Kokonaisvaltaista integraatiopalvelun tuottamista jo lähes kahden vuosikymmenen ajan – Case Fingrid

Lukuaika 4 min

Elisa on toimittanut Fingridille integraatiopalveluja lähes kahden vuosikymmenen ajan. Pitkän yhteistyön aikana integraatioteknologiat ovat kehittyneet jättiharppauksia. Yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena onkin ollut löytää parhaat keinot tiedon liikuttamiseen ja hyödyntämiseen jatkuvasti muuttuvassa maailmassa liiketoiminnan tarpeet huomioiden.

“Suosittelen Elisaa integraatiokumppaniksi. Elisa on auttanut Fingridiä on-premisen ja pilven yhdistävän hybridiarkkitehtuurin rakentamisessa parhaimpien käytänteiden mukaisesti ja tietoturvallisesti. Elisan asiantuntijoiden kanssa sekä arkkitehtuuriuudistus että olemassa olevien integraatioiden ylläpito on ollut sujuvaa ja jouhevaa. Olemme monivuotisen yhteistyömme aikana onnistuneet rakentamaan Fingridin ympäristöä pitkäjänteisesti. ” – Miika Määttä, Head of ICT Business Services, Fingrid Oyj

Tässä tarinassa kuljemme läpi Fingridin integraatiokehityksen historian, tutustumme jatkuvan kehittämisen parhaimpiin käytänteisiin ja katsomme tulevaisuuden näkymiin.

Matka point-to-point -integraatioista moderniin hybridiarkkitehtuuriin ja API-talouden läpimurtoon

Fingridin ja Elisan yhteinen matka alkaa ajalta, jolloin integraatiot toteutettiin point-to-point -mallilla: suoraan ja staattisesti kahden järjestelmän välille.

Vuosien varrella integraatioiden kehityksessä on edetty askel askeleelta. Palveluväylän avulla integraatioarkkitehtuurin solmukohdat saatiin selvitettyä, ja lopulta pilvipalveluiden yleistyminen muutti arkkitehtuuria hybridimalliin.

Viime aikoina API-talouden kasvun myötä yhteistyössä on etsitty ratkaisuja API:en vakioituun jakeluun eri sidosryhmille.

 



Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja uudet teknologiat voivat tehdä vauhtisokeaksi. Uuden teknologian kokeilu saattaa houkutella vain kokeilemisen ilosta. Jotta liiketoimintakriittisiä prosesseja ei kehitettäisi teknologia edellä, Elisa on ohjannut kehitystyötä Simon Sinekiltä tutun kultaisen ympyrän avulla. Mallissa lähdetään liikkeelle kysymyksestä “miksi” ja tarpeen syvimmän motiivin kautta ratkaistaan ”miten” ja lopuksi ”mitä”. Menetelmällä on varmistettu tarkoituksenmukainen kehitystyö alati muuttuvassa integraatiomaailmassa.

1. Point-to-point -integraatiot olivat suoria ja staattisia

Manuaalisen tiedonsiirron automatisointi ratkaistiin kahden järjestelmän välisellä integraatiolla. Vielä 2000-luvun alussa integraatioita rakennettiin point-to-point -mallilla, mikä tarkoittaa suoraa ja staattista integraatiota kahden järjestelmän välillä.

Ratkaisusta käytetään myös nimitystä spagetti-integraatio, sillä jokainen uusi integraatio muodosti uuden kiemuran integraatiokarttaan. Sovellusten ja datan määrän lisääntyessä lopputuloksesta tuli hankalasti hallittava ja esimerkiksi virheiden tunnistaminen oli vaikeaa.

2. Palveluväylällä selkeytettiin integraatiokartan solmut

Elisan ja Fingridin asiantuntijat piirsivät tiekartan, jonka tavoitteena oli päästä eroon point-to-point -integraatioista ja siirtyä integraatioväylän hyödyntämiseen.

