Ohjelmistorobottien ja keinöälyn yhdistäminen lupaa automatisoida yritysten rutiineja ja vapauttaa ihmiset mielekkäisiin työtehtäviin. Mutta miten siihen päästään? Onko ohjelmistorobotiikka oikotie keinoälyn hyötyihin?
“Yrityksissä on paljon ihmisten tekemiä yksinkertaisia ja manuaalisia työtehtäviä, joita ei ole vielä kannattanut kustannussyistä korvata älykkäällä automaatiolla.
Ohjelmisto- eli toimistorobotit ovat kuitenkin kustannustehokas oikotie automaatioon”, sanoo Ville Rautio, Elisan teknologiajohtaja, CTO.
Rautio nostaa esimerkiksi Elisan oman ohjelmistorobotin, joka korvasi kolmen ihmisen työpanoksen. “Meille maksetaan paljon laskuja virheellisillä viitenumeroilla. Tyypillisesti kohdistamattomissa laskuissa on 1–2 näppäilyvirhettä.
Toimistorobotti tutkii laskun tiedot ja korjaa niiden perusteella viitenumeron ja kohdistaa laskun oikein. Aikaisemmin hyvin rutiininomaisen työn tekemiseen vaadittiin runsaasti manuaalista työtä. Nyt saman työn tekee toimistorobotti. Automaation takaisinmaksuaika kehitystöineen oli 2 kuukautta.”
Ohjelmistorobotin luominen onkin varsin nopeaa ja yksinkertaista. “Saamme luotua ohjelmistorobotin ideasta tuotantoon 4–6 viikossa. Mutta tästä ajasta vain viidesosa menee itse robotin luomiseen. Loput käytetään robotin valvonnan ja hallinnan järjestämiseen.”
Raution mukaan on tärkeä ymmärtää, että robotti on tyhmä kone. “Robotit ovat hyviä toistamaan asioita väsymättömästi, mutta ne eivät ajattele. Ne tekevät asiat halutussa järjestyksessä kyseenalaistamatta. Tämän vuoksi ohjelmistorobotin hallintaan ja valvontaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.”
Ohjelmistorobotiikan kolme haastetta
“Yritykset ovat tällä hetkellä todella kiinnostuneita ohjelmistorobottien hyödyistä. Robotiikalla pystytään jo nyt tehostamaan monia erilaisia prosesseja yrityksissä. Oppirahat on maksettu ja nyt tiedämme, mitä ja miten toimistorobotteja kannattaa tehdä”, Ville Rautio sanoo ja nostaa esiin kolme tyypillistä haastetta ratkaistavaksi.
Ensimmäinen niistä liittyy prosessien suoraviivaistamiseen. “Onko automatisoitava prosessi oikeasti niin yksinkertainen, että kuka tahansa voi sen tehdä? Usein prosessin tarkempi tutkimus osoittaa, että kyllä on, mutta vain 90-prosenttisesti.
Roboteille prosessin pitää olla sataprosenttisen selvä. Yrityksissä törmätäänkin ohjelmistorobotiikassa siihen, että ensin prosessit pitää yksinkertaistaa ja suoraviivaista. Välillä tässä työssä huomataan, että jotain prosessia ei itse asiassa tarvitsisi tehdä lainkaan, koska sen lopputulos syntyy jo toisen prosessin yhteydessä”, Rautio kertoo prosessien viilaamisen hyödyistä.
Toinen haaste liittyy siihen, että robotti ei ajattele eikä kyseenalaista. “Yrityksissä pitää ymmärtää, miten robotiikan hallinta ja valvonta kannattaa tehdä. Jos ohjelmistorobotti saa virheellistä dataa, vahingot saattavat olla isoja, jos valvonta on järjestetty huonosti.”
Kolmas haaste liittyy, siihen että robottialustat eivät ole ilmaisia. “Kun yritykset ovat lähteneet itse rakentamaan ohjelmistorobotiikkaa, he ovat huomanneet, että manuaalisten prosessien volyymit eivät ole riittävät oman robottialustan kustannuksiin.
Jaettava robottialusta tuo robotit pienillekin yrityksille
“Meillä Elisalla on ollut oma robottialusta vuodesta 2017 lähtien. Ketterä pilotointi on opettanut meille, miten robotiikkaa kannattaa hyödyntää. Robottialustamme päällä toimii tällä hetkellä kymmeniä robotteja”, Ville Rautio kertoo.
“Nyt olemme puolen vuoden ajan tarjonneet robottialustaa asiakkaillemme. Asiantuntijamme voivat tehdä asiakkaillemme robotteja ja kouluttaa heitä luomaan itse omia robotteja.”
”Yritykset voivat vuokrata meiltä robottialustaa silloin, kun automaation volyymit ovat niin pienet, ettei oman robottialustan hankkiminen ole taloudellisesti kannattavaa. Näin pienetkin yritykset pystyvät hyödyntämään robotiikkaa”, Rautio kertoo.
Seuraava askel: Ohjelmistorobottien ja keinoälyn yhdistäminen
Rutiininomaisten prosessien automatisointi ohjelmistorobottien avulla on askel kohti keinoälyn hyödyntämistä. “Monen muun robotiikan asiantuntijan tavoin uskon, että näemme lähivuosina ohjelmistorobotiikan nousun. Mutta jo 10–15 vuoden kuluttua robottien määrä alkaa laskea ja keinoälyn avulla tehtävän automaation määrä nousta”, Ville Rautio kertoo.
“Maailmalta löytyy jo esimerkkejä, joissa ohjelmistorobotit ja keinoäly on yhdistetty. Tällöin keinoäly ymmärtää, mitä robotin pitää tehdä seuraavaksi ja kertoo reaaliaikaisesti tyhmälle robotille mitä tehdä ja missä järjestyksessä. Ohjelmistorobotti on kuin jalat ja kädet, joita keinoäly ohjaa.”
Tämän vision saavuttamiseksi yrityksissä pitää ensin ottaa käyttöön ohjelmistorobotit ja ymmärtää, miten niitä hyödyntää.
Samalla ihmisten työnkuva muuttuu, kun työstä poistuu turhien rutiinien tekeminen. “Gartnerin tutkimukset osoittavat jo nyt, että robotiikka itse asiassa lisää ihmisten työmotivaatiota ja vähentää vaihtuvuutta työpaikoilla. Robotiikka auttaa ihmisiä tekemään nykyistä mielekkäämpiä töitä,” Rautio miettii.
Lue myös
Videorobotti Murffi säästää koronaosastolla aikaa ja rahaa
Kaikki artikkelit