Voisivatko myös terveyspalvelut tulla kotiin?

Lukuaika 2 min

Kodin merkitys on kasvanut. Työ on monella siirtynyt kotiin, viihde ja harrastukset ovat olleet kotona jo vuosikymmeniä. Kaupat ja ravintolat ovat osa kodin palveluita. Koti on aina ollut sosiaalisen elämän keskus, jossa on oltu ydinperheen kanssa ja kohdattu muita ihmisiä. Voisiko kotiin tulla myös sosiaali- ja terveyspalvelut?

Digitaalisaatio mahdollistaa

Oman käyttäytymisen muutos, lähipiirin ihmisten käyttäytymisen ja yhteiskunnan toiminnan muutokset ovat kaikki digitalisaatiota. Teknologia tai innovaatio on ajuri, joka voi käynnistää ja ylläpitää muutosta, joka luo aivan uudenlaisen tavan toimia, ja mikä tärkeintä – poistaa vanhentuneet toimintatavat ajan kuluessa.

Muutokset ovat hyvin yleisesti paljon hitaampia kuin odotamme näiden olevan. Joissakin tilanteissa muutos voi olla myös hyvin nopea, erityisesti silloin kun uusi toimintatapa tai toiminta tuottaa hyvän kokeman, tuntemuksen ja selkeän hyödyn.

Kodin digitalisaatiossa mielestäni hyvä esimerkki muutoksesta on viihteen käyttäminen, eli käyttäjä itse voi päättää milloin ja mitä hän haluaa katsoa. Toinen hyvä esimerkki on pankkipalvelut, joista lähes kaiken voi hoitaa kotisohvalta istuen. Näiden molempien taustalla on paljon teknologiaa ja innovaatioita, jotka ovat muuttaneet ihmisten odotuksia ja käyttäytymistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ihminen on keskiössä joko asiakkaana tai ammattilaisena. Asiakkaan näkökulmasta usein optimaalinen tilanne olisi se, että palvelu tulisi kotiin, kuten viihde, pankki tai kauppa jo tulee. Mitään teknologista tai teknistä estettä tälle ei ole olemassa, koska usean toimialan palvelut ovat jo tämän todistaneet mahdolliseksi ja asiakkaat ovat tämän kiistatta valinneet omaksi ratkaisuksi.

Mikä siis jarruttaa? Perinteet, aiemmin tehdyt valinnat, asenteet ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisen muutosjohtamisen puuttuminen.

Kestävät toimintatavat ja ratkaisut ovat aivan meidän jokaisen asia

Kestävyys on moniulotteinen käsite. Siihen liittyy paljon arvolatauksia, sillä asiayhteyden muuttuessa – ollen sitten vaikkapa ympäristö, talous, yhteiskunta tai kansainväliset suhteet – on merkitys erilainen.

Kestävyys kodin kannalta merkitsee ainakin turvallisuutta, jatkuvuutta, pitkäjänteisyyttä ja taloudellisuutta. Kotiin tuotettavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat taloudellisesti tehokkaita, kun tarkastelu tehdään useiden osapuolten näkökulmasta eikä pelkästään pistemäisesti yhden palvelun tuottamisen näkökulmasta.

Asiakkaan kannalta koti on paikka, jossa palvelu voidaan tuottaa tuttuun ja turvalliseen ympäristöön. Koti on ympäristö, jossa palveluita voidaan tarjota pitkäjänteisesti koko ihmisen elinkaaren ajan. Miksi siis edelleen ajamme autolla terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle? Miksi jonotamme laboratorion aulassa pääsyä verikokeeseen? Voisiko asiat tehdä toisin ja kestävämmin kotiin?

Tulevaisuus on valintojen lopputulos

Koti on siis ympäristö, johon voimme tuottaa sosiaali- ja terveyshuollon palvelut. Olemme näin jo vuosia tehneet, ja useita palveluita on käytössä. Ohjataanko meitä tekemään valintoja, joissa etsimme ja löydämme sosiaali- ja terveyshuollon palvelut kotisohvalle?

Osittain näin tapahtuu, ja muutos on käynnissä, eli yhä suurempi määrä palveluista tuotetaan digitaalisesti ja asiakas saa palvelut kotiin. Edelleen odotamme läpimurtoa palveluissa ja näiden leviämisessä. Miksi?

Palveluiden on lunastettava asiakkaiden luottamus. Palveluiden on oltava selkeästi vaikuttavampia, laadukkaampia ja näiden täytyy tuottaa parempi käyttökokemus kuin perinteisten palvelujen. Tämän äärellä teemme päivittäin töitä Elisalla. Olemme kehittäneet ja etsimme jatkuvasti tapoja, joilla voimme luoda paremman kokemuksen asiakkaalle tai ammattilaiselle.

Uskon vahvasti, että olemme oikealla tiellä erinomaisuuden esimerkkinä ja olemme muuttamassa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan toimintaa, eli missiomme mukaisesti tekemässä suomalaisessa yhteiskunnassa digitalisaatiolla kestävää tulevaisuutta.

Lue lisää:

Elisa mukana Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivillä 22.-24.5.2023

Hyvinvointialueelle kustannussäästöjä kotihoidon digitaalisilla palveluilla

Elisan e-Konsultaatio vapauttaa terveydenhuollon asiantuntijoiden ja asiakkaiden aikaa

Elisa tarjoaa ratkaisuja hyvinvointialueiden haasteisiin

Tutustu Elisan ratkaisuihin sosiaali- ja terveydenhuollolle

 

Kirjoittanut

Mikko Pitkänen
Business Lead

Kirjoittaja on työskennellyt yli 25 vuotta tietojärjestelmien, tietoliikenteen ja kriittisten järjestelmien parissa eri toimialoilla. Mikko Pitkänen vastaa Yritysasiakkaiden CX for Health alueen liiketoiminnasta ja palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille. Mikon ja koko CX-tiimin mielenkiinnon kohteena on asiakaslähtöinen toiminnan muutos hyödyntäen moderneja työmenetelmiä, teknologioita ja syvällistä osaamista.