Elisan vuosittainen Cyber Security Outlook -katsaus tarjoaa kokonaiskuvan kyberturvallisuusympäristöstä. Se nostaa esiin keskeiset trendit, uudet uhat ja painopisteet, joihin organisaatioiden kannattaa keskittyä vahvistaakseen resilienssiä. Havainnot perustuvat Elisan omiin huomioihin, kymmeniin eri teknologiaraportteihin sekä tutkimuksiin.
Kyberuhat kehittyvät nopeammin kuin useimmat organisaatiot ehtivät sopeutua. Vain muutamassa minuutissa hyökkääjät voivat murtautua organisaatioon. Samaan aikaan kasvava riippuvuus tekoälystä, digitaalisista toimintaympäristöistä ja kumppaniverkostoista tekee riskienhallinnasta sekä ennakoinnista entistä vaikeampaa.
Geopoliittiset jännitteet, ammattimaiseksi liiketoiminnaksi muuttunut kyberrikollisuus sekä organisaatioiden johdon kasvavat odotukset tekevät kyberturvallisuudesta strategisen jatkuvuuskysymyksen. Kyberturvallisuudessa ei ole enää kyse yksittäisistä teknisistä poikkeamista, vaan siitä, miten organisaatiot varmistavat toiminnan jatkuvuuden ympäristössä, jossa häiriöt ovat aiempaa nopeampia, laajempia ja vaikeammin hallittavia.
Tekoäly lyhentää reagointiaikaa
Kyberhyökkäysten nopeus on muuttumassa perustavanlaatuisesti. Sen jälkeen kun hyökkääjä on saanut tarvitsemansa pääsyoikeudet kohdehenkilön laitteelta, hyökkääjältä kestää CrowdStriken mukaan keskimäärin 29 minuuttia murtautua kohdeorganisaatioon. Nopein havaittu murtautumisaika oli vain 27 sekuntia.1 Puolustavalle organisaatiolle tämä tarkoittaa sitä, että reagointiaika lyhenee dramaattisesti samaan aikaan, kun hyökkäyksen pysäyttäminen on edelleen hidasta: IBM:n mukaan tietomurron havaitsemiseen ja rajaamiseen kuluu yhä keskimäärin 276 päivää.2
Hyökkääjien nopeuden ja organisaatioiden reagointikyvyn välinen kuilu on yksi kyberturvallisuuden keskeisimmistä haasteista. Se, mikä aiemmin tapahtui päivissä tai viikoissa, voi nyt edetä minuuteissa, kun taas organisaatioiden palautuminen normaalitilaan voi kestää kuukausia.
Puolustuksen on skaalauduttava automaation ja tekoälyn avulla
Seuraavat vuodet ovat puolustaville organisaatiolle haastavia. Tekoäly antaa aluksi etulyöntiaseman hyökkääjille, mutta tasapaino muuttuu, kun organisaatiot ottavat uutta teknologiaa käyttöön. Hyökkääminen on aiempaa halvempaa eikä vaadi yhtä paljon osaamista, ja haavoittuvuuksia voidaan hyödyntää nopeammin kuin organisaatiot ehtivät niitä korjata. Juuri siksi resilienssi rakentuu ennaltaehkäisystä, nopeasta havaitsemisesta ja vaikutusten rajaamisesta ennen kuin hyökkääjä pääsee etenemään laajemmalle organisaation verkossa.
Kun kaikkea ei voida korjata samanaikaisesti, riskienhallinnan merkitys korostuu. Rajalliset resurssit on kohdennettava niihin riskeihin, joiden vaikutukset liiketoimintaan ja toiminnan jatkuvuuteen ovat suurimmat.
Puolustus ei voi perustua ainoastaan ihmisen manuaaliseen toimintaan, kun hyökkääjät toimivat koneiden nopeudella. Toimintamallit, jotka nojaavat yksinomaan ihmisen tekemään uhkien priorisointiin ja reaktiiviseen toimintaan, eivät enää riitä. Siksi puolustusta on vahvistettava automaatiolla ja tekoälyagenteilla, jotka tehostavat uhkien havaitsemista, tutkintaa ja torjuntaa.
