kohti vuokraamista.

IoT:n mahdollistama tarkka käyttötieto voikin mullistaa koko vuokrauksen hinnoittelumallin, Lahtinen uskoo. ”Tähän asti hydraulivasaroita on vuokrattu sen mukaan, miten ne sijaitsevat kohteessa. Kun todellinen työmäärä saadaan selville, vasaroita vuokraavat yritykset voivat veloittaa asiakastaan sen mukaan. Myös vasaran huoltotarpeen seuraaminen on tärkeää.”

Muihin IoT-seurannan hyötyihin kuuluu vasaroiden paikkatietojen seuranta. GPS-ominaisuuden avulla niin vuokra- kuin omistusvasaratkin on aiempaa helpompaa paikantaa.

”Monessa maassa työkoneiden varastaminen on suuri ongelma, ja näin ne on hieman helpompi löytää. Voimme myös asettaa automaattisen hälytyksen sen varalle, että laite viedään liian kauas sovitun kohteen ulkopuolelle.”

Tulevaisuudessa tekoäly tukee sensorien työtä

Nykyisin IoT-datankeruu on saatavissa yhtiön lippulaivan eli Excellence-sarjan ohessa myös edullisemman Performance-sarjan vasaroihin. Syyskuussa Sandvik saavutti merkittävän merkkipaalun, kun 3000 IoT-vasaran raja meni rikki.

”Niitä on nyt jokaisella mantereella, ja sellaisissakin paikoissa kuin Grönlanti, Havaiji ja Nauru. Sama tieto kulkee Elisan kautta kaikkialta, vain maanalaisissa kaivoksissa ja jossakin Australian takamailla matkapuhelinverkko ei toimi”, Lahtinen sanoo.

Sandvikille luku merkitsee kuitenkin vasta alkua. Yhtiö aikoo laajentaa vastaavaa tekniikkaa myös muihin huoltoa vaativiin ja kuluviin tuotteisiinsa. Samalla IoT:n hyödyt on tarkoitus nostaa tekoälyn ja koneoppimisen avulla uudelle tasolle. Nyt huoltotarve perustuu keskiarvoihin, ja hyöty saadaan siitä, että sensori mittaa tehdyt vasaratyötunnit tarkasti.

”Haluamme yhdistellä yhä tarkempaa käyttödataa tietoon maaperästä ja työskentelyolosuhteista laitekohtaisen huoltotarpeen selvittämiseksi. Esimerkiksi tunnelin kattoa piikatessa vasara on väärinpäin, mikä aiheuttaa haasteita voitelulle ja huoltovälit lyhenevät huomattavasti verrattuna tavanomaiseen suoralouhintaan.”

Lue lisää Elisan IoT-ratkaisuista >>