Meyerin telakoiden elinehto on toimiva tietoliikenne

Lukuaika 3 min

Meyerin Turun telakan tietoverkko päivittyi kerralla älykkäämmäksi Elisan asiantuntemuksella ja Ciscon teknologialla. Seuraavana päivitetään Meyerin muiden telakoiden tietoverkot.

Kuva: Meyer

”Me säästämme ihan tolkuttomasti aikaa”, kertoo Meyerin telakoiden tietoverkoista vastaava Oskari Raittinen. Esimerkiksi vielä pari vuotta sitten telakan 200 verkkokytkimen konfigurointi oli käsipeliä. Nyt niiden ohjelmistopäivitys onnistuu Ciscon hallintatyökaluilla keskitetysti käden käänteessä.

Verkkouudistuksen suunnittelu alkoi yhdessä Elisan kanssa vuonna 2017. Nyt uudet kyvykkyydet ovat nostaneet niin telakkaverkon tietoturvan kuin ylläpidon helppouden uudelle tasolle.

Ylläpitoa helpottaa myös Elisan NOC-palvelu (Network Operation Center), joka valvoo 24/7 Meyerin tietoverkkoa ja auttaa kehittämään verkon toimivuutta.

Tietoverkko pienen kaupungin tarpeisiin

”Telakka on kuin pieni kaupunki. Meillä on jopa oma palokunta ja terveysasema”, Raittinen kertoo. Omaa henkilöstöä on telakalla 1 900, ja verkostonsa kautta telakka työllistää suoraan arviolta 9 000 henkilöä.

Yli 150 hehtaarin telakka-alueen toiminta nojaa toimivaan tietoverkkoon. 300 tukiaseman langaton verkko kattaa toimistot ja logistiikkaväylät. Niin telakan suunnittelijat kuin koko tuotanto on riippuvainen toimivasta tietoverkosta.

”Samoin koko taloautomaatio ilmanvaihdosta valaistukseen ja hallien lämmitykseen on eriytetty omiin verkkoihinsa.”

Verkon uusimistarpeeseen vaikutti telakan digitalisaatiokehitys. Esimerkiksi koko suunnittelujärjestelmä on siirtynyt työasemilta verkon yli käytettäväksi. Neljä vuotta sitten telakka investoi terästuotannon automatisointiin. Nyt teräslevyjen matka levyvarastoilta esikäsittelyn kautta hitsaukseen ja leikkaukseen ja lopulta osaksi laivan runkoa tapahtuu sekin automaation ohjaamana.

”Näiden uudistusten myötä myös perinteinen IT-verkkomme kaipasi päivitystä”, Raittinen kertoo.

Esimerkiksi suuri osa verkkokytkimistä alkoi olla elinkaarensa loppupuolella. Verkkoa ei kuitenkaan lähdetty uusimaan laitteita vaihtamalla, vaan koko digitaalisen verkkoinfrastruktuurin perusta haluttiin määritellä uudelleen. Siihen kuuluvat laitekannan lisäksi verkon hallinta, pääsynhallinta ja tietoturvaratkaisut.

Perinteisissä palomuurein suojatuissa yritysverkoissa ylläpitäjän näkyvyys lähiverkon sisällä tapahtuvaan liikenteeseen on vähäinen. Telakkaympäristössä tämä oli merkittävä puute.

”Telakka-alueella on paljon alihankkijoita ja ihmisten omia laitteita. Meillä pitää olla kontrolli siihen mitkä laitteet pääsevät verkkoon.”

Valitun verkkoratkaisun pitää olla pitkäikäinen

Kun Meyerin ja Elisan asiantuntijat lähtivät valitsemaan kaikki vaatimukset tyydyttävää teknologiaratkaisua, veti pisimmän korren Ciscon verkkoteknologia.

”Meillä oli hyvät kokemukset heidän aikaisemmasta laitesukupolvestaan ja erinomaiset suhteet. Keskustelemme paljon verkon kehittämisestä paitsi Elisan, myös suoraan Ciscon kanssa”, Raittinen perustelee.

