Kolme toisiaan vahvistavaa muutosvoimaa mullistaa työn tekemisen tapoja. Jos työnteon keskipiste oli ennen fyysinen toimisto, tänään se on digitaalisessa maailmassa sijaitseva tiedon ja yhteistyön paikka. Mitä kaikkea digitaalinen työpaikka organisaatioltasi vaatii?
Työelämä ja työn tekemisen tavat mullistuvat nyt voimakkaammin kuin sataan vuoteen, tiivistää Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen. Työpaikoilla tämä näkyy konkreettisesti siinä, että yhteinen työpaikkamme on jo useassa organisaatiossa ensisijaisesti digitaalisessa maailmassa sijaitsevan tiedon ja yhteistyön paikka, sanoo Elisan HR-johtaja Merja Ranta-aho.
Työskentelemmekö siis kohta kaikki VR-lasit päässä virtuaalisessa metaversumissa?
“Tuskin”, Kristo Lehtonen vastaa. “Esineiden digitalisaatio etenee vauhdilla, mutta ei ole lainkaan selvää, että VR-lasit ja metaversumi ovat esineiden digitalisaation voittava kanava. Laajennetun todellisuuden yleisin laite on tällä hetkellä tavallinen älykännykkä ja sen kamera.”
Nyt tarvitaan työtapojen muutosta työn tuottavuuden lisäämiseksi
Työelämän voimakas muutos kiteytyy kolmen ison megatrendin risteykseen: kaiken digitalisoitumiseen, datan määrän valtavaan kasvuun ja tekoälyyn, jota tarvitaan datamassojen analysoimiseen.
“Nyt teknologia ja data sulautuvat kaikkeen, mikä muuttaa suunnattomasti työelämäämme. Datatalous on yhtä suuri muutosvoima kuin sähkövoima sata vuotta sitten. Kun Suomi sähköistyi, kesti pitkään ennen kuin työn tuottavuus lähti nousuun. Vaikka silloin hankimme uutta teknologiaa, työn tuottavuuden nousu viivästyi, koska emme lähteneet heti Suomessa muuttamaan työtapoja ja liiketoimintamalleja,” Kristo Lehtonen kertoo.
Hänen mukaansa tämä on edelleen Suomen paradoksi: Olemme kyvykäs maa digitalisaatiossa ja tietoyhteiskunnassa, mutta silti työn tuottavuus laahaa jäljessä.
“Tähän meillä ei ole enää varaa. Meidän on opittava tekemään töitä uusilla, tuottavammilla tavoilla digitaalisen maailman datataloudessa.”
Tämä työn muutos koskee kaikkia toimialoja ja ammatteja.
“Jo nyt Suomessa on datasairaanhoitajia, joiden tehtävä on tukea ja neuvoa kotona asuvia vanhuksia analysoimalla dataa, jota kerätään erilaisista vanhuksen kotona olevista sensoreista ja laitteista.”
Toiseksi esimerkiksi Lehtonen nostaa metsäkoneen kuljettajat ja huoltomekaanikot.
“Jos metsäkonetta tarvitsee huoltaa metsässä, kuljettaja soittaa huoltomekaanikolle, joka omalla toimistollaan metsäkoneen digitaalisen kaksosen ääressä VR-lasit päässä neuvoo kuljettajaa yksityiskohtaisesti, miten huoltotoimet tehdään.”
Digitaalinen työpaikka haastaa fyysisen toimiston ja vanhat toimintatavat
“Jo pandemian aikana näimme, että ne yritykset, joille jäivät päälle fyysisen maailman työrutiinit, eivät menestyneet. Sen sijaan ne, jotka pystyivät siirtymään digitaalisen tiedon ja jakamisen työkulttuuriin, menestyivät paremmin”, kertoo Merja Ranta-aho Elisasta.
Fyysinen työpiste ei enää ole työnteon keskipiste, vaan ainoastaan yksi digitaalisen työpaikan työkalu.
“Meidän on nyt käännettävä työnteon ajattelumme kokonaan uusiksi”, Ranta-aho sanoo.
“Kun yhteinen työpaikka on ensisijaisesti digitaalisessa maailmassa ja siellä olevan datan ja yhteistyösovellusten äärellä, meidän pitää alkaa luoda digitaaliseen työpaikkaamme uusia kohtaamisen toreja, virtuaalisia kahvihuoneita, ilmoitustauluja ja työkaluja.”
Myös fyysinen toimisto täytyy virittää uudelleen sopimaan datatalouteen ja digitaalisen työnteon kulttuuriin.
