Elisa on ainoa operaattori, jonka mobiili- ja kiinteän verkon liittymille on myönnetty ”Suomalaista palvelua” -Avainlippu-merkki. Tarkoituksena on laajentaa suomalaisesta työstä kertovan merkin käyttöä entisestään.
Monista kotimaisista tuotteista ja palveluista tuttu Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä. Se kertoo kuluttajalle yhdellä silmäyksellä, että tuote on valmistettu tai suomalaisomisteisen yrityksen palvelu on tuotettu Suomessa.
”Merkistä tietää, että tekee valinnan suomalaisen työn puolesta. Kun ostaa kotimaista, työpaikat säilyvät Suomessa ja uusia syntyy”, Avainlippu-merkkiä hallinnoivan Suomalaisen Työn Liiton markkinointipäällikkö Reetta Mentu kertoo.
Merkin helppokäyttöisyys on huomattu myös Elisalla.
”Avainlippu-merkkiä ei tarvitse selittää, sen symboliarvo on niin vahva”, yritysvastuujohtaja Minna Kröger Elisalta sanoo.
Elisan palveluista Avainlippu-tunnus on tähän mennessä myönnetty puhelinliittymille, Elisa Kirjalle ja Elisa Viihteelle.
Tarkoituksena on hakea Avainlippu-merkki hyvin laajasti kaikille Elisan tuotealueille, onhan yhtiöllä 140-vuotinen historia Suomessa, ja myös Elisan kotipaikka ja pääkonttori ovat kotimaassa.
”Avainlippu on helppo tapa osoittaa, että Elisa on täysin suomalainen. Olemme iso yhteisöveron maksaja, ja tunnemme ylpeyttä siitä, että voimme tarjota työtä suomalaisille. Ajattelemme sillä olevan merkitystä suomalaiselle kuluttajalle, että täytämme merkin kriteerit kirkkaasti”, Kröger pohtii.
Avainlippu-merkki syntyi alkujaan osana mainoskampanjaa
Avainlippu-merkki syntyi vuonna 1965 mainostoimiston pöydällä kampanjatunnukseksi. Valtioneuvosto päätti tuolloin kampanjasta suomalaisten tuotteiden esiintuomiseksi, ja merkki piirrettiin osaksi sitä.
Virallinen alkuperämerkki Avainlipusta tuli vuosikymmen myöhemmin. Vuonna 1975 merkkiä ryhdyttiin myöntämään hakemuksesta tutkitusti kotimaisille tuotteille.
Tuolloin määriteltiin Avainlippu-merkin kriteerit: tuotteen on oltava valmistettu Suomessa ja sen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia, eli tuotteeseen kohdistuvista kustannuksista yli puolet pitää jäädä Suomeen.
”Monilla Avainlippu-tuotteilla kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Välillä kuulee kritisointia, että mikseivät tuotteet tai palvelut ole täysin suomalaisia, mutta sehän on käytännössä miltei mahdotonta, sillä Suomi ei ole omavarainen”, Mentu muistuttaa.
Ensimmäiset 20 vuotta merkkiä myönnettiin vain tuotteille, kunnes vuonna 1995 EU:n myötä nähtiin, että olisi tärkeää tehdä näkyväksi myös palveluyritysten kotimaisuutta.
Avainlippu-merkin saadakseen palvelun tulee olla tuotettu Suomessa, ja niin ikään sen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia.
Lisäksi Palvelu-Avainlippua hakevalla yrityksellä on oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa.
Avainlippu on luotettava työkalu kotimaisuudesta kertomiseen
Kaikki Avainlippu-merkin käyttöoikeuden saaneet tuotteet ja palvelut on listattu Suomalaisen Työn Liiton ylläpitämällä Sinivalkoinen Valinta -sivustolla.
Avainlippu-merkin myöntää Avainlippu-toimikunta aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Yksi merkin kulmakivistä on luotettavuus, joten hakija velvoitetaan kertomaan, jos tilanne yrityksessä muuttuu, eivätkä merkin kriteerit enää täyttyisikään.
”Jos mietitään suomalaisuudesta kertomista, niin Suomen lipun käyttöä markkinoinnissa ei valvo kukaan. Me taas valvomme Avainlippu-merkin käyttöä tarkasti ja selvitämme kaikki väärinkäytösepäilyt”, Mentu kertoo.
Luotettavuuden lisäksi Avainlippu-merkki tunnetaan Suomessa erittäin hyvin.
”Kaikissa kohderyhmissä merkin tunnettuus on 90 prosenttia, tai vielä enemmän. Selkeä enemmistö myös sanoo Avainlipun vaikuttavan positiivisesti ostopäätöksiin”, Mentu tietää.
”Avainlippumerkkiä on mukava käyttää, kun se on niin positiivinen asia kaikkien mielestä. Sen avulla kotimainen vaihtoehto on helppo erottaa”, Kröger tähdentää.
Kaikki artikkelit