Ikääntyvä ihminen pitää tärkeänä kotona asumisessa usein kahta asiaa: että hän voi säilyttää itsenäisyytensä, ja että hän kokee olonsa on turvalliseksi kotonaan. Pieni teknologian tuki voi mahdollistaa juuri sen – itsenäisen, omaehtoisen ja mielekkään vanhuuden tuetusti omassa kodissa asuen.
Teknologian tarjoamat hyödyt ja mahdollisuudet ikäihmisten hoidossa on tunnistettu myös hoivaorganisaatioissa. Onnistuneissa käytännön sovellutuksissa sensoriteknologia kerää ikäihmisen toiminnasta dataa ja auttaa tunnistamaan poikkeuksia hänen voinnissaan, jotta häntä voidaan auttaa ennaltaehkäisevästi.
Sensoriteknologian avulla pystytään tarjoamaan turvaa ja mielenrauhaa ikäihmisen arkeen, ja hoivaorganisaatio saa tukea ikuiseen kiireeseen ja resurssipulaan.
Kotona vietetty vanhuus lisää avuntarvetta, mutta halu itsenäisyyteen säilyy
Kun suuret ikäluokat ikääntyvät, hoitoa ja tukea tarvitsevia ikäihmisiä on yhä enemmän, ja samalla ammattitaitoisia hoitajia jää eläkkeelle. Monessa hoivaorganisaatiossa on siksi ankara pula työntekijöistä, mikä tarkoittaa tiukkaa aikataulua.
Hoitajille jää pahimmillaan jatkuvasti työstään tunne, että heidän pitäisi voida tutustua ikäihmisiin paremmin ja auttaa enemmän, eikä tehdä pelkästään välttämättömimpiä hoitotoimenpiteitä. Ennakoivalle hoidolle on siksi laihat puitteet.
Toisaalta kaikki käynnit kotona asuvan ikäihmisen luona eivät nykymallissa ole aidosti välttämättömiä. Aikaa kuluu käynteihin, joiden aikana vain tarkistetaan, onko henkilö ottanut lääkkeensä, tai käynnin syynä on muu hoitoon liittymätön toimenpide.
Samaan aikaan jonkun muun ikäihmisen esimerkiksi liikkuvuus tai ruokahalu on menossa huonompaan suuntaan, mutta muutosta ei huomata eikä siihen siksi voida reagoida.
Kun digitalisaatio on vallannut lähes kaikki elämämme osa-alueet, miksei digitaalisia välineitä otettaisi myös ikäihmisten kotihoidon tueksi?
Aktiivisuuden muutoksista varoittavat sensorit auttavat kohdentamaan hoitoa oikein
Kotiin asennettava sensoriteknologia tarjoaa hoivaorganisaatiolle tavan mitata ikäihmisen vointia passiivisesti, eli ilman kosketusta ja suoraa tallentamista. Siistit, tarrakiinnikkeiset sensorit voivat mitata esimerkiksi liikettä, ovien käyntiä ja kodinkoneiden sähköenergian kulutusta.
Sensorien avulla voidaan selvittää esimerkiksi
● onko ikäihminen jalkeilla vai maaten vuoteessa?
● onko hän syönyt tänään lämmintä ruokaa?
● onko kylpyhuoneessa säännöllisin väliajoin kylpemisestä kertova ilmankosteustaso?
Sensoridatasta voidaan tunnistaa poikkeuksia hyvissä ajoin. Jos esimerkiksi ikäihmisen yöunien pituus muuttuu tai ruokailujen väliset ajat venyvät, voivat kotihoidon työntekijät lähteä kyselemään ja selvittämään muutoksen syytä ja tarjota siten apua, hoitoa ja vaikkapa etälääkärin vastaanottoaikaa ennen kuin ikäihmisen vointi ehtii muuttua selvästi huonompaan suuntaan.
Tieto kunkin asiakkaan voinnista on lisäksi arvokasta, kun suunnitellaan työpäivää. Kenen luokse on mentävä ensiksi? Onko jollakulla kiireelliseltä vaikuttava hätä?
Mittaaminen ja seuraaminen perustuu aina ikäihmisen omaan suostumukseen. Liikesensoreita ei viedä kenenkään kotiin ilman lupaa, eikä vanhuksen elämää ole tarkoitus taltioida tai valvoa. Iästä huolimatta jokaisella meistä on oikeus yksityisyyteen sekä vapaus tehdä omassa kodissamme mitä haluamme.