Tekoäly on sekä työkalu että hyökkäyksen kohde
Tekoälyn käyttöönotto muuttaa uhkakenttää. Useimmat organisaatiot ovat yhä huonosti varautuneita tekoälyyn liittyviin tietoturvariskeihin.
Tekoäly antaa hyökkääjille entistä tehokkaamman välineen toteuttaa haitallista toimintaa. Hyökkääjät hyödyntävät tekoälyjärjestelmiä suoraan esimerkiksi tekoälykehotteiden manipuloinnilla, murretuilla ohjelmilla ja rajapinnoilla. Samaan aikaan organisaatiot ottavat käyttöön tekoälyjärjestelmiä nopeasti ja usein hallitsemattomasti. IBM:n mukaan jopa 97 % organisaatioista, jotka joutuivat tekoälyn käyttöön liittyvän tietomurron kohteeksi, puuttui asianmukaiset tekoälyn hallintakontrollit. Hallitsemattoman tekoälyn käyttöön liittyvät tietomurrot aiheuttivat keskimäärin 670 000 Yhdysvaltain dollaria enemmän kustannuksia kuin hallituissa ympäristöissä.3
Tekoälyn käyttöön liittyvät riskit todennäköisesti vain kasvavat. Gartner arvioi, että vuoteen 2028 mennessä 25 % yritysten tietomurroista liittyy tekoälyagentteihin4, ja KELA Group varoittaa, että agenttipohjaisen tekoälyn käyttöönotto aiheuttaa merkittävän tietomurron jo vuonna 2026.5 Organisaatioille tämä tarkoittaa, että tekoälyn hallintamallit, pääsynhallinta ja turvallinen käyttö ovat keskeinen osa-alue kyberturvallisuusstrategiaa.
Hyökkääjät käyttävät tekoälyä myös sosiaalisen manipuloinnin tehostamiseen. Aiemmat perinteiset sosiaalisen manipuloinnin tunnusmerkit, kuten huono kielioppi, käännösvirheet ja yleisluontoiset viestit, ovat korvautuneet erittäin vakuuttavalla, personoidulla ja monikanavaisella viestinnällä. Muutos näkyy myös hyökkäysdatassa: Verizonin mukaan 62 % tietomurroista sisältää edelleen inhimillisen tekijän6, ja Hoxhunt havaitsi vuoden 2025 lopussa 14-kertaisen kasvun tekoälyn tuottamissa tietojenkalasteluhyökkäyksissä.7
Sosiaalinen manipulointi laajenee sähköpostin ulkopuolelle monivaiheisiksi kampanjoiksi, jotka kattavat yhä useammin myös ääntä hyödyntäviä huijauskeinoja.8 Tekoälyn tuottamia puheluita on yhä vaikeampi erottaa aidoista vuorovaikutustilanteista ja rikollisten huijaustavat mukautuvat nopeasti eri tilanteisiin. Pelkästään vuonna 2025 tunnistettiin maailmanlaajuisesti 68 miljardia roskaposti- ja huijauspuhelua.9 Yhdessä nämä kehityskulut osoittavat, kuinka äänen kloonaus ja toisena henkilönä esiintyminen vaikeuttavat merkittävästi soittajan aidon identiteetin varmistamista ja tekevät luottamuksellisen suhteen luomisesta entistä vaikeampaa.
Kvanttivalmius on siirtynyt teoriasta suunnitteluun
Kvanttiuhka kehittyy edelleen, mutta varautuminen nykyisten suojausmenetelmien murtumiseen on jo alkanut. Gartner varoittaa, että kvanttilaskentakyvykkyyksien kehittyminen todennäköisesti johtaa julkisen avaimen kryptografisten algoritmien murtamiseen vuoteen 2029 mennessä.10 Siirtyminen post-quantum kryptografiaan ei ole enää vain teoreettinen uhka vaan vaatii organisaatioilta jo nyt toimenpiteitä.
Geopoliittinen kilpailu lisää tilanteen kiireellisyyttä. Organisaatioille, jotka käsittelevät ja joilla on arkaluonteista tietoa, uhka ei ole vain kaukana tulevaisuudessa. Hyökkääjä voi kerätä salattua dataa jo nyt ja purkaa sen myöhemmin, kun kvanttitietokoneet siihen kykenevät. Tästä syystä siirtymä kvanttiturvalliseen salaukseen on aloitettava hyvissä ajoin. Järjestelmien kartoitus ja priorisointi, yhteentoimivuuden testaus, toimittajien valmiuksien arviointi ja kryptografisen osaamisen kehittäminen vie aikaa ja valmistautuminen on aloitettava jo nyt.
