Elisan ICT-ratkaisut palvelevat laajasti helsinkiläisiä

Elisa rakensi KYMP-talon ict-ratkaisut tietoliikenneverkkoineen ja konesaleineen. Ne tukevat sekä työntekijöiden sujuvaa työskentelyä että kaupunkilaisten palveluita.

Helsingin Kalasatamaan valmistui syksyllä kahden eduskuntatalon kokoinen Kaupunkiympäristötalo eli KYMP-talo.

Sinne on koottu Kaupunkiympäristötoimialan seitsemän vanhaa virastoa: Rakennus-, Kiinteistö- ja Kaupunkisuunnitteluvirastot sekä Asuntotuotantotoimisto, Rakennusvalvonta, Ympäristökeskus sekä Tukkutori. Ne sijaitsivat ennen eri puolilla kaupunkia, mutta nyt ne koottiin yhteen moderniin toimistotaloon.

Talossa työskentelee 1 500 ihmistä, ja sen asiakaspalvelupisteissä kaupunkilaiset saavat kaikki rakentamiseen ja asumiseen liittyvät palvelut. Elisa ICT-palvelut varmistavat sitä, että kaikki tämä toimii sujuvasti ja tietoturvallisesti.

”Talon verkkoon liittyy runsaasti rakennusautomaation palveluita sekä talon olosuhteita tarkkailevia mittareita ja antureita, mutta myös paljon muita palveluita”, kertoo Kaupunkiympäristön ICT-projektipäällikkö Bert Orjavuono.

”Verkon kautta ohjataan sähköautojen latauspisteitä, monitilatoimiston henkilökorteilla toimivia tavaralokeroita, postitusautomaatteja sekä talon katolla olevia aurinkopaneeleja, jotka tuottavat osan talon tarvitsemasta sähköstä.”

Taloa voivat hyödyntää myös muut kaupungin toimialat. Siksi kokouskerrokseen on rakennettu vierailijajärjestelmät, jotka sallivat kirjautuneiden vieraiden liikkua sujuvasti kokoustiloihin ja niiden sisällä. Läsnä- ja etäkokousten onnistuminen isommillekin tapaamisille varmistetaan huippuluokan av-tekniikalla ja Teams-sovellusten hyödyntämisellä.

Turvallinen verkko eri käyttäjille

Talon verkossa on 250 langatonta tukiasemaa, ja niin talon oma väki kuin vierailijat voivat kirjautua verkkoihin tietoturvallisesti.

”Koska älykkäässä verkossa tunnistetaan sekä käyttäjät että laitteet, voidaan tunnistetuille käyttäjille rajata pääsy vain haluttuihin palveluihin. Tunnistamisen ansiosta rajattu avoimen verkon palvelujen käyttö on vieraileville asiakkaille turvallista”, Orjavuono kertoo.

Verkon lisäksi talossa on konesali, joka palvelee kaupungin tarpeita laajemminkin.

”Kaupungin liikenteenohjaus kameroineen ja liikennevaloineen kuuluu ympäristötoimialalle. Siksi tarvitaan omat palvelimet – kriittistä järjestelmää ei voi laittaa ulkopuolisten palveluntarjoajien yhteyksien päähän.”

Haasteena oli virastojen aiempien konesalien yhdistäminen, ja niidenkin palveluympäristöjen rakentamisessa oli apuna Elisa.

Käytössä uusinta tekniikkaa

Elisan senior account manager Tommy Åhmanin mukaan KYMP-talon kaltainen projekti on iso, muttei tavaton.

”Kyllä tämä sinne isoimpien päähän menee. Onhan meillä ollut vastaavia hankkeita yritysasiakkaat-yksikössä, mutta KYMP on toteutettu edistyneimmällä tekniikalla”, sanoo Åhman.

”Hyvin suunniteltu on jo melkein puoliksi tehty, mutta näin isossa hankkeessa on aina muuttuvia tekijöitä. Myöskään laitevalmistajilla ei aina ole kokemusta kaikesta, vaan jotain ratkaisuja voidaan joutua pilotoimaan.”

