Pääomasijoittajat haluavat pelastaa maailman. Pian koululuokassa voi olla jopa tuhat oppilasta. Mitä ihmettä? Jos haluat olla ajan hermolla, nappaa kiinni näistä Slushin lasersäteiden alla välkkyneistä hiljaisista signaaleista.
1. Virtuaalitodellisuus on pian täällä
Matkailu vähenee, kun ihmiset voivat vierailla vaikka Kiinan muurilla kotisohvaltaan. Terveydenhuolto mullistuu, kun potilaat siiirretään operaatioiden ajaksi virtuaalitoidellisuuteen ja kipulääkkeitä tarvitsee käyttää nykyistä vähemmän.
Slushin vierailijat saivat vetää päähänsä jos jonkinlaisia laseja ja päähineitä, jotka veivät toiseen todellisuuteen. Rohkeimmat pääsivät kiipeämään virtuaaliselle Mount Everestille. Virtual realitystä eli VR:stä puhuttiin Slushissa niin innokkaasti, että signaali ei todellakaan jäänyt hiljaiseksi.
Virtuaalitodellisuussovellukset valtaavat pian niin pelit, koulutuksen kuin ihmisten arjenkin.
Miksi puhuisit isoäidillesi vain puhelimessa, jos voit kokea olevasi hänen vierellään? Tavallisten ihmisten arkeen virtuaalitodellisuuden työkalut saapuvat todennäköisesti muutaman vuoden sisällä.
Kovin montaa vuotta ei mene siihen, että Slush järjestetään kokonaan virtuaalimaailmassa. Virtuaalitodellisuuspeliyritys Sólfarin Thor Gunnarson oli tosin eräässä paneelissa tosin vähän eri mieltä:
”Slush voidaan järjestää virtuaalitodellisuudessa vasta kun sauna, vodka ja ravut saadaan uskottavasti mallinnettua. Siihen menee vielä tovi, vaikka pitkällä ollaankin.”
2. Luokat muuttuvat virtuaalisiksi ja kirjat biteiksi
Tulevaisuuden koulu on jotain aivan muuta kuin tänä päivänä.
Yrittäjä Saku Tuominen muistutti Slush-kävijöitä siitä, että oppilaat lukevat tällä hetkellä uutisensa kansainvälisiltä sivustoilta, snappailevat ystävilleen ympäri maailmaa ja elävät muutenkin globaalissa digimaailmassa. Kun he menevät kouluun, on se yhä hyvin kansallista. Se muuttuu pian.
Tulevaisuudessa yliopistojen luentosalit ammottavat tyhjyyttään, sillä opiskelijat osallistuvat opetukseen verkon välityksellä mistä haluavat. Luokka voi olla miljoonien ihmisten tai alle kahdenkymmenen ihmisen kokoinen. Opettajina toimivat yrittäjät, asiantuntijat tai vaikka pakolaiset. Kirjat jäävät historiaan, kun digitaaliset oppimateriaalit ottavat vallan.
Jo nyt yli 20 prosenttia yhdysvaltalaisista yliopisto-opiskelijoista on läpäissyt niin sanotun MOOCin, eli massiivisen verkkokurssin, jolle voi osallistua kuka tahansa. Kurssille osallistuminen on ilmaista, mutta siitä arvosanan saaminen maksaa. MOOCien potentiaali on siinä, että ne opettavat ihmisiä vaikkei kurssin suorittamisesta pyytäisikään todistusta.
Koulutuksen on pakko muuttua, sillä 65 prosenttia lähitulevaisuudessa valmistuvista opiskelijoista tekee työtä, jota ei vielä ole olemassa. Eri aineiden sijaan opetetaan taitoja: kriittisyyttä, analyyttisyyttä ja digitaitoja.
3. Tieteilijät haluavat tehdä yhteistyötä yritysten kanssa
Tiede oli Slushissa esillä näkyvämmin kuin koskaan aikaisemmin. Jo avajaispuheessa pääministeri Juha Sipilä sanoi, että tutkimuksen ja liike-elämän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa Science Pitching -kilpailu, jossa tutkijat kertoivat tutkimuslöydöksistä kumpuavista keksinnöistään yrittäjille ja sijoittajille.
Science Pitchingiin osallistunut biologi Mia Vehkaoja painottaa, että hienoimmilla pitcheilla ja liikeideoilla ei ole väliä, jos maapallo tuhoutuu alta. Siksi ympäristötutkijan mielestä on tärkeää tuoda tutkimustietoa helposti ymmärrettävässä muodossa kaikkien tietoisuuteen. Omassa pitchissään hän esitteli idean siitä, miten ekosysteemille tärkeitä suoalueita pystytään suojelemaan 3D-mallinnusta ja nelikoptereita hyödyntäen.
”Ennen tutkimukselle on lähes satanut rahaa. Nyt tilanne on toinen. Monet yritykset rahoittavat esimerkiksi WWF:aa tajuamatta, että ilman meidän tutkijoiden tuottamaa tietoa sekään ei voi suojella luontoa”, Vehkaoja sanoo.
4. Liiketoiminta voi olla sekä kestävää että kannattavaa
Kahden päivän aikana Messukeskuksessa kuultiin monia puheenvuoroja ideoista, joiden ensisijainen päämäärä on tehdä ihmisille ja luonnolle hyvää. Raha on väline saada asioita aikaiseksi, ei itseisarvo. Ympäristötietoisuus ei ole enää pehmoilua tai hippeilyä vaan valtavirtaa.
Ympäristönsuojelu, ihmisten hyvinvointi ja kehitysmaiden ongelmat olivat laajasti esillä eri lavojen esityksissä. Slushin yksi kantava teema, impact eli yhteiskunnallinen vaikuttavuus, näkyi muuallakin kuin sille erikseen varatuissa puheenvuoroissa.
Myös sijoittajat ovat huomanneet yhteiskunnallisuuden arvon.
“Ihmiset haluavat nähdä maailmassa enemmän hyvää”, sanoitti Maailmanpankin pääomasijoittaja Ruzgar Barisik tapahtumassa leijailleen tunnelman.
Monista Slushin esityksistä jäi päällimmäisenä mieleen ajatus, että liiketoiminta voi olla samaan aikaan sekä kestävää että kannattavaa.
Teksti: Enni Sahlman
Kuvat: Vilja Pursiainen
Pääkuva: Samuli Pentti / Slush 2015
Lue myös
Mobiilia vaikuttamista ostopolun varrella
Slush-poiminta: Musiikin tekoon tarvitaan kohta vain hanska
Slush-kävijät vinkkaavat: Ota yhteyttä nopeasti tapahtuman jälkeen
Kaikki artikkelit