Integraatioväylällä tarkoitetaan ratkaisua, jonka läpi kaikki integraatiot toteutettiin. Ratkaisussa yksi järjestelmä saa keskitetyn integraatioalustan kautta yhteyden kaikkiin tarvittaviin sovelluksiin. Point-to-point -mallin useiden säikeiden sijaan integraatiokarttaan saatiin yksi selkeä palveluväylä järjestelmien välille.

Sekä integraatioiden rakentaminen että niiden valvonta helpottuivat. Integraatiokartasta tuli helpommin hallittava ja virheet oli helpompi tunnistaa ja eritellä.

Integraatiotarpeiden, datan määrän ja pilvipalveluiden käytön kasvaessa malli tuli kuitenkin tiensä päähän. Palvelimella sijaitseva integraatioväylä ei palvellut SaaS-sovellusten tarpeita. Lisäksi integraatioista oli muodostunut ketterän sovelluskehityksen pullonkaula, kun uudet yhteydet vaativat aina integraatiotyötä ja konfigurointia palvelimelle.

3. Hybridimalli yhdistää on-premises- ja pilvimaailmat

Tulevaisuudessa energiantuotanto on useimmiten hiilineutraalia ja esimerkiksi sähköä tuotetaan yhä useammin uusiutuvilla menetelmillä, kuten aurinko- tai tuulivoimalla. Uusiutuvat energiamuodot ovat kuitenkin ennalta-arvaamattomampia. Siksi tuotannossa tulee pystyä reagoimaan yhä lyhyemmällä syklillä muutoksiin.

Energia-alan muutosten lisäksi teknologiaympäristö on muuttunut. SaaS-palveluiden käyttö kasvaa jatkuvasti niin Fingridillä kuin sen sidosryhmillä. Integraatioiden täytyy tavoittaa julkisessa pilvessä sijaitsevia sovelluksia tietoturvavaatimukset huomioiden ja hallitusti.

Elisa ja Fingrid ovat viime vuosina keskittyneet modernisoimaan integraatioarkkitehtuuria ja siirtymään hallitusti pilveen niin, ettei operatiivinen toiminta kuitenkaan häiriintyisi.

Hybridiarkkitehtuurissa edelleen osa integraatioista sijaitsee konesalissa, mutta palveluväylä tavoittaa myös julkipilvessä sijaitsevat SaaS-palvelut. Pilvialustaan integroidulla palveluväylällä voi ottaa uusia integraatiopalveluita käyttöön ilman, että palvelimiin täytyisi konfiguroida uusi rajapinta tai bisneslogiikka.

Hybridiarkkitehtuurilla vastataan Fingridin liiketoimintaympäristön erityistarpeisiin ja sidosryhmien uusiin vaatimuksiin. Dataa halutaan jakaa ja yhdistää yhä useammista lähteistä entistä tiukemmilla toteutusaikatauluilla ja suoritusajoilla.

Lainsäädäntö ja tietoturvavaatimukset tuovat Fingridin ympäristössä omat vaatimuksensa. Nykyisillä tekniikoilla liittymät ja data voidaan tarjoilla pilvessä yhtä turvallisesti kuin on-premises -palvelimilta – ja silti huomattavasti ketterämmin.

Fingridin Miika Määttä kertoo, että yksi kehityksen suurimmista hyödyistä Fingridille on ollut integraatiopalvelujen käyttöönoton ketteröityminen. Nyt integraatiopalvelut eivät enää muodostu sovelluskehityksen pullonkaulaksi.

Tällaisen pilvisiirtymän tärkein hyöty on ketteryys. Sen ansiosta nopeat testaukset ja käyttöönotot ovat mahdollisia. Myös bisneslogiikkaan jää enemmän aikaa, kun tekninen konfigurointi ei vaadi napin painallusta enempää aikaa. Toiminnan tehostuminen ja logiikkaan panostaminen näkyvät myös kustannussäästöinä.

4. API Managementilla parannettiin API:en saatavuutta ja helpotettiin niiden hyödyntämistä toteutustyössä 

Fingridin eri sidosryhmät hyödyntävät yhä enenevissä määrin API-rajapintoja. Osana integraatioarkkitehtuurin modernisointia Fingrid ja Elisa syventyivät myös API:en julkaisun ja hallinnan ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin.

