Suomen parhaaksi työpaikaksi valitun tamperelaisen Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitusen mielestä organisaatio on terve silloin, kun siellä saa helpommin anteeksi kuin luvan.
Miten ja miksi sinusta tuli johtaja?
“En ole ikinä uskonut ikonisiin johtajahahmoihin, enkä siinä merkityksessä pidä itseäni johtajana. Otin ensimmäiset kosketukseni johtamiseen partiossa, kun sain 12-vuotiaana vedettäväkseni nuorempien partiolaisten muodostaman vartion. Johtamisfilosofiani perustuu pitkälti siellä oppimaani: muodollisen johtamisen merkitys vähenee, kun johtaja saa ihmiset ymmärtämään, miksi jotakin tehdään ja allekirjoittamaan sen. Työelämässä ensimmäinen johtamiskokemukseni oli Ionific Oy:ssä, missä toimin ensin toimitusjohtajan oikeana kätenä. Myöhemmin vastasin Suomen myyntitiimin osalta integraatiosta, kun firma myytiin Intiaan. Silloin päätin perustaa oman yrityksen, jossa maanantaina ketään ei harmita tulla töihin.”
Kolme konkreettista keinoa, joilla johdat itseäsi?
“Suunnittelen sunnuntaina vartin sitä, mihin käytän seuraavalla viikolla aikaani. Viikon kuluessa merkitsen kyseessä olevia tehtäviä erilaisilla hymiöillä, ja niiden eroja tarkastelemalla saan selville, mitä minun on muutettava. Toiseksi koetan olla oikealla tavalla välinpitämätön ja hyväksyä sen, että en ehdi tehdä kaikkea. Kolmanneksi otan omaa aikaa pitkillä juoksu- tai pyörälenkeillä ajatteluni jäsentämiselle. Sieltä saan parhaat ideat.”
Miten alaisesi ovat kehittäneet sinua johtajana?
“Sen, että kultainen sääntö ”tee toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän” on ehkä tyhmintä, mitä voi johtamisen osalta tehdä. Ennemminkin toista on käsiteltävä, niin kuin hän toivoisi itseään käsiteltävän. Olen myös oppinut antamaan itseni kanssa hyvin erilaisille ihmisille mahdollisuuden. Toista ei voi muuttaa, mutta itse voi aina mukautua.”
Mikä on johtajan suurin synti?
“Yksipuolinen viestintä. Käskyttäminen voi tapahtua ystävällisestikin, mutta johtamista on vasta se, kun ymmärtää mitä vaikutuksia omalla viestillä on, ja myös varmistuu siitä, miten toinen on sen ymmärtänyt.”
Mikä on teos, joka jokaisen johtajan tulisi lukea?
“Suosituksia on vain yksi, Daniel Kahnemanin Thinking Fast and Slow. Se on raskasta luettavaa niin englanniksi kuin suomeksikin, mutta hän kertoo konkreettisilla tavoilla, miten ihmisen johtopäätökset rakentuvat kaksitasoisessa intuitioon ja faktoihin perustuvassa ajatusprosessissa. Johtamisessa johtopäätöksen syntymislogiikka on avainasemassa; on osattava ruokkia tasapuolisesti niin omaa intuitiotaan kuin rationalisuuttaankin.”
Teesisi johtajana?
“Anteeksi saa helpommin kuin luvan. Jos ihminen tekee käytettävissä olevilla tiedoilla parhaan mahdollisen ratkaisun ilman oman edun tavoittelua, hänellä pitää olla oikeus tehdä päätös. Terve organisaatio hyväksyy ja kestää huonoksikin osoittautuvan idean. Jos taas kysyy etukäteen jokaiselta luvan, hyvät ajatukset vesittyvät, sillä jokaisessa organisaatiossa on tyyppejä, joiden tehtävä on lähtökohtaisesti vastustaa kaikkea uutta ja kokeilevaa.”
Kun tarvitset uusia ideoita, mitä teet?
