Seuraa omaisuuttasi tai olosuhteita – näin käytät IoT-dataa

Lukuaika 3 min

Millaisin eri tavoin yritys voi käyttää IoT-dataa? Lue Elisan asiantuntijan vinkit paikantamiseen ja olosuhteiden seuraamiseen.

Elisan IoT-palvelu on tiedonkeruupalvelu, jolla organisaatio voi hyödyntää IoT-laitteiden tuottamaa tietoa.

IoT-laitteet voivat olla paikannuslaitteita, vesimittareita tai vaikkapa olosuhdemittareita, joista data kerätään yhteen käyttöliittymään sekä asiakkaan omaan tietovarastoon tai vaikka suoraan operatiiviseen tietojärjestelmään hyödynnettäväksi edelleen liiketoimintojen tarpeisiin.

Suurin osa palvelun hyödyntämisestä on vielä toistaiseksi liittynyt tavalla tai toisella paikantamiseen, kertoo Elisan IoT-asiantuntija Sami Ukkonen.

IoT-datalla omaisuus tarkkaan syyniin

Paikannettavat kohteet voivat olla liikkuvaa kalustoa, kuten ajoneuvoja tai kiinteää omaisuutta, kuten peräkärryjä, työvälineitä tai vaikka palosammuttimia. Usein laitteita halutaan paikantaa varkaustapausten varalta tai kun jostain muusta syystä halutaan tietää laitteen sijainti.

Tyypillisesti laitteet ovat arvokkaita, tuhansien eurojen arvoisia, esimerkiksi vaihto- tai roskalavoja, mutta myös halvempien kohteiden seuranta voi olla perusteltua esimerkiksi logistisen prosessin tehostamiseksi.

Paikannustieto helpottaa työnjohtoa ja säästää kustannuksia

Kohteet voivat olla pienempiäkin asioita, kuten pitkin poikin sijaitsevia puistonpenkkejä tai täyttyviä roska-astioita. Niiden sijainti halutaan usein tietää työnjohdon helpottamiseksi. Ilman paikannuspalvelua niiden etsimiseen voisi mennä viikko tai kaksi, mutta datalla sijainti nähdään heti.

“Jos vaikka pitää lähteä hakemaan puistopenkit huoltoon talvea varten, niin voidaan antaa suoraan tiedot, että ne ovat tuolla ja tuolla tienmutkassa”, Ukkonen kuvailee.

Muita pieniä, mutta tärkeitä kohteita, joiden häviämisestä voi olla paljon harmia, ovat esimerkiksi palosammuttimet tai elvytysvälineistö – tai pelastuslaitoksen Virve-puhelinsalkut, joissa säilytetään pelastustöissä käytettäviä viranomaisverkon puhelimia.

“Kun keikka – harjoitus tai tositilanne – on ohi, nuo salkut toisinaan tuppaavat jäämään maailmalle. Paikannus kuitenkin kertoo sijainnin ja salkut voidaan käydä noukkimassa pois”, Ukkonen kuvailee.

Akkukapasiteetin valvonta

Elisa IoT-palvelun tuottamaa dataa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi akkukapasiteetin valvonnassa. Oiva esimerkki käyttötapauksesta löytyy Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitokselle toimitettiin IoT-paikannuslaitteita, joista ajoneuvoon kiinnitettyinä oletusarvoisesti nähdään, paljonko auton akussa on jännitettä eli virtaa. Pelastuslaitoksella oivallettiin, että ajoakun virran seuraamisen lisäksi laitteella voitaisiin seurata ajoneuvon muitakin akustoja, joilla pelastusvälineitä käytetään, ja joiden varaustilanne ja latureiden toiminta on yhtä tärkeää.

“Jos auto pääsee perille, mutta välineet eivät toimi, huonompi juttu olisi sekin. Todettiin siis, että samalla laitteellahan pystymme seuraamaan muidenkin akkujen jännitteitä, ja tästä saatiin oikein hyvää lisäarvoa”, Ukkonen kertoo.

Laitteilla voidaan valvoa myös esimerkiksi eri paikkoihin sijoitettuja akustoista virtansa ottavia väestöhälyttimiä, jolloin varmistutaan, että laitteet ovat tarvittaessa toimintakuntoisia.

Lämpötila-, kosteus- ja C02-valvonta

IoT-datalla voidaan tehdä monipuolisesti olosuhdeseurantaa. Yksi esimerkki on rakennusolosuhteiden seuraaminen.