“Avoin toimitila ei enää toimi tässä uudessa tilanteessa. Nyt tarvitsemme fyysisiä tiloja, jotka mahdollistavat työskentelyn digitaalisessa maailmassa: rauhallisia tiloja, yhteistyötiloja hybridityöhön, nopeat yhteydet, isoja näyttöjä ja erilaisia videoneuvottelupisteitä, joissa valaistus, ääni ja kamera on optimoitu digitaaliseen läsnäoloon”, Ranta-aho kertoo esimerkeiksi.
Valmistavassa teollisuudessa puretaan jäykkiä ja hankalia toimintatapoja
Digitaalisen työn murrosta tutkinut Turun kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen professori Hannu Salmela pitää selvänä, että myös valmistavassa teollisuudessa työtapojen on muututtava digitaalisiksi, jos haluaa pysyä relevanttina toimijana myös tulevaisuudessa. Jokaisessa työssä kaikilla toimialoilla data on jo digitaalisessa muodossa ja vuorovaikutuksessa käytetään digitaalisia työvälineitä.
“Digitaaliset teknologiat mahdollistavat työn muutoksen, mutta samalla, esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa, pitää alkaa purkaa vanhoja työn rutiineja ja toimintatapoja, jos ne ovat ristiriidassa uusien työtapojen kanssa. Ja usein ne ovat”, Salmela kertoo.
Hän ottaa esimerkiksi autonvalmistuksen, jossa digitaaliset työtavat on keskeisesti mukana niin ohjelmistokehityksessä kuin auton suunnittelussa.
“Jos autoja valmistava yritys ei pura digitaalista työtä haittaavia perinteisiä, usein jäykkiä työnteon tapoja, toimintaohjeita ja prosessikaavioita, niin ketterä yksilön vapautta ja vastuuta korostava digitaalinen työtapa ei pysty kunnolla yleistymään yrityksessä. Tuottavuus ja kilpailukyky vaativat siirtymistä jäykistä työnteon rakenteista joustavampiin.”
Esimerkiksi uusien autojen muotoilussa käytetään jo kolmiulotteisia digitaalisia malleja, laajennettu todellisuutta ja XR-laseja perinteisen kaksiulotteisen tietokonesuunnittelun ja savesta muokattavien täysikokoisten fyysisten mallien sijaan.
Miten opimme käyttämään tekoälyä omassa työssämme?
Kaikissa organisaatioissa onkin nyt tärkeää kehittää digitaalisen työpaikan uusiin työvälineisiin liittyvää osaamista.
“Miten pidämme kaikki työntekijät mukana uusien työkalujen kuten tekoälyn osaamisessa?” Elisan Merja Ranta-aho kysyy ja vastaa: “Lähtökohtana on luottamus ihmisiin ja heidän halunsa tehdä töitä hyvin. Kannattaa ottaa työntekijät mukaan keskustelemaan, millaiset digitaalisen työpaikan työtavat tehostavat työtä ja auttavat tekemään töitä paremmin juuri siellä missä ja miten se kulloinkin parhaiten onnistuu.”
Uudet työvälineet ovat osa digitaalisuutta. “Meidän on opittava käyttämään niitä ja kysyttävä, miten ne voivat auttaa meitä tekemään työtämme paremmin ja tehokkaammin.”
Esimerkiksi tekoäly muuttaa nyt työelämää ja maailmaa isosti.
“Työ muuttuu silloin, kun joku tekee asioita nopeammin, laadukkaammin tai edullisemmin. Tekoälyn avulla pystymme tekemään tätä kaikkea”, Sitran Kristo Lehtonen kertoo.
Hän kehottaa yrityksiä ottaa tekoälyn käyttöön vähitellen, ensin asioissa, missä se helpottaa työntekijöiden arkea. “Siten työntekijät saadaan mukaan muutokseen ja samalla työn tekeminen tehostuu.”
“Mitä nopeammin me ihmiset opimme käyttämään uusia työkaluja ja muuttamaan työn toimintatapoja, sitä nopeammin työn tuottavuus lähtee nousemaan”, Lehtonen tiivistää.
Tätä kaikkea on digitaalinen työpaikka. Kuinka valmis sinun organisaatiosi on datatalouteen ja digitaalisessa maailmassa tehtävään työhön?
Lue myös
Parhaat videoneuvottelulaitteet hybridityöhön
Practical AI -kurssi sopii kaikille – ota tekoälytaidot haltuun
Kaikki artikkelit