Digitalisaatiolla vaikuttavuutta vanhusten kotihoitoon

Lukuaika 2 min

Vanhusten kotihoidossa digitaalisuudesta on puhuttu paljon, mutta tehty vielä varsin rajallisesti. Miten voimme kiihdyttää modernien ja arkea helpottavien välineiden käyttöä? Ja miten samalla varmistamme, että elämänlaatu aidosti paranee ja todellinen vaikuttavuus arjessa saadaan aikaan?

Kotihoidon konteksti on haastava ja sirpaleinen monestakin näkökulmasta. Ensimmäinen haaste on rahoitus: Yhteiskunta maksaa usein osan palveluista ja vanhus itse osan. Lisäksi palveluiden tuotanto tapahtuu sekä julkisen sektorin että yksityisten toimijoiden kautta. Kolmanneksi palveluiden kirjo hoidollisesta avusta (lääkkeiden annostelu, kotisairaanhoito jne.) aina peruspalveluiden (siivous, ateriapalvelut, kaupassa käynti jne.) tuottamiseen saakka on hyvin laaja ja vaikeasti hahmotettavissa. Lopputuloksena syntyy helposti nippu ’tunti tunnista’ periaatteella tuotettuja palveluita eri toimijoiden kautta, ilman kokonaisvaikuttavuuden arviointia.

Haasteellisuuden tueksi on pyritty ja osin onnistuttukin tuomaan erilaisia digitaalisia apuvälineitä, kuten turvapuhelimia ja -diagnostiikkaa, sähköisiä lääkeannostelijoita ja etäyhteydellä varustettuja tablet-tietokoneita. Mutta kokonaisuus on harvoin asiakkaan näkökulmasta muodostunut integroiduksi ja yksittäiset teknologiat ovat usein aiheuttaneet enemmän hämmennystä kuin tuoneet aitoa tehokkuutta tai lisäarvoa.

Kotihoidon asiakaskeskeiset ydinteemat

Tarkastelen digitaalisuuden mahdollisuuksia ja kehityssuuntia kokonaisvaltaisessa vanhusten kotihoidossa kolmen asiakaskeskeisen ydinteeman, niin sanotun ”kolmen Y:n” kautta: Yhteys – Yksilöllisyys – Yhdistäminen.

Yhteys

Kun puhutaan vanhuksesta, myös heidän läheisillään on usein keskeinen rooli kokonaisuuden onnistumisessa. Online-pohjaiset kirjaukset yhteiselle alustalle eri palveluntuottajien toimesta loisivat vanhuksen lisäksi myös läheisille reaaliaikaisen näkymän siitä, että sovitut vierailut on tehty ja myös mahdolliset huomiot on kirjattu, jonka johdosta aikaa vievä soittelu kotihoidon henkilöstölle vähenisi. Tällaisen asiakaslähtöisen ja poikkileikkaavan sovelluksen käyttö vaatii toimiakseen selkeät pelisäännöt tiedonhallintaan sekä vahvaa yhteistyökykyä ja sitoutumista eri palveluntuottajien kesken.

Yksilöllisyys

Asiakkaan hoitotarpeen aiempaa syvällisempi ja säännöllisempi arviointi ja sen pohjalta tehtävät yksilölliset hoitosuunnitelmat ovat entistä keskeisempi osa laadukasta kotihoitoa. Yksinkertaisimmillaan suunnitelmat on kirjoitettu suoraan lääkärin tai hoitajan toimesta asiakkaan (ensi)tapaamiseen perustuen, mutta kotihoidon teknologiset apuvälineet mahdollistaisivat laajemman ja dynaamisemman kokonaiskuvan luomisen.

Esimerkiksi älylattiat ja/tai huoneisiin asennettavat erilaiset sensorit kertovat, miten vanhus on liikkunut päivän aikana – tällaista tietoa esimerkiksi muistisairas vanhus ei aina itse pysty luotettavasti kertomaan. Älyrannekkeet taas auttavat ilmaisemaan, miten vanhus on nukkunut ja millainen pulssi hänellä on päivän aikana ollut. Tältä pohjalta tekoäly kykenee tekemään aikasarjoja ja pitkälle vietyjä diagnooseja, joiden pohjalta voidaan laatia hoito-ohjelmia sekä niitä täydentäviä ennaltaehkäiseviä toimia. Kehittynyt digitaalinen välineistö kykenee toimimaan lääkärille tai hoitajalle arvokkaana sparraajana ja asiakkaan ’agenttina’.

Yhdistäminen

Fyysisen ja etäyhteyden kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen optimaalinen yhdistäminen eli ’hybridimalli’ on kotihoidon suurimpia mahdollisuuksia 2020-luvulla. Tällöin esimerkiksi etälääkärikäynti onnistuu kotona matalalla kynnyksellä hoitajan avustamana. Apua voidaan tarjota kehittynyttä diagnostiikkavälineistöä hyödyntäen nopeasti ja tehokkaasti, ja työläs ja kallis reissu ehkä kaukanakin sijaitsevaan terveyskeskukseen voidaan välttää.

5G-yhteyksillä videoyhteys voidaan tehdä sujuvasti ja turvallisesti jo yli 110 paikkakunnalla Suomessa. Sosiaalisella puolella taas tablettikoneet mahdollistavat ”onko syöty, lääkkeet otettu ja muutenkin kaikki hyvin” -videokäyntien lisäksi mm. ohjatun säännöllisen virtuaalisen kahvihetken tai vaihtoehtoisesti jumppatuokion yhdessä ikätovereiden kanssa. Tällaiset hetket piristäisivät varmasti mieltä ja kohentaisivat elämänlaatua.

Digitaalisuus on ennen kaikkea suuri muutosjohtamisen ja yksinkertaistamisen haaste suomalaiselle SOTE-kentälle.

Asiakaskeskeiset digitaaliset palvelut tarjoavat loistavia mahdollisuuksia kehittää hoitoprosesseja ja parantaa elämänlaatua, samalla yhteiskunnalle kustannussäästöjä tuoden. Aitojen hyötyjen saaminen kuitenkin edellyttää, että päivittäiset palveluprosessit mietitään kokonaan uudestaan – pelkkä yksittäisten teknologioiden käyttöönotto nykymallien päälle tuo vain lisäkustannuksia ja sekaannusta. Meidän onkin siirrettävä digitalisaation fokus laitteiden asentamisesta ja niiden yksittäisiin signaaleihin reagoimisesta aitojen hybridimallien luomiseen sekä datan laajempaan hyödyntämiseen, sosiaalista näkökulmaa unohtamatta.

Yhteenvetona voin korostaa, että digityökaluja ja -prosesseja löytyy jo nyt varsin kattavasti, mutta integroidun mallin luominen on vaikuttavuuden kannalta kriittisin vaihe ja vaatii nykyistä tiiviimpää yhteispeliä ­– digitaalisuus on ennen kaikkea suuri muutosjohtamisen ja yksinkertaistamisen haaste suomalaiselle SOTE-kentälle.

Tutustu tarkemmin myös Elisan kokoamiin parhaisiin kotihoivan toimintatapoihin:

Opas terveydenhuollon digitalisaation maailmaan

Kirjoittanut

KTT Anton Helander toimii Elisan Customer Operations -yksikön kehitysjohtajana. Antonilla on yli 20 vuoden kokemus monikanavaisen liiketoiminnan kehittämisestä SOTE-, finanssi- ja teknologiasektoreilla.