Kyberrikollisuudesta on tullut yhä teollisempaa
Kyberrikollisuus kehittyy yhä teollisempaan suuntaan: enemmän toimijoita, nopeampaa haavoittuvuuksien hyväksikäyttöä, erikoistuneempia palveluita ja matalampi kynnys hyökkäyksiin. Organisaatioille viesti on selvä: perustason tietoturvahygienia, riskiperusteiset tietoturvapäivitykset, identiteettien suojaaminen ja palautumiseen liittyvät kyvykkyydet ovat nyt entistä kriittisempiä uhkaympäristön muuttuessa teknologisesti yhä edistyneemmäksi.
Kyberrikollisuus ei ole enää opportunistista toimintaa, vaan useammin tehokasta, skaalautuvaa ja palveluna myytävää liiketoimintaa. Laajempi taloudellinen vaikutus heijastaa tätä muutosta. Statistan arvion mukaan globaalit kyberrikollisuuden kustannukset olivat 10,29 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2025 ja nousevat lähes 16 biljoonaan vuoteen 2029 mennessä.11 Jos kyberrikollisuus olisi valtio, se olisi maailman kolmanneksi suurin talous Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.12
Europol tunnisti yli 120 aktiivista kiristyshaittaohjelmatoimijaa vuonna 2025.13 Ransomware‑as‑a‑Service‑malli sekä valmiit koodipohjat ja tekoälytyökalut mahdollistavat uusien ryhmien nopean syntymisen ja yhtä nopean katoamisen. Meneillään on rakenteellinen muutos: kiristyshaittaohjelmatoiminta on siirtynyt kohti hajautettua ja palveluna tarjottavaa mallia. Havainto korostaa entisestään sitä, kuinka erikoistunut ja muuntautumiskykyinen kiristysrikollisuuden ekosysteemistä on tullut.
Google Threat Intelligence Group seurasi vuonna 2025 yhteensä 90 aktiivisesti hyödynnettyä nollapäivähaavoittuvuutta, kun vuonna 2024 hyödynnettyjä nollapäivähaavoittuvuuksia oli 78. Näistä vuonna 2025 hyödynnetyistä nollapäivähaavoittuvuuksista 48 % kohdistui yritysten käyttämiin teknologiaratkaisuihin tehden haavoittuvuuksien hallinnasta yhä kriittisempää organisaatioiden toiminnan jatkuvuudelle.14
Luottamusverkoston haavoittuvuus määrittää kyberriskejä uudelleen
Toinen merkittävä muutos on perinteisen luottamusverkoston mureneminen. Vanha jako sisä- ja ulkoverkkoon menettää merkitystään, kun organisaatiot tukeutuvat yhä enemmän SaaS-alustoihin, kolmansien osapuolten palveluihin, pilvi-integraatioihin ja yhä monimutkaisempiin toimitusketjuihin.
Perinteinen verkon ulkoraja on menettänyt merkitystään. Kun hyökkääjä kaappaa käyttäjän identiteetin, hän pääsee sisään organisaatioon kirjautumalla, ei murtautumalla. Identiteetti määrittää, mihin järjestelmiin pääset, mitä saat tehdä ja kuinka paljon sinuun luotetaan ja juuri siksi se on hyökkääjille houkutteleva kohde. Noin kolmasosa hyökkääjistä käyttää yhä yksinkertaisia menetelmiä murtautuessaan sisään organisaatioihin, useimmiten luotettujen toimitusketjujen tai verkkopalvelujen kautta.15 Microsoft raportoi analysoivansa päivittäin 38 miljoonaa identiteettien väärinkäyttöön liittyvää havaintoa, mikä kertoo identiteetteihin kohdistuvien hyökkäysten määrästä.16
KELA Groupin kyberrikollisuusanalyysi korostaa, miksi identiteettien suojaaminen on tärkeää: vuonna 2025 vaarantui 2,86 miljardia käyttäjätunnistetta. Jopa macOS-käyttöjärjestelmän infostealer-haittaohjelmatartunnat nousivat vuoden 2024 alle tuhannesta tartunnasta yli 70 000:een vuonna 2025.17 Hyökkääjät käyttävät infostealer-haittaohjelmia eri alustoilla tunkeutuakseen organisaatioihin ja varastaakseen luottamuksellista tietoa.