API Management osoittautui tehokkaimmaksi työkaluksi vakioida tapa, jolla Fingrid voi tarjoilla dataa eri sidosryhmien tarpeisiin. Sen avulla muun muassa:

  • Voidaan julkaista API-rajapintoja riippumatta siitä missä ne sijaitsevat, tai millä teknologialla ne on toteutettu
  • API:t voidaan suojata ja niiden käyttöä rajoittaa
  • Kehittäjien ja kuluttajien on helppo hakea ja löytää käytettävissä olevat API:t
  • API:en toimintaan ja suorituskykyyn liittyvää analytiikkaa voidaan tarkastella

Ei pelkkiä teknologiaratkaisuja vaan jatkuvaa integraatiopalvelua

Pitkä yhteistyö on ollut saumatonta yhdessä tekemistä. Harppauksia kohti modernimpaa integraatioarkkitehtuuria on otettu aina hallitusti. Samalla Elisan kokonaisvaltainen integraatiopalvelu on varmistanut olemassa olevien prosessien jatkuvuuden.

Elisan ylläpitopalvelu kattaa Fingridin järjestelmäintegraatioiden keskitetyn valvonnan. Tietovirtojen poikkeamiin tai virheisiin reagoidaan ja ne ratkaistaankin usein jo ennen kuin virheet näkyvät liiketoiminnalle asti.

Integraatioita kehitetään yhtenä tiiminä tehdasmaisesti. Prosessin taustalla on Elisan kokemuksen pohjalta rakennettu toimintamalli, joka on hioutunut Fingrid-yhteistyön aikana.

Hallittu ja tarkasti määritelty prosessi varmistaa integraatiopalveluiden laadun datan määrän ja sidosryhmien vaatimusten kasvaessa.

Elisa määrittelee yhdessä sovittujen kriteerien mukaisesti Fingridin uudet integraatiotarpeet, jotka siirtyvät tuotannon kautta keskitetyn valvonnan piiriin.

Näin tehdas toimii käytännössä:

  1. Fingridin asiantuntijat nostavat yhteiselle backlogille uudet integraatiotarpeet. Elisan asiantuntijat määrittelevät tekniset tarpeet tarkemmin.
  2. Määrittelyssä ja testauksessa kunnioitetaan laatuportteja. Ne varmistavat, että toteutuksessa noudatetaan parhaimpia käytänteitä, jotka puolestaan takaavat laadukkuuden ja kustannustehokkuuden kestävällä tavalla.
  3. Laatuportit läpäisseet muutokset etenevät lopulta tuotantoon, jonka jälkeen ne siirtyvät keskitetyn valvonnan piiriin.

Integraatiomatkaa jatketaan yhdessä

Määttä kertoo, että yhteinen polku jatkuu edelleen Elisan integraatiotiimin kanssa. Yhteinen määränpää on kirkastettu ja tavoitearkkitehtuuri määritelty. Jalkauttamista jatketaan edelleen samalla kun ylläpitopalvelulla varmistetaan olemassa olevien prosessien jatkuvuus.

Pitkän aikavälin yhteisenä tavoitteena on määrittää nykyisten integraatioalustojen elinkaari ja tarkentaa, miten niitä on järkevää lähteä modernisoimaan.

Haluatko lisätietoja tästä tarinasta tai Elisan integraatiopalveluista?

Elisalla on pitkä kokemus kompleksisista ja suurista integraatiokokonaisuuksista. Sertifioidut integraatiotiimin asiantuntijat hallitsevat integraatiokehittämisen eri vaiheet suunnittelusta jalkautukseen ja ylläpitoon. Elisa on myös Microsoft Gold -tason partneri.

Kehityksessä noudatetaan parhaimpia käytänteitä ja ketterän kehityksen mallia. Sen ansiosta tekeminen on jouhevaa, tehokasta ja edelleen hallittua. Muutoksiin voidaan reagoida nopeasti ilman, että ylläpidosta tulee tinkiä.

Tutustu Elisan integraatiopalveluihin

Kirjoittanut