5G ja etätyö

5G käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja 5G-verkko laajenee nopealla tahdilla. 5G:n käyttöä varten tarvitset 5G:tä tukevan päätelaitteen, 5G-liittymän sekä sinun tulee olla 5G-verkon alueella. Mutta vaatiiko 5G:n käyttö vielä jotakin muuta? Ja mitä hyötyä 5G:stä oikeasti on ja miten se eroaa 4G:stä? Miksi hankkisin juuri 5G-yhteyden tähän etätyöaikaan?

5G on mobiiliverkkojen seuraavan sukupolven standardointiperhe. Edelliset neljännen sukupolven matkapuhelinverkot ovat palvelleet meitä uskollisesti lähes vuosikymmenen ajan, ja nopeudet ovat matkanvarrella lähes kymmenkertaistuneet alkuperäisistä, kun alkuperäiseen standardiin on esitelty parannuksia, joka näyttäytyy käyttäjille esimerkiksi puhelimen 4G+ -logona (HS D/U PA+).

Viidennen sukupolven matkapuhelinverkkojen osalta nostetaan usein esille kolme tärkeää parannusta edelliseen sukupolveen verrattuna:

1) korkeampi kapasiteetti ja nopeus

2) merkittävästi pienempi viive ja viiveen vaihtelu

3) tuki moninkertaiselle päätelaitemäärälle (ns. Massive IoT)

Näiden lisäksi uusi standardi tulee tarjoamaan myös merkittäviä parannuksia tietoturvallisuuteen.

Kenelle 5G on tarkoitettu?

5G on suunniteltu niin ihmisten kuin esineiden lähtökohdista. Tavoitteena on ollut, että 5G ratkaisee useat 4G-verkkojen vuosikymmenen elon aikana ilmenneet ongelmat, puutteet ja epäkohdat – esimerkiksi virrankulutukseen liittyvät haasteet.

5G-verkkojen kaikista mahdollisuuksista ei tässä kohtaa voida kuin arvuutella, mutta lähivuosien aikana tulemme varmasti näkemään useita sellaisia sovelluskohteita, joita ei olisi pystytty realisoimaan aikaisemmilla mobiili- tai WLAN-teknologioilla.

Eikö 4G muka riitä?

4G tulee riittämään varmasti niihin käyttötapauksiin, jossa se on palvellut hyvin tai erinomaisesti jo ennen 5G-verkkojen tuloa. Esimerkiksi perinteinen Internet-selailu, sähköpostin lukeminen, videoiden katselu tai kohtalaisen laadun videopuhelut eivät tule jatkossakaan vaatimaan 5G-yhteyttä. Toisaalta uudenlaiset käyttötapaukset, kuten esimerkiksi VR/AR (Virtual/Augmented Reality) eivät käytännössä ole lainkaan saavutettavissa 4G-verkon tarjoamien ominaisuuksien kautta.

Etätyöstä tehokasta 5G:n avulla

Perinteisen toimistotyöskentelyn osalta laadukkaat 4G-yhteydet voivat olla hyvinkin riittävät, mutta esimerkiksi suurien tiedostojen siirtäminen yrityksen palvelimien tai pilvipalveluiden välillä tulee nopeutumaan merkittävästi, kun 5G-teknologiaa otetaan käyttöön etätyöyhteyksien teknologiana. Esimerkiksi 20MB kokoisen PowerPoint-esityksen siirtäminen verkkoon 4G-yhteydellä kestää n. 20 sekuntia, kun 5G-yhteydellä siirto tapahtuu vain muutamissa sekunneissa.

Myös todella isojen tiedostojen siirtämiseen 5G-yhteydestä on jo merkittävää hyötyä. Tällaisia käyttötapauksia voisivat olla esimerkiksi arkkitehtitoimistojen käyttämät CAD-kuvat, jotka voivat parhaimmillaan viedä tilaa useita gigatavuja ja joiden siirtäminen suuntaan tai toiseen kestää 4G-teknologialla pahimmillaan useita tunteja.

Lue lisää: 5G vauhdittaa Levin matkaa etätyön keskukseksi

Miten valitsen soveltuvimman 5G-yhteyden etätyöskentelyyn?

Kiinteällä laajakaistalla tarkoitetaan käyttötapausta, jossa päätelaite – usein reititin – säilyy fyysisesti paikallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kun verkon laatu kyseisessä sijainnissa on kertaalleen todennettu erinomaiseksi, tulee laatu lähtökohtaisesti säilymään erinomaisena. Tietysti on mahdollista, että esimerkiksi rakennushankkeet muuttavat ilmatien ominaisuuksia, vaikka itse päätelaite säilyisi paikallaan.

