Suomalaisten organisaatioiden kyberturvallisuus on monella mittarilla aiempaa paremmalla tasolla. Elisan The state of Finnish cybersecurity 2026 -tutkimuksessa 65 prosenttia vastaajista arvioi organisaationsa kyberturvallisuuden kehittyneen myönteisesti viimeisen vuoden aikana. Lisäksi 60 prosenttia kokee kyberturvavalmiutensa vähintään vahvoiksi nykyisessä uhkaympäristössä.
Samaan aikaan 88 prosenttia vastaajista arvioi kyberuhkien lisääntyneen viime vuosina vähintään jonkin verran. Merkittävimpinä uhkina pidetään tietojenkalastelua ja huijausviestejä, tietovuotoja sekä järjestelmien haavoittuvuuksien hyödyntämistä.
Ensi silmäyksellä tulokset voivat näyttää ristiriitaisilta. Jos uhkat lisääntyvät jatkuvasti, miten yritykset voivat samalla kokea olevansa aiempaa paremmin varautuneita?
Todellisuudessa ristiriitaa ei välttämättä ole. Organisaatiot ovat vahvistaneet kyberturvaansa, investoineet teknologioihin, kouluttaneet henkilöstöään ja kehittäneet toimintamallejaan. Samalla kuitenkin hyökkääjien keinot ja yritysten toimintaympäristö muuttuvat nopeasti. Kyberturvallisuutta ei siksi ratkaise vain se, kuinka hyvin hyökkäyksiä pyritään estämään, vaan myös se, kuinka nopeasti poikkeamat havaitaan ja niihin reagoidaan.
Suojaaminen on vasta ensimmäinen kerros
Monivaiheinen tunnistautuminen, päätelaitesuojaus, palomuurit, pilvipalveluiden suojaaminen ja henkilöstön kouluttaminen muodostavat kyberturvallisuuden välttämättömän perustan. Tulevien vuosien tärkeimpinä kehityskohteina tutkimuksen vastaajat pitävät henkilöstön koulutusta, tekoälyyn liittyvää tietoturvaa sekä pilvipalveluiden ja datan suojaamista.
Pelkkä perussuojaus ei kuitenkaan kata koko uhkaketjua. Kyberturvallisuus muodostuu suojaamisesta, havaitsemisesta ja reagoinnista. Ensimmäinen pyrkii estämään hyökkäyksen, toinen tunnistamaan poikkeavan toiminnan ja kolmas rajaamaan tilanteen vaikutuksia.
Kyberturvallisuutta voi verrata kodin turvallisuuteen. Lukko pyrkii estämään ulkopuolisen pääsyn sisään. Jos lukko kuitenkin murretaan, oven tai ikkunan anturi havaitsee tunkeutumisen ja antaa hälytyksen. Tämän jälkeen tarvitaan vielä vartija, joka arvioi tilanteen ja reagoi siihen. Samalla tavalla tekninen suojaus, jatkuva havainnointi ja nopea reagointi täydentävät toisiaan.
Modernissa uhkaympäristössä ratkaisevaa on, kuinka nopeasti poikkeava toiminta erotetaan normaalista, tieto välitetään oikeille ihmisille ja rajaavat toimet käynnistetään. Hyökkäysten vaikutukset voivat kasvaa nopeasti, joten valvontaa ja asiantuntevaa reagointikykyä tarvitaan myös toimistoajan ulkopuolella.
Ympärivuorokautinen toimintakyky on erityisen vaativa kysymys PK- ja kasvuyrityksille. Niiden IT-resurssit ovat usein rajalliset ja keskittyvät jo päivittäisen liiketoiminnan kannalta välttämättömiin tehtäviin. Oman jatkuvan valvonta- ja reagointikyvykkyyden rakentaminen edellyttäisi puolestaan teknologian lisäksi riittävää asiantuntijatiimiä.
Ajantasainen tilannekuva tukee päätöksentekoa
Cyber 2026 -tutkimuksen vastaajista 63 prosenttia kokee kyberturvainvestointinsa riittäviksi. Samalla vain noin 40 prosentilla organisaatioista on erillinen kyberturvallisuusbudjetti. Investointien suurimmiksi esteiksi nostetaan heikko taloustilanne, riskien taloudellisten vaikutusten arvioinnin vaikeus sekä osaajapula.
Kyberturvallisuuden kehittäminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti jälleen uuden teknisen ratkaisun hankkimista. Johdon tulisi pystyä kysymään, tunnetaanko yrityksen kriittiset järjestelmät ja keskeiset haavoittuvuudet, onko niiden tilanteesta ajantasaista tietoa ja kuinka nopeasti poikkeavaan toimintaan pystytään reagoimaan.
Viisi vuotta sitten hyvin suojattu ympäristö ei välttämättä vastaa tämän päivän teknologiaa, liiketoimintaa tai uhkakuvaa. Siksi kyberturvallisuus ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuvaa tilannekuvan ylläpitämistä ja toimintakyvyn kehittämistä.
Kun resursseja on rajallisesti, investointeja pitäisi pystyä kohdentamaan ajantasaisen tilannekuvan eikä pelkkien oletusten perusteella. Jos poikkeama alkaisi yrityksessänne tänä iltana kello 22, kuinka nopeasti se havaittaisiin ja kuka käynnistäisi tarvittavat rajaavat toimenpiteet?
Kirjoittanut
Ilari Karinen, Director, Strategic Initiatives, Cyber Security Services
Johanna Nieminen, Business Manager, SME Cyber Security Services
Lue myös
Kyberhyökkäykset muuttuvat: verkkorikollisuus ammattimaistuu
