Miksi jokainen yritys tarvitsee julkipilveä?

Haluatko pysyä kilpailukykyisenä tulevaisuudessa? Tähän tarvitset myös julkipilveä, tiivistää Elisan laajojen IT+C-ratkaisujen tiimin vetäjä Vesa Tiihonen.

“Kysyin erään ison yrityksen CIO:lta, miksi he siirtävät sovelluksia pilveen, vaikka heillä on hyvät modernit konesalit ja erittäin edullinen diili kapasiteettipalveluista. CIO vastasi, että pilvi on tulevaisuuden alusta. Pilveen siirtymisestä joutuu maksamaan, mutta sieltä löytyvät kaikki digitalisaation tarvitsemat palvelut, jotka tarvitaan pitämään yritys kilpailukykyisenä”, Vesa Tiihonen kertoo. Hän vetää Elisan laajojen IT+C ratkaisujen yksikköä.

Vesa Tiihonen vastaa Elisalla asiakkaille tehtävistä laajoista IT+C-myyntiratkaisuista.

Amazon, Microsoft ja Google investoivat valtavia summia omien julkipilvipalveluiden kehitystyöhön ja niiden uusiin ominaisuuksiin. Omien konesalien ja privaattien konesalipalveluiden tarjoajien teknologiakehitys ei yksinkertaisesti pysy tässä vauhdissa mukana vaan jäävät auttamatta jälkeen globaalien IT-jättien teknologiakehityksestä.

“Tänä päivänä voikin sanoa, että ilman julkipilveä yrityksellä ei ole kyvykkyyttä reagoida ketterästi oman teollisuudenalan, liiketoiminnan ja digitalisaation tuomaan murrokseen. Julkipilvessä uusia digitaalisia sovelluksia ja palveluja voidaan kehittää ketterästi ja nopeasti, ja saada ne julkaistua loppukäyttäjille maailmanlaajuisesti hetkessä.”

Mikä sitten estää ja hidastaa yrityksiä siirtymisessä julkipilveen?

“Sanoisin, että ennen kaikkea raha ja osaamisen puute. Yrityksen IT-yksiköllä on usein erinomainen osaaminen perinteisistä konesalipalveluista, mutta ei pilviteknologioista. Kapasiteetti on edullista perinteisissä konesaleissa ja migraatio konesaleista pilveen kestää usein vuosia, jolloin pilvisiirtymän hintalappu voi olla varsin kova”, Tiihonen kertoo kokemuksiinsa nojautuen.

“Toisaalta hintalappu sille, että pilveen ei siirrytä, on vielä kovempi, kun yritys menettää kilpailukykyään.”

Hybridimallin avulla pilvitransformaatio fiksusti

Siirtymä pilveen kannattaa tehdä älykkäästi suunnitellen. Näin vältetään turhat virheet ja kustannukset.

“Vanhojen sovellusten siirtäminen konesaleista pilveen on kallista ja hankalaa, ja usein myös turhaa. En suosittelekaan, että kaikkia vanhoja sovelluksia siirrettäisiin pilveen. Ne kannattaa edelleen pitää konesaleissa, ja pilveen siirretään sovelluksia vain ja ainoastaan hyvin perustelluista syistä. Kaikki uudet sovellukset tehdään suoraan pilvinatiiveiksi”, Tiihonen tiivistää.

Tällaista lähestymistapaa kutsutaan hybridimalliksi. Siinä osa IT-infrasta ja sovelluksista toimii julkipilvessä, osa suoraan SaaS-palveluna, osa privaatissa pilvessä ja tietyt osat voidaan jopa edelleen tuottaa itse omasta konesalista. Hybridimallissa kokonaisuus pitää saada toimimaan hyvin yhteen. Hybridimalli vaatii hyvää IT-infrastruktuurin kokonaiskuvan hahmotusta ja selkeää hyvin mietittyä pilvistrategiaa.

Vältä virheet hyvän pilvistrategian avulla

“Eräässä yrityksessä lähdettiin pilotoiden viemään sovelluksia julkipilveen. Jo neljännen sovelluksen kohdalla kuitenkin havaittiin, että IP-osoitteet loppuvat kesken ja niitä jouduttiin lohkomaan aiemmin julkaistuista pilvisovelluksista”, Tiihonen kertoo.

Siksi ensimmäinen askel pilvitransformaatiossa on tarkkaan mietitty pilvistrategia: julkipilven tavoitteiden ja vaatimusten määrittäminen, hallintamallin luonti ja auditointi sekä isojen valintojen tekeminen. Nämä määrittävät muun muassa sen, mikä julkipilvi tai julkipilvet kannattaa ottaa käyttöön. Ne määrittävät myös, missä maantieteellisessä sijainnissa julkipilven data ja sovellukset sijaitsevat, millä työkaluilla ja miten julkipilveä sekä sen tietoturvaa ja käyttäjäoikeuksia hallitaan.

Pilvistrategiassa aikajänne kannattaa asettaa 3-5 vuoden päähän ja rakentaa roadmap pilvisiirtymälle, jossa huomioidaan paitsi pilvi myös konesalit ja muu ICT-infra”, Tiihonen sanoo.

Oleellista on muun muassa luoda selkeä roadmap ja säännöt, millä periaatteilla mikäkin järjestelmä ja sovellus ohjataan pilveen, IT-toimittajan kapasiteettipalveluihin, tai tuotetaan omasta konesalista. Samalla tulee huomioida siirtymän vaikutukset tietoliikenneyhteyksiin ja konesalikapasiteettiin työkuorman siirtyessä pilveen.

Hyvän pilvikumppanin avulla voi keskittyä ydinbisneksen digitalisointiin

Hyvin tehdyn pilvistrategian toteutuksen jälkeen on aika luoda perusta pilvipalveluille ja toteuttaa pilven perusinfrastruktuuri strategian tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti ennen varsinaisia pilvisovellusten toteutuksia. Tähän vaiheeseen kuuluvat muun muassa käyttöönottoprojekti, hallintamallin implementointi sekä tarvittavat PoCit (Proof of Concept).

“Kun julkipilvi on toteutettu alusta saakka skaalautuvaksi ja yhtenäiseksi ja sillä on selkeä tuotantomalli, yrityksen julkipilvessä voi toimia jopa 14 eri sovellustoimittajaa ketterästi, nopeasti ja laadukkaasti kuten eräs asiakkaamme tekee”, Tiihonen kertoo esimerkiksi.

Usein pilvistrategian toteutuksessa kannattaakin käyttää kumppania, joka pystyy katsomaan kokonaisuutta eikä vain pilvipalveluita. “Julkipilvi on kuitenkin vain pieni osa CIO:n pöydällä olevaa yrityksen ICT-ympäristön kokonaisuutta”, Tiihonen sanoo.

“Elisa käyttää niin omissa kuin IT-asiakkaiden toteutuksissa Microsoft Azurea, Amazon Web Serviceä ja Google Cloudia. Meillä on asiantuntijoita niihin kaikkiin, ja pystymme katsomaan kokonaisuutta riippumattomasti ja maksimoimaan julkipilven hyödyt asiakkaillemme ymmärtäen samalla yrityksen koko ICT-infrastruktuurin”, Tiihonen kertoo.

 

Tutustu, miten hyödynnät julkista pilveä turvallisesti ja kustannustehokkaasti https://yrityksille.elisa.fi/julkipilvi