Liikkuvassa työssä, eli työssä, jota suoritetaan vaihtelevasti eri fyysisissä tiloissa, esimerkiksi kahvilassa, julkisessa kulkuneuvossa tai vaikkapa mökillä, 5G palvelee erinomaisesti perinteisellä mobiilipäätelaitteesta tehdyllä WLAN-tukiasemalla eli hotspotilla. Tarjolla on myös 5G MiFi-laitteita eli kannettavia akkukäyttöisiä mobiilireitittimiä, joita on helppo kuljettaa mukana myös liikkeellä ollessa.

5G-teknologian tarjoamaa kapasiteettia on myös mahdollista laajentaa kattamaan isommankin kodin tilan tarjoamalla yhteys kodin päätelaitteiden käyttöön perinteisen WLAN-yhteyden kautta. Kaikissa 5G-reitittimissä on sisäänrakennettu WLAN-tukiasema, mutta reitittimen fyysinen sijainti rajoittaa tietysti WLAN-peiton kattavuutta. Markkinoilla on tarjolla useita ns. mesh-ratkaisuja, jossa WLAN-verkkoon sijoitetaan sopiviin kohtiin niin kutsuttuja toistimia, jotka vahvistavat varsinainen WLAN-tukiaseman signaalia ja parantavat täten WLAN-verkon peittoa. Toistimilla toteutettu WLAN-verkon laajentaminen on teknisesti hyvin yksinkertaista, koska loogisesti verkon muodostaa vain yksi WLAN-tukiasema.

Toinen vaihtoehto on muodostaa laajempi WLAN-verkkokokonaisuus useasta WLAN-tukiasemasta, mutta tällöin verkkoon tarvitaan aina ns. controller-laite, joka ohjaa tukiasemien toimintaa. 5G-reitittimien sisäiset WLAN-tukiasemat eivät lähtökohtaisesti tue useamman tukiaseman ratkaisuja, vaan signaalin vahvistaminen on ainoa toteutuskelpoinen vaihtoehto, mikäli sisäistä tukiasemaa halutaan hyödyntää.

Lue lisää siitä, miten Otava-konserni on kokeillut 5G:n hyödyntämistä etätyöskentelyssä

5G sanasto

Upload

Uploadilla tarkoitetaan kunakin ajanhetkenä realisoituvaa kapasiteettia, jolla dataa voidaan siirtää päätelaitteelta verkon yli johonkin toiseen lokaatioon. Uploadin yksikkönä käytetään Mbps tai Gbps. Isosta upload-kapasiteetista on merkittävää apua, jos käyttäjä tai laite siirtää suuria määriä dataa ulospäin verkon suuntaan. Samasta asiasta saatetaan käyttää myös termiä uplink tai upstream.

Download

Downloadilla tarkoitetaan kunakin ajanhetkenä realisoituvaa kapasiteettia, jolla dataa voidaan siirtää verkon yli käyttäjän tai päätelaitteen suuntaan. Yksikkönä käytetään myös Mbps tai Gbps. Isosta download-kapasiteetista on merkittävää apua, jos käyttäjä tai laite siirtää suuria määriä dataa verkosta itsensä suuntaan, esimerkiksi katselemalla korkean resoluution livelähetystä.

PING eli viive

Pingillä eli viiveellä, tai virallisemmin viipeellä, tarkoitetaan millisekunneissa mitattuna aikaa, joka paketilla kestää kulkea joko pisteestä A pisteeseen B, tai yleisemmin ilmoitettua niin sanottua Round-Trip Timeä (RTT), jolla mitataan aikaa, joka datalla kestää kulkea pisteestä A pisteeseen B ja takaisin pisteeseen A. Yleensä ns. yksisuuntainen viive on puolet RTT:stä, mutta jossain erikoistilanteissa paketin kulussa voi esiintyä pidempää viivettä jompaankumpaan suuntaan, johtuen mm. interleaving-ominaisuuden käytöstä. Pientä viivettä (<10ms) tarvitaan esimerkiksi, jos ajoneuvoa halutaan ohjata videokuvan ja etähallintayhteyden kautta verkon yli. Liian suuri viive aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että käyttäjä reagoi videokuvan kautta tulleeseen herätteeseen, esimerkiksi ajoneuvon eteen astuvaan ihmiseen, liian suurella viiveellä.

Slicing eli viipalointi

Slicing eli viipalointi tarkoittaa kykyä pilkkoa fyysistä ilmatiekapasiteettia tarkasti kontrolloituihin loogisiin kapasiteettiputkiin, niin kutsutuiksi viipaleiksi (slice). Viipaloinnilla voidaan mm. taata tietty verkon kapasiteetti ja laatukokema kaikissa kuormitustilanteissa.

Lue lisää 5G:stä


Haastateltavana Joni Oksanen, joka työskentelee Elisalla Asiantuntijapalveluiden liiketoimintajohtajana.