“Onko huoneiston lämpötila tai kosteus optimikunnossa, tarvitseeko rakennusta lämmittää tai jäähdyttää enemmän, onko Co2-pitoisuus riittävän alhainen vai pitäisikö ohjata ilmanvaihtoa tehokkaammaksi?” Ukkonen luettelee mahdollisia arvioitavia asioita.

Antureita, jotka keräävät tietoa, on monia erilaisia, kuten oviantureita, ikkuna-antureita, liikeantureita ja vaikkapa valoisuusantureita.

“Usein puhutaan huoneilman mittaamisesta, mutta myös muunlaisia sensoreita on saatavilla. Esimerkiksi kosteusanturilla voidaan valvoa tilannetta kylmälaitteiden ja pesukoneiden alla ja lähettää tietoa, jos kosteutta alkaa menemään väärään paikkaan”, Ukkonen muistuttaa.

Yhteiskäyttöautojen seuranta

Elisan IoT–palvelun avulla myös esimerkiksi yleishyödyllisessä työkäytössä olevien ajoneuvojen seuranta helpottuu.

“Kaupungilla voi olla kymmeniä tai jopa satoja yhteiskäyttöisiä ajoneuvoja, joiden käyttöä tulee valvoa. Ajoneuvoja ei esimerkiksi saa käyttää työntekijöiden henkilökohtaisten asioiden hoitoon, vaan ajoille tulee olla pätevä työperuste. Valvontaa hoidetaan perinteisesti paperilla ja kynällä – palvelumme tekee sen vain pikkuisen fiksummin ja reaaliaikaisemmin”, Ukkonen kertoo.

Globaalin logistisen ketjun seuranta

Paikannuslaitteita voidaan asentaa myös kuljetettavaan rahtiin ja hyötyä laitteen antamasta sijaintitiedosta. Ukkonen kertoo esimerkin käyttötapauksesta.

“Yritys toimittaa valmistamiaan laitteita Suomesta toisiin maanosiin laivarahtina. Kun laite lähtee maasta, tiedetään kyllä mihin laivaan se lastattiin ja missä laiva kulkee. Laivan vaihdon jälkeen rahti voi kuitenkin jäädä lojumaan välisatamiin ja sen seuranta muuttuu mahdottomaksi. Laivayhtiöt kyllä tietävät tarkasti laivojensa sijainnin, mutteivät aina sitä, mitä laivoissa kulloinkin kuljetetaan.”

“Laittamalla paikannuslaite rahdin mukaan, saadaan reaaliaikaisempaa tietoa laitteen todellisesta sijainnista ja pystytään esimerkiksi varautumaan oikea-aikaiseen vastaanottoon ja myös tiedottamaan loppuasiakasta tarkemmasta toimitusajankohdasta.”

Käyttöalueita IoT-datalle runsaasti

Kehitteillä on laitetyyppejä, joilla IoT-datan kerääminen helpottuu entisestään. Laite, jolta odotetaan tulevaisuudessa paljon, on edullinen matkapuhelinverkkoja hyödyntävä kärkitietoanturi. Kärkitieto tarkoittaa tietoa, jota voi kuvata nollana tai ykkösenä – joku asia on totta tai ei ole, Ukkonen kertoo.

“Tyypillinen esimerkki voisi olla venttiili on auki, venttiili on kiinni tai ovi on auki, ovi on kiinni. Eli tietoa siitä, että jokin tapahtuu tai ei tapahdu.”

“Kyseisiä laitteita on ollut olemassa jo kauan, mutta niiden hintaluokka on rajoittanut niiden käyttömahdollisuuksia. Edullisemmat laitteet mahdollistavat seurannan laajemman käytön ja vähentävät siten esimerkiksi työläitä tarkastuskierroksia kohteissa.”

Matkapuhelinverkkojen käyttö siirtotienä puolestaan mahdollistaa laitteiden käytön koko maassa erittäin kattavan kuuluvuuspeiton ansiosta.

“Käyttöalueita IoT-datalle on valtavasti. Laitteisiin voidaan asentaa monenlaisia sensoreita ja näin seurata monenlaisia olosuhteita tai tapahtumia. Uusien laitteiden myötä tulevaisuudessa myös laitteiden kustannukset tullaan saamaan edullisemmaksi”, Ukkonen sanoo.

Haluatko kuulla lisää Elisan IoT-palvelusta ja sen hyödyistä yrityksellesi? Ota yhteyttä!