“Innovaatioprosessit ja -päivät ovat ihan paskaa. Harvoin siellä tulee esiin mitään ”atomit muodostuvat kvanteista” -tyyppistä suurta keksintöä. Sen sijaan ihmisillä on jatkuvasti arkea parantavia ideoita mielessään. Siksi on luotava ilmapiiri, missä jokainen voi heitellä ideoitaan pöydälle koska tahansa. Meillä on innovaatiotaulu ja viestintäseinä, joihin kuka tahansa voi kirjoittaa ideansa, kun se tulee mieleen. Ideoistamme ehkä yksi sadasta tulee minulta, ja niin sen pitää enimmillään ollakin. Olen tyytyväinen kuullessani jotakin, mitä en olisi ikinä itse tullut ajatelleeksi.”
Millä konkreettisella tavalla sitten kannustat työntekijöitäsi luovaan ajatteluun?
“Putken sijaan haluan antaa ihmisille yhden ison päämäärän ja muutamia sitä tukevia välitavoitteita. Kun jengi menee kohti yhteistä maalia omia reittejään, he tekevät erilaisia päätelmiä ja saamme paljon uusia ideoita. Luovuuden perusedellytys kuitenkin on, että työntekijöiden kuormitus ei ole päivästä toiseen tapissa. Kun heillä on energiaa vielä työpäivän jälkeen leikkiä lastensa kanssa tai käydä harrastuksissaan, he myös saavat oivalluksia ilman, että he tuntevat tekevänsä järjettömiä uhrauksia yrityksen eteen.”
Millä keinoin rakennat avoimuutta ja yhteishenkeä organisaatiossasi?
“Organisaation voi nähdä pullapitkona, joka rakentuu kolmesta taikinatangosta. Ensimmäinen tanko on luottamus siihen, että niin johtajat kuin työntekijätkin uskovat jokaisen tekevän parhaansa yrityksen eteen. Toinen tanko on jokaisen aito vaikutusmahdollisuus ja tunne siitä, että hänen ideoitaan todella arvostetaan, jalostetaan ja otetaan käyttöön. Kolmas ja pitkon sulkeva tanko on eteenpäin pyrkivä työkulttuuri: hyvästä työympäristöstä huolimatta tiedostetaan, että asiat voi aina tehdä paremmin ilman, että joku sitä erikseen vaatii.”
Mikä on johtajuutesi suurin haaste ensi vuonna?
“Vuodenvaihteessa rakenteemme muuttuu, kun yhdistymme Javerdel Oy:n kanssa ja listaudumme Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Silloin olen ollut kahdeksan ja puoli vuotta ilman esimiestä ja joudunkin toimimaan uudessa yhtiössä puskurina toimitusjohtaja Tomi Pienimäen sekä sijoittajien ja Vincitin oman työorganisaation välillä. Voikin olla, että suurin haasteeni liittyy oman roolini muutokseen. Jos en ole kummoinen johtaja, saatan olla vielä huonompi alainen.”
Mikko Kuitusen urapolku
Fakta
Kuka? Mikko Kuitunen, 35
Työ: Vincit Oy:n toimitusjohtaja.
Yritys: Vuosina 2014 ja 2015 Suomen parhaaksi työpaikaksi valittu täyden palvelun ohjelmistotalo Vincit Oy tarjoaa yrityksille verkkopalveluita ja tietojärjestelmiä, mobiilisovelluksia, sulautettuja järjestelmiä, käyttöliittymäsuunnittelua, koulutusta ja konseptointia.
Alaisia: Yrityksessä 158 henkilöä.
Koulutus: Diplomi-insinööri (tuotantotalous).
Lue myös
Näin minä johdan: ”Kaikkia ei kannata miellyttää”
”Ihmisen ei ole tarkoitus hallita kaikkea”
Pidä huolta uudistumisestasi: Uudistumiskyky vaatii myös muutoshalukkuutta
Kaikki artikkelit