Sensoriteknologia on kuitenkin vain väline, jolla lisätään ikäihmisen turvallisuudentunnetta ja tarjotaan hoivaorganisaatiolle tietoa, jotta työntekijät voivat tarjota yhä laadukkaampaa ja oikea-aikaisempaa apua ja hoivaa.
Lue esimerkiksi, kuinka asuinhuoneistoon asennetut sensorit päätettiin valjastaa hoivapalveluiden tuottamisen ja suunnittelun tueksi.
Digitalisaatio tuo myös muita mahdollisuuksia ikäihmisen elämään. Jo arkipäiväistynyt teknologia kuten tabletit ja tietokoneet ikäihmisen käytössä tarjoavat esimerkiksi väylän etälääkärin pakeille, helpot videoyhteydet omaisiin sekä tavan osallistua erilaisiin harrastuksiin ja kokoontumisiin omasta kodista käsin.
Ennakoiva hoito usein myös pidentää aikaa, jonka ikäihminen voi viettää kotonaan ja lykkää tarvetta seuraavan tason tukitoimenpiteille.
Elisa Digihoiva on tietoturvallinen ja kotimainen palvelu kotien sensorointiin
Elisa Digihoiva on sensoriteknologiaan pohjautuva ratkaisu, joka tuo hoivaorganisaatiolle tarkkaa tietoa kotona asuvan ikäihmisen voinnista ja mahdollistaa itsenäisen ja arvokkaan asumisen.
Sensoridatan avulla kotihoidon palveluita tarjoava taho tukee ikäihmisten asumista kotona ja hoitaa heitä jatkuvan, ajantasaisen tilannekuvan perusteella.
Digihoiva-palveluun kuuluu muun muassa:
● ikäihmisen kotiin asennettavat sensorit, jotka havainnoivat esimerkiksi asiakkaan aktiivisuutta ja asunnon olosuhteita
● paikantava turvapuhelin, joka voi hälyttää kaatumisesta automaattisesti
● videopäätelaite helppoa videoyhteyttä varten
● ryhmävideopuhelut esimerkiksi viriketoiminnan ja etäjumpan järjestämiseen
● lääkemuistuttaja tukemaan itsenäistä lääkkeenottoa
● etämittalaitteita ja kotona tehtävien itsenäisten mittausten raportointi automaattisesti
● helppo viestintä omaisten ja ammattilaisten välillä mobiilisovelluksella.
Elisa Digihoiva on tehty alusta alkaen korkeaa, kotimaista tietoturvatasoa vaalien. Sen käyttöliittymä on suunniteltu helpoksi niin ikäihmisille kuin hoitajillekin.
Elisa Digihoiva on saanut digi-hta-arviossa tietoturvan ja tietosuojan osalta arvosanan 10/10.
Sensoridatan tulkitseminen ei vaadi hoitohenkilöstöltä erityistä osaamista tai lisäkoulutusta. Sovellus tekee datasta perusanalyysin. Jo kahden viikon mittauksella ihmisen arjen rytmistä saadaan sellainen kokonaiskuva, että järjestelmä osaa hälyttää muutoksista ja poikkeuksista.
Vastaavasti jo muutamassa kuukaudessa Digihoiva ja sensoridata auttavat vähentämään sellaista työtä, joka ei tuo lisäarvoa ikäihmiselle tai hoitajille. Saavutettu ajansäästö näkyy suoraan tehostuvana toimintana ja alentuneina kustannuksina.
Ikäihmisen itsenäisyyden ja hyvinvoinnin tuki ajantasaisella datalla – lue lisää!
Helpota kiirettä ja resurssipulaa, tarjoa oikeaa hoitoa oikealla hetkellä ja varmista turvallisuudentunne. Sensoreihin perustuva digitalisaatio on jo rantautunut hoiva-alalle ja siitä ovat monet organisaatiot saaneet erittäin hyviä tuloksia.
Haluatko kuulla lisää digitalisaation mahdollisuuksista ikäihmisten terveydenhuollossa?
Elisan asiantuntijoiden laatimasta materiaalista opit esimerkiksi, kuinka digitalisaatio valjastetaan terveydenhuollon välineeksi niin, että hoivan laatu, ikäihmisten hyvinvointi ja hoivahenkilöstön työtyytyväisyys kaikki kasvavat.
Lataa opas:
Lue myös
Väestön ikääntymisen megatrendi haltuun terveydenhuollon digitalisaatiolla
Videoneuvottelupalveluista löytyy apu terveydenhuoltoon
Elisan palvelut terveydenhuoltoalan organisaatioille
Kaikki artikkelitKirjoittanut
