Kuinka suomalaiset organisaatiot panostavat työelämän muutokseen vuonna 2024 ja miten työntekijöiden tyytyväisyyttä voidaan lisätä muutosten myllerryksessä? Teetimme työelämän muutoksesta laajan tutkimuksen, jossa kerättiin tietoa sekä työntekijöiltä että työnantajilta: näin uudesta normaalista ja sen tulevaisuudesta piirtyi eheä kuva.
Esittelemme tässä blogissa kolme havaintoa ja ratkaisua, joiden avulla työnantajat voivat parantaa työntekijöidensä työtyytyväisyyttä.
1. Työtehtävien digitalisointi on lisännyt työtyytyväisyyttä, mutta liian kova tahti voi uuvuttaa
Kolme neljäsosaa suomalaisista työssäkäyvistä tekee jo digitaalista työtä. Työnantajista yli 70 % arvioi, että työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja työn tehokkuus ovat parantuneet digitaalisen työn ansiosta selvästi tai jonkin verran. Työntekijät eivät kuitenkaan jaa yhtä ruusuista näkemystä, sillä vastaavat tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin luvut ovat heillä 50 % paikkeilla.
Muutos ei ole syntynyt ilman kasvukipuja. Tutkimuksemme mukaan vauhti kuormittaa joka toista terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä julkishallinnossa digitöitä tekevää henkilöä.
Millä tavoin työnantajat voivat auttaa työntekijöitä ja välttää turhaa kuormitusta? Työntekijöistä 70 % peräänkuuluttaa digivalmiuksia vahvistavaa koulutusta.
Lisäksi työntekijät näkevät parantamisen varaa monissa digitaalisen työn välineissä, joista eniten toivottiin henkilöstölle tarjottavaa nettiyhteyttä sekä yleisesti erinomaisia digitaalisen työn välineitä. Toiseksi eniten kaivattiin pilvipalvelua suurten tiedostojen jakamiseen ja kolmanneksi eniten työntekijät kaipasivat puhelinliittymää, jossa on nopea netti.
Tulosten perusteella voidaankin vain arvioida, että digi auttaa silloin, kun kaikki toimii ja välineet sekä taidot niiden käyttämiseen ovat kunnossa.
2. Etätyön itsenäisyys ja vapaus ovat vain harvojen herkkua
Työntekijät pitävät digitaalisen työn ja hybridityön suurimpana etuna etätyömahdollisuutta, ja seuraavaksi eniten arvostettiinkin sen tuomia etuja: itsenäisyyttä, vapautta ja joustavuutta.
Puolet digitaalista työtä tekevistä haluaisikin tehdä nykyistä enemmän etätöitä, ja paluu päivittäiseen toimistotyöhön ei ollut suosittu vaihtoehto. Etätyötä viikoittain tekevistä vain seitsemän prosenttia haluaisi tehdä nykyistä enemmän töitä työnantajan toimitiloissa.
Valitettavasti työn luonne määrittää pitkälti, voiko työtä tehdä etänä. Joka
kolmannella digityötä tekevällä ei ole lainkaan mahdollisuutta tai halua tehdä etätöitä. Viikoittainen etätyö onkin lähes yksinomaan asiantuntijoiden ja muiden toimistotyöläisten etuoikeus.
Millä tavoin työnantajat voisivat sitten edistää lähityötä tekevien työn sujuvuutta ja työssä viihtymistä? Yhtenä selkeänä lähityön parannustoiveena työntekijät kokivat fyysisten toimitilojen kehityksen. Niihin kaivataan entistä enemmän rauhallisia, keskittymistä parantavia tiloja. Seuraavaksi eniten toivottiin erilaisia neuvottelupisteitä, joissa valaistus, ääni ja kamera on optimoitu digitaaliseen läsnäoloon.
Ovatpa työntekijät sitten läsnä tai etänä, tutkimuksemme mukaan vain neljännes työntekijöistä on tällä hetkellä tyytyväisiä digitaalisen työn välineisiinsä. Onkin tärkeää kuunnella työntekijöitä muutoksessa ja tarjota heille monipuolisia ratkaisuja. Muista myös, että välttämättä yksi ja sama ratkaisu ei poista kaikkien haasteita.
3. Tekoäly vie rutiinityöt – työntekijät pitävät muutoksesta ja kaipaavat AI-koulutusta
70 % suurista ja keskisuurista työnantajista käyttää jo tekoälyä ja koneoppimista. Samaan aikaan kuitenkin tekoälytyökalujen käyttöön liittyvät pelisäännöt ovat määrittelemättä yhä 72 % organisaatioista.
Vasta joka kymmenes digityötä tekevä hyödyntää tekoälyä toistuviin rutiinitehtäviin ja heille muutos on mieluinen. Työntekijät haluaisivat automatisoida raportointeja, toistuvia kirjauksia ja muita rutiineja. Työntekijät nauttivat, kun esimerkiksi asiakaspalvelun aikasyöpöt ja vaivalloinen tiedonkeruu saadaan hoidettua tekoälyn voimin. Tekoälypelko ei siis ole osoittautunut todelliseksi uhaksi vaan AI voi olla kätevä apuri.
Miten tekoälysiirtymän kynnystä voitaisiin sitten madaltaa? 71 % digitaalista työtä tekevistä työntekijöistä haluaisi oppia ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoitteita, mutta vain 19 % työnantajista panostaa tällaisen osaamisen kehittämiseen.
Nyt on oikea aika luoda määrittelemättömät tekoälyn pelisäännöt – mikä auttaa varmasti myös organisaatioita löytämään uudenlaisia tapoja navigoida digitaalisessa työelämässä.
Tiedot perustuvat tutkimukseen: Digitaalinen työpaikka 2024 – digitaalinen työ työnantajien ja työntekijöiden näkökulmasta (Elisa Oyj 4/2024)
Hyvät yhteydet ja työvälineet kuuluvat kaikille
Digitaaliseen työpaikkaan kuuluvat toimivat yhteydet, älykkäät työvälineet sekä palvelut, jotka varmistavat työn sujuvuuden – työympäristöstä ja alasta riippumatta.
Tutustu Elisan digitaalisen työpaikan ratkaisuihin.
Kaikki artikkelitKirjoittanut
