Käyntikortit eivät tee bisnestä itsestään. Kysyimme Slush-kävijöiltä, miten he hyödyntävät tapahtumassa syntyneitä kontakteja sen jälkeen.
Syötävä käyntikortti jättää hyvän maun
Iso kasa käyntikortteja jää helposti isoksi kasaksi kortteja, sanoo Tekesin rahoitusjohtaja Kristiina Laurila. Siksi mielenkiintoisimmat kortit kannattaa kerätä eri paikkaan ja kirjoittaa heti kortin taakse, miksi sen antaja on kiinnostava.
Mikäli oma bisnes on vahvasti riippuvainen uusista kontakteista, kannattaa käyntikorttien keräämisen kanssa olla järjestelmällinen. Niiden jaottelu ja läpikäyminen mahdollisimman pian tilaisuuden jälkeen on tärkeää.
Käyntikortin antajalle hyötyä on siitä, mikäli käyntikortti jää mieleen ja erottuu. Se on osa yrityksen brändiä.
”Jos olisin elintarvikeyrittäjä, tekisin syötävän käyntikortin. Jos olisin puualalla, tekisin puisen. Jos käyntikortti jättää hyvän tuntuman, kun sen ottaa käteen, sen myös muistaa.”
Käyntikorteissa ratkaisee laatu, ei määrä
Ohjelmistoyritys NE Device SE:n Moyeen Ahmed sai Slushista viime vuonna noin 80 käyntikorttia, mutta ne eivät juurikaan poikineet uusia bisnesmahdollisuuksia. Tänä vuonna hän on ottanut opikseen ja aikoo keskittyä määrän sijasta laatuun.
”Kun ihmisten kanssa juttelee, pitää keskustelusta muistaa jälkeenpäin jotain. Silloin siihen voi viitata, kun ottaa sähköpostitse yhteyttä tapahtuman jälkeen. Monelle ihmiselle samalla kertaa lähetetyt sähköpostit eivät kiinnosta ketään. Päinvastoin. Ne antavat huonon vaikutelman.”
Ahmedista sähköposti toimii LinkedIniä paremmin, jos uuden tuttavuuden kanssa haluaa olla jatkossa tekemisissä. LinkedInissä kontaktoinnista ei kuitenkaan ole haittaa.
”LinkedIn on hyvin geneerinen ja sen uutisvirta on tiheä. Sähköpostilla saa annettua henkilökohtaisen vaikutelman ja pääsee suoraan keskusteluyhteyteen.”
Kuva kiinnostaa myös käyntikortissa
Finnish Business Angels -verkoston standilta tavoitettu Helleke Heikkinen muistuttaa, että käyntikorttien lisäksi kannattaa haalia ja jakaa myös muuta materiaalia, kuten esitteitä. Näin käyntikorttien antajat muistuvat mieleen paremmin. Kaikkein lupaavimmille uusille kontakteille kannattaa laittaa sähköpostia mahdollisimman nopeasti.
”Helpointa tietenkin olisi, jos kaikki toimisi mobiilissa jo valmiiksi. Useiden paperisten käyntikorttien läpikäyminen käsin on melko työlästä. Moni kysyy saman tien, saako lisätä kontaktikseen LinkedInissä, siihen kannattaa suostua.”
Hyvä käyntikortti on Heikkisen mielestä yksinkertainen. Sen ei tarvitse erottua vain erottuakseen, mikäli se ei ole organisaation brändin mukaista.
”Olen huomannut, että monilla ulkomaalaisilla on käyntikorteissaan oma kuva. Se on loistava tapa palauttaa myöhemmin mieleen, kuka käyntikortin antaja olikaan. Sellaiset käyntikortit tulee helposti bongattua isostakin pinosta.”
Käyntikorttikoru on muotoilijan unelma
Mikkelistä Slushiin saapuneet Slush-ensikertalaiset Sami Savolainen ja Merja Väisänen ovat huomanneet, että käyntikortteja saa, kun niitä jakaa myös itse. Keskiviikkoiltapäivänä IT-alalla työskentelevän Savolaisen käyntikorttisaalis oli kuitenkin jäänyt vielä laihaksi.
”Aion nyt tsempata ja aloittaa keskusteluja ihmisten kanssa aina, kun siihen tulee mahdollisuus. Käyntikortit on hyvä tapa antaa itsestään tietoja. Olen laittanut korttiini linkin myös LinkedIn-profiiliini. Mikäli en heti lisää uutta kontaktia LinkedInissä, teen sen viimeistään viikon sisällä, jotta molemmat osapuolet muistavat, kenestä olikaan kyse.”
Omaa yritystään parhaillaan perustava muotoilija Merja Väisänen aikoo hommata itselleen käyntikorttikorun. Siis minkä?
”Käytännössä käyntikorttikoru on NFC-siru, jonka kautta voin antaa halukkaille käyntikorttini mobiililaitteella luettavaksi. Koru on siis minulla kaulassa ja sirusta voi lukea käyntikorttini tiedot ja tallentaa ne omaan laitteeseensa. Se on myös ekologinen ratkaisu. En usko, että perinteiset käyntikortit säilyttävät suosionsa enää kovin kauaa. Nekin päivittyvät 2010-luvulle.”
Teksti: Enni Sahlman
Pääkuva: Jussi Hellsten / Slush 2014
Kuvat: Vilja Pursiainen
Kaikki artikkelit