Jokaisesta hankkeesta opitaan aina lisää. Tärkeää on tunnistaa asiakkaan tarve ja toimintaympäristö, jotta voidaan aidosti tuoda lisäarvoa sekä toimia innovaattorina.

”Hyviä kokemuksia pyritään monistamaan ja ongelmia taklaamaan. Aina pitää kehittää ja kehittyä myös itse”, Åhman sanoo.

Suunnittelu ulotettava riittävän kauas

KYMP-talon ICT-kokonaisuuden rakentamista on helpottanut se, että uudessa talossa ei ole tarvinnut tehdä mitään vanhan päälle tai entistä paikkaillen. Kaikki on aloitettu puhtaalta pöydältä. Oleellista urakan onnistuneessa läpiviemisessä on ollut kaiken huolellinen suunnittelu Elisan ja kaupungin yhteistyönä.

”Tarpeet on mietitty laajasti alusta alkaen. Ajattelua pitää ulottaa myös eteenpäin, eikä sitoa kaikkea kapasiteettia nykyhetkeen. Laajennettavuus on tärkeää, koska tulevaisuus tuo aina uusia tarpeita”, Orjavuono sanoo.

Projektinjohtamisen pitää olla systemaattista ja nopeasti reagoivaa.

”Keskusteluketjut eivät voi olla liian monimutkaisia, vaan dialogia pitää voida käydä ajoissa kaikkien niiden kanssa, jotka rakentavat talon palveluita.”

Hyvä tiimi varmistaa onnistumisen

Elisan kanssa tekeminen on sujunut osin myös siksi, että yhteistyösuhde on pitkä muissakin kohteissa.

”On ihailtavaa, miten Elisa on sitoutunut projektiin ja reagoinut tarpeisiimme. Haasteiden ratkaisemisessa  projektipäällikön ja koko tiimin rooli korostuu. Haasteiden selvitykseen pitää olla heti aikaa – tilanteet eivät saa eskaloitua”, Orjavuono luonnehtii.

”Jatkuvuuden kannalta on myös tärkeää, että tiimi säilyy koko projektin ajan, eivätkä henkilöt vaihdu kesken matkan. Muuten monissa asioissa pitäisi aina alkaa alusta. Tiimin pitää olla myös riittävän iso, eikä se voi kadota, vaikka projekti venyisi, kuten näissä projekteissa usein tahtoo käydä.”

Asentajien vastuu isossa osassa

Orjavuono haluaa myös antaa erityiskiitokset Elisan teknisille asentajille. ”He tekevät tosi arvokasta työtä. Siinä korostuu pitkä yhteistyö ja se, että he tuntevat talon ja tilat. Jos näin ei olisi, heidän opastamisensa sitoisi meidän henkilökuntaamme. Siksi on hyvä, että Elisan tiimi ei vaihdu.”

Kaupunkiympäristötalon ratkaisujen viimeistelyjä tehdään vielä jonkun aikaa, jotta toiminnallisuuksista saadaan kaikki irti.

Bert Orjavuonon mukaan kaikki on sujunut mallikkaasti. Valittamista ei juuri ole.

”Kun talon sisällä on hiljaista, kaikki on hyvin”, hän hymyilee.

”Ison työntekijämäärän takia erityisesti toimistoverkko on se kaikista tärkein, ja se on toiminut todella mainiosti.”

Myös Elisan Tommy Åhman pitää KYMP-talon projektia onnistuneena.

”Talossa on monipuolisia tiloja eri käyttäjille ja moneen käyttöön. Kun heille on saatu häiriötön ja stabiili tietoliikenneverkko toiminnallisuuksineen, se helpottaa työntekoa. Sen pitää palvella myös tulevaisuuden tarpeita, ja sen se varmasti tekee.”

Lue lisää ICT-ratkaisuista

Lue lisää Elisan asiantuntijapalveluista