Laitekannan perustaksi valittiin Cisco Catalyst 9000-sarjan kytkimet. Ciscolta löytyivät myös kaikki tarvittavat työkalut verkon valvontaan ja hallintaan.

”Cisco DNA Center on työkalumme operatiiviseen työhön, Cisco ISE:llä (Identity Services Engine) me hoidamme identiteetin- ja pääsynhallinnan verkkoon ja Cisco StealthWatch kertoo mitä verkossa tapahtuu”, Raittinen sanoo.

Raittinen kertoo, että vuonna 2017 alkanut yhteistyö Elisan kanssa on ollut yhdessä oppimista. Telakka moninaisine tarpeineen ei ole asiakkaana helpoimmasta päästä.

”Nyt me olemme päässeet yhteistyössä siihen pisteeseen mihin halusimmekin.”

Raittisen kehuja saa ketterä NOC-palvelu, joka mahdollistaa joustavan työnjaon. Useimmat päivittäiset verkkomuutokset ovat osaavalle verkon ylläpitäjälle minuutin työtehtäviä. Ne Meyerin verkkotiimi hoitaa mieluiten itse.

”Jos eteen taas tulee isompi tai vaikeampi asia, tai meillä on kiire, on meillä luotettava kumppani, joka voi tehdä sen meidän puolestamme.”

Meyerin kolmen hengen verkkotiimin ja Elisan NOC-tiimin yhteistyö onkin muotoutunut saumattomaksi. ”Tämä toimii kumppanuutena, me ideoimme ja kehitämme verkkoa yhdessä. ”

Myös uudet NOC-työkalut saavat Raittisen varauksettomat kehut. Sen avulla on selvinnyt mahdollisia verkko-ongelmia jo ennen verkon oireilua.  Parasta on kuitenkin kumppanin into hoitaa asiat kuntoon.

”Elisalla on pursuava into selvittää ongelmat. Sen lopputuloksena meidän verkkomme toimii taas paremmin.”

Vauhtia ja helppoa ylläpitoa

Meyerin telakkaverkon tuhansille käyttäjille verkkouudistus näkyy entistä nopeampana ja toimintavarmempana verkkona. Verkon ylläpitäjille hyödyt ovat konkreettisempia.

Nyt näemme vikatilanteissa heti mistä on kysymys. Tiedon kaivamiseen ei mene aikaa.

Myös uuden verkon ylläpito on pitkälle automatisoitu. Esimerkiksi uusien verkkolaitteiden konfigurointi käsin on historiaa. ”Meillä on valmiit profiilit esimerkiksi valvontakameroille. Toimittaja voi kytkeä uuden kameran omin päin ristikytkentäkaapin vapaaseen porttiin. ISE tunnistaa sen ja päästää laitteen oikeaan verkkoon. ”

Yrityksen johdolle investointi perusteltiin verkon toimintavarmuudella. ”Fiksut päättäjät ymmärsivät laitteiden elinkaaren päälle. Kun laitteille tulee ikää, riskit kasvavat.”

Tärkein peruste oli kuitenkin modernin ympäristön entistä parempi tietoturva, joka pitää tunkeilijat poissa verkosta ja yrityksen liikesalaisuudet turvassa.

Turun telakan verkkouudistus on pian maalissa. Uudet älykkäät verkonhallinnan järjestelmät ovat pystyssä, samoin Elisan NOC-palvelu. ”Isoin harppaus on nyt tehty.”

Myös kaikki taustajärjestelmät ovat valmiina, kun Raittisen verkkotiimi lähtee monistamaan samaa verkkoratkaisua Meyerin muille telakoille Saksan Rostockiin ja Papenburgiin.

Lue myös

Älykäs verkko tukee Glastonin kasvua

Langaton verkko turvaa metron häiriötöntä kulkua

Elisa vei Valmetin tietoverkon 2030-luvulle

Miksi SASE on ylivoimainen tietoturvassa?