Moni yritysjohtaja näkee tulevaisuuden edelleen loogisena jatkumona menneisyydelle. Oman toimialan lainalaisuudet ovat hallussa ja vahva näkemys rakentuu pitkään kokemukseen. Enää se ei kuitenkaan tunnu riittävän. Vahvat, koko yhteiskuntaa ravistelevat trendit muuttavat nyt nopeasti yritysten toimintaympäristöä.
Sianlannasta tehdään pian asfalttia – tätäkään emme aivan osanneet odottaa. Kyseessä on esimerkki kestävän kehityksen megatrendin tuomasta uudesta, yllättävästä ilmiöstä. Muita merkittäviä megatrendejä ovat Sitran mukaan keskinäisriippuvuuksien ja jännitteiden maailma sekä kiihtyvällä tahdilla kehittyvä teknologia*.
“Trendeistä puhutaan paljon: ihmiset ovat niistä tietoisia, mutta usein ei tiedetä mitä kaikkea ne voivat konkreettisesti tarkoittaa yritysten näkökulmasta. Erilaisiin trendeihin liittyy hyvin monenlaisia ilmiöitä”, sanoo toimitusjohtaja Markku Kanerva Mkolme Activatesta.
Liiketoimintaan vaikuttavat merkittävimmät muutosvoimat saavat pääsääntöisesti alkunsa oman toimialan ulkopuolelta. Miten sitten uudet nousevat ilmiöt voisi ottaa haltuun?
”Yritykset ovat oman toimialansa ja markkinansa asiantuntijoita. Ulkopuolelta tulevat ilmiöt ovat vaikeammin havaittavissa ja hahmotettavissa: miten yhteiskunta yrityksen ympärillä kehittyy ja kuinka ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Näitä muutoksia on mahdollista ennakoida yhdistämällä luovalla tavalla eri lähteistä saatavaa tietoa”, Markku toteaa.
Uusia näkökulmia päätöksenteon perustaksi
Markku on nähnyt uransa aikana muutoksia useammalla toimialalla: hän on toiminut noin 25 vuoden ajan johtotehtävissä median ja markkinointiviestinnän parissa sekä kansainvälisessä lannoiteteollisuudessa.
Kuutisen vuotta sitten aika oli kypsä lähteä tukemaan yrityksiä tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamisessa. Kantavana ajatuksena oli digitalisaation hyödyntäminen liiketoiminnan tukena. Syntyi Mkolme Activate. Elisalle Mkolme on rakentanut omaan palvelukonseptiinsa perustuvan asiakkaan toimintaympäristön muutosanalyysin, joka sisältää suunnitelman muutoksesta nousevien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja uhkiin varautumiseksi. Elisa tarjoaa palvelua asiakkailleen yhdessä Mkolmen ja sen taustalla olevien tulevaisuusasiantuntijoiden kanssa. Palvelulle on annettu nimeksi Futures Academy.
“Avaamme palvelumme avulla liiketoimintajohdolle maisemia nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön, ja autamme heitä löytämään uusia keinoja hyödyntää muutos. Työmme keskiössä on tulevaisuuskulma digitalisaatioon ja palveluliiketoiminnan konseptien kehittämiseen.”
Mkolme tekee yhteistyötä mm. pohjoismaiseen ajatushautomo Demos Helsinkiin kuuluvan Demos Effectin sekä ennakointikartta-alustan kehittäjän Futuresplatformin kanssa.
Liiketoimintajohto + IT = uudet mahdollisuudet
Markun mukaan keskustelu digitalisaatioon liittyvistä mahdollisuuksista edellyttää sekä IT:n että liiketoimintajohdon osallistumista. Johdolla ei ole – eikä tarvitsekaan olla – riittävää ymmärrystä siitä, mitä nykyteknologia mahdollistaa. Tietohallinnon päätehtävänä on puolestaan perinteisesti ollut yrityksen IT:n ylläpito, eikä resursseja ole välttämättä riittänyt kehitystyöhön. Nyt tarvitaan näiden kahden tahon dialogia.
“Digitalisaatio tarjoaa konkreettisia keinoja ja työkaluja toimintaympäristön muutoksiin reagoimiseen ja liiketoiminnan vauhdittamiseen. Johto tunnistaa uusien liiketoimintamallien potentiaalin ja IT tietää mitä toteutus vaatii infrastruktuurilta toimiakseen kunnolla.”
Tulevaisuustyöpajassa on kyse on toimintaympäristön muutoksesta nousevien uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja uhkien tunnistamisesta. Samalla kun tunnistetaan lukuisia mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi uusiin asiakassegmentteihin, tapoihin toimia ja tuotteistamisiin, tunnistetaan myös ne asiat joissa teknologia voidaan ottaa toiminnan vauhdittajaksi.
Jalat tukevasti irti maasta
Tulevaisuustyöpajaan voivat osallistua eri kokoiset yritykset, joiden digimaturiteetti vaihtelee. Työskentelyyn osallistetaan tilanteen mukaan johtoa, asiantuntijoita, kumppaneita ja asiakkaitakin. Liikkeelle lähdetään taustoittavilla haastatteluilla. Yhteinen työ alkaa tulevaisuusluennolla.
“Tulevaisuustyöpajan idea on poistaa laput silmiltä ja nostaa jalat tukevasti irti maasta. Törmäytämme toimialaosaamisen asiantuntijoidemme keräämän tulevaisuustiedon kanssa ja innostamme ihmisiä näkemään muutoksia, joilla on voimakas vaikutus yritykseen – joko mahdollisuuksina tai reagointia vaativina asioina”, Markku sanoo.
Työpajassa rakennetaan yhdessä erilaisia skenaarioita. Tulevaisuuskartta kokoaa yhteen yritykseen vaikuttavat tekijät, jotka voivat olla esimerkiksi väistyviä, vahvistuvia tai yllättäviä, tapahtuessaan aidosti pelikenttää muuttavia asioita. Johtavalle skenaariolle rakennetaan 10–20 konseptiaihiota, joista yritys voi valita parhaat jatkotyöstöön.
Tulevaisuusraportti kirkastaa sumuisetkin näkymät
Konkreettisena lopputulemana työpajatyöskentelystä toimii tulevaisuusraportti, joka sisältää kartan, konseptiaihiot sekä aikaikkunan ja askelmerkit asioiden toteuttamiselle. Raportti kytkee yhteen erilaisia asioita ja toimii jatkokeskustelujen runkona. Digitalisaatioon liityvistä mahdollisuuksista muodostuu digipolku, josta voi tulla Elisan ja asiakkaan yhteinen roadmap.
“Tulevaisuustyöpaja perustuu tietoon – se ei ole kristallipalloon tuijottelua. Digitalisaatio on vasta jalkautumassa yhteiskuntaan. Nyt on hahmotettava miten teknologiaa voidaa käyttää fiksusti helpottamaan asioita ja luomaan uutta”, Markku kiteyttää.
Lue myös
Luovuus vaatii johtajalta luottamusta
Kaikki artikkelit