Johtamisen myytit 3: Johtaja ei saa näyttää tunteitaan

Lukuaika 2 min

Johtajuuden myyttejä käsittelevässä blogikirjoitusten sarjassa pohdin, miksi johtajuus ei kiinnosta nuoria naisia ja voisiko tämä johtua johtamiseen liittyvistä myyteistä. Tällä kertaa käsittelyssä myytti numero kolme: johtaja saa välittää vain faktoista.

”Siinä tilanteessa tuntee olevansa tuulisella paikalla ja maailman yksinäisin ihminen”, kuvailee kokenut johtaja irtisanomistilanteita. Hämmästyin. Johtaja on tunnettu rautaisena ammattilaisena, joka porhaltaa palavereihin, iskee faktat pöytään ja saa asiat tapahtumaan. Halki-poikki-pinoon-ihmisenä olen ihaillut johtajan tehokkuutta ja pitänyt häntä hyvänä johtajana, mutta samalla ehkä aavistuksen kovana. Ja siinä hän sen sanoi, kollegoidensa kuullen.

Keskustelun jälkeen vähän hävetti. Pidän itseäni avoimena tyyppinä, joka ei kannata pölyttyneitä sukupuolirooleja tai herrakerhoja. Miksi silti hämmästyin, kun hyvä johtaja avoimesti näytti inhimillisen puolensa ja myönsi tiukkojen tilanteiden koskettavan?

Minua alkoi kiinnostaa, mitä johtajat itse aiheesta ajattelevat. Tarkoittaako työpaikan ovesta astuminen samalla myös tietynlaiseen rooliin hyppäämistä, onko hyvä johtaja myös taitava peittämään tunteensa?

Antaa kokeneiden johtajien kertoa itse:

”Ympäristön kannalta on hyvä, jos johtaja ei ole tuuliviiri. Se luo turvallisen työympäristön. Se johtaja, joka pystyy pitämään kaikki tunteensa piilossa, on melkoinen fakiiri.”

Johtaja, 46 vuotta

”Pelkkä faktojen taakse piiloutuminen kertoo kait enemmänkin johtajan omasta sosiaalisesta osaamisesta. Se voi toimia myös ”turvana” kun käsitellään usein haastavampia, tunnetasolle meneviä kysymyksiä. Yritystä johdetaan usein aika kovilla mittareilla ja se ohjaa faktoilla johtamiseen, tulokset kuitenkin perustuvat yksilöiden ja tiimien fiilikseen. Siinäpä jokaiselle haastetta itsetutkiskeluun.”

Johtaja, 52 vuotta

”En usko, että ihminen (toisin kuin kone) voi edes perustaa asioita koskaan pelkkiin faktoihin. Tunneilmapiirin luominen ja itsensä paljastaminen ovat tutkimustenkin mukaan tärkeitä ominaisuuksia johtajille.”

Johtaja, 35 vuotta

”Tunteita ei pidä piilottaa, koska ne kuuluvat elämään ja etenkin intohimoon, joka on hyvä ominaisuus johtajalle. Tunteet pitää sen sijaan pitää kurissa, koska pelkästään tunteilla tehdyt ratkaisut harvoin johtavat parhaaseen lopputulokseen. Sanoisin myös, että johtajan tulee tehdä ratkaisuja ja päätöksiä intuitiolla, jossa tunteilla on myös oma roolinsa.”

Johtaja, 38 vuotta

 ”Tämä on muuttumassa. Sosiaaliset taidot korostuvat todella paljon nyt valinnoissa. Jopa siinä määrin, että joskus hyvä introvertti voi jäädä huomaamatta. Ilman tunteita ja tarinoita ei saa ihmisiä mukaan.”

Johtaja, 37 vuotta

”Päätösten pitää perustua dataan ja faktoihin. Kun niillä menee eteenpäin, on paljon parempi perustella päätöksiä. Mielipiteitä on vaikeampi perustella. Hyvä johtaja on sellainen, joka pystyy yhdistämään faktoihin pehmeämpää puolta. Naisjohtajia on kiitelty tästä, sillä naiset yleensä pystyvät yhdistämään nämä kaksi puolta. Ehkä naisten on helpompi asettua toisen ihmisen kanssa samaan asemaan.”

Johtaja, 48 vuotta

”Aitous on rehellisyyttä ja aitouteen kuuluvat myös tunteet. Jos jotain olen johtajavuosieni aikana oppinut, niin sen että kannattaa pysyä omana itsenään.”

Johtaja, 41 vuotta

Johtaja ei siis saa olla työpaikan tuuliviiri, jonka mieliala menee vuoristorataa, ja joka huonoina päivinä tartuttaa kurjan fiiliksen myös muihin. Mutta hyvä johtaja voi olla aidosti oma itsensä ja näyttää myös tunteita. Se on jopa suotavaa.