Organisaatioiden suojaustarve ei vain rajaudu ihmisten identiteetteihin. Luottamushaaste ulottuu nyt yhä enemmän kone- ja palvelutilien (non-human identities) identiteetteihin, kuten tekoälyagentteihin, palvelutileihin, API-avaimiin, varmenteisiin ja ohjelmistointegraatioihin. Monilla näistä koneidentiteeteistä on laajat käyttöoikeudet, mutta niitä hallitaan harvoin yhtä tarkasti kuin työntekijöiden tilejä.
Toimitusketjujen väärinkäyttöön liittyvä uhka kasvaa. World Economic Forumin mukaan 65 % suurista organisaatioista näkee kolmannet osapuolet ja toimitusketjun haavoittuvuudet suurimpina esteinä kyberresilienssin saavuttamiselle.18 Näkyvyys ja kontrolli omaan kumppaniverkostoon jää silti usein varsin pinnalliseksi. Information Security Forum (ISF) suosittelee keskeisten toimitusketjusuhteiden riippuvuuksien kartoittamista aina neljännen ja viidennen osapuolen tasolle asti.19
Ohjelmistotoimitusketjuissa riski korostuu entisestään. Sonatype tunnisti vuonna 2025 yli 454 600 uutta haitallista avoimen lähdekoodin pakettia, ja yli 99 % avoimen lähdekoodin haittaohjelmista kohdistui yleisesti käytettyyn npm-ekosysteemiin.20
Strateginen johtopäätös on selkeä: organisaatiot eivät voi enää pitää verkostonsa luottamusta oletusarvoisena. Jokainen identiteetti, integraatio ja toimittajasuhde on jatkuvan todennuksen, valvonnan ja tarvittaessa myös toimintavaltuuksien rajaamisen kohteena. Jos luottamusverkoston joku osa-alue murtuu, vaikutukset voivat ulottua laajasti yli organisaatiorajojen.
Kyberriskit osana liiketoimintastrategiaa
Kyberriski on siirtynyt teknisestä ja operatiivisesta tasosta strategiseksi kysymykseksi, johon vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, sääntely ja kansallinen resilienssi. Kyberturvallisuuden poikkeamat näyttäytyvät yhä useammin liiketoiminnan jatkuvuushaasteina, taloudellisina riskeinä ja jopa kansallisen toimintakyvyn kysymyksinä.
Allianz Commercial arvioi tutkimuksessaan kyberturvallisuuteen liittyvät poikkeamat merkittävimmäksi liiketoimintariskiksi jo viidettä vuotta peräkkäin. Tekoälyyn liittyvät riskit nousivat toiselle sijalle liiketoiminnan kriittisyystarkistelussa.21Kybertu rvallisuusriskit ovat näin olennainen osa ylimmän johdon päätöksentekoa.
Geopoliittiset jännitteet näkyvät yhä useammin kohdennettuina kyberhyökkäyksinä, jotka kohdistuvat valtionhallintoon sekä kriittisen infrastruktuurin toimijoihin. OT-ympäristöt ja kriittinen infrastruktuuri ovat nyt ensisijaisia kohteita geopoliittisissa iskuissa. Hyökkäyksiä toteutetaan usein välikäsien kautta, jotta todellinen toimeksiantaja jää piiloon.
Akamain analyysin mukaan kyberrikollisuus, joka kohdistui kansallisesti kriittisiin yrityksiin ja organisaatioihin, kasvoi 245 % Lähi-idän konfliktin alkamisen jälkeen keväällä 2026. Samalla verkossa tapahtuva automatisoitu kartoitusliikenne kasvoi 70 %.22 Muutos viittaa laajempaan siirtymään verkkohäirinnästä kohti kohteiden ennakkotiedustelua. Eri toimijat kartoittavat tulevia kohteita, rakentavat organisaatioihin jalansijaa ja valmistelevat iskuja tai häirintää.
Samaan aikaan lisääntynyt regulaatio, sidosryhmien erilaiset vaatimukset sekä odotukset nostavat kyberturvallisuusasiat organisaatioiden hallitusten asialistalle. Kysymys ei ole enää siitä, ovatko organisaatiot riittävästi suojattuja, vaan siitä, pystyvätkö ne osoittamaan valmiutensa ja kypsyytensä sekä palautumaan häiriöistä riittävän nopeasti. Yksittäinen kyberpoikkeama voi aiheuttaa merkittävän liiketoiminnallisen ja taloudellisen häiriön, jonka seuraukset voivat olla kohtalokkaita toiminnan jatkuvuudelle.
Infrastruktuurin hallinta ja kontrolli nousevat keskeiseksi strategiseksi painopistealueeksi. Gartner ennustaa, että eurooppalaisten IaaS-palveluiden kulutus kasvaa 6,868 miljardista Yhdysvaltain dollarista (vuonna 2025) 23,118 miljardiin (vuonna 2027).23 Organisaatiot ja valtiot panostavat yhä vahvemmin digitaaliseen suvereniteettiin tilanteessa, jossa luottamus, toimitusketjut ja maantiede ovat entistä vahvemmin poliittisesti määrittyviä.
Resilienssi alkaa ihmisistä
Huolimatta siitä, että huomio kohdistuu yhä enemmän automaatioon, tekoälyyn ja koneen nopeudella toteutettaviin hyökkäyksiin, kokonaisresilienssi rakentuu edelleen ihmisistä. Ihmiset ovat ennen kaikkea aktiivisia toimijoita ja päätöksentekijöitä vaikuttaen olennaisesti turvallisuuden ylläpitoon sekä kehitykseen.
Tekoäly voi havaita poikkeamia, nopeuttaa analysointia ja tukea ratkaisussa. Ihmisen arviointikyky on yhä keskeinen tekijä päättelemään, mikä on kokonaisuuden osalta olennaista ja miten tilanteeseen tulisi reagoida. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että organisaatioissa säilyy ihmisen asiantuntemus ja kokonaiskäsitys omasta toimintaympäristöstä.
Resilienssi on rakennettava kykyyn toimia korkean paineen alla eikä pelkästään estää tietoturvapoikkeamia. Nopeissa ja paineistetuissa tilanteissa kognitiivisesta kuormituksesta voi tulla uusi haavoittuvuus. Microsoftin mukaan lähes puolet kaikista hälytyksistä jää tutkimatta nykyisissä pirstaloituneissa SOC-ympäristöissä,24 ja Vectra AI arvioi organisaatioiden vastaanottavan keskimäärin 2 992 tietoturvahälytystä päivässä.25
Kun tiimit kuormittuvat liikaa, päätöksenteon laatu heikkenee, hälytysväsymys kasvaa ja todelliset uhat jäävät helpommin huomaamatta. Työntekijöiden hyvinvointi on osa resilienssiä. Onnistumista ei enää mitata pelkällä kyvyllä estää hyökkäyksiä, vaan sillä, kuinka nopeasti hyökkäys havaitaan, miten vaikutukset minimoidaan ja kuinka nopeasti toiminta palautuu ennalleen.
Harjoiteltu tietoturvapoikkeamien käsittelyprosessi, kyberturvallisuuden kerrokselliset suojauskeinot, riskiperusteiset ohjelmistopäivitykset, jatkuvuussuunnittelu sekä ajantasaiset varmuuskopiointi- ja palautuskyvykkyydet ovat tärkeitä, koska poikkeamia ei voida koskaan estää 100 % varmuudella. Kun merkittävä poikkeama väistämättä tapahtuu, organisaatio ei voi tarkastella tapahtumaa pelkästään teknisestä näkökulmasta. Onnistunut palautuminen riippuu koordinoidusta yhteistyöstä, selkeästä päätöksenteosta ja kyvystä toimia tehokkaasti myös ennakoimattomissa olosuhteissa. Kriisissä keskeinen haaste on kaaoksen hallinta, mikä edellyttää selkeästi määriteltyjä vastuita, etukäteen suunniteltuja ja harjoiteltuja toimintamalleja sekä kykyä tehdä oikea-aikaisia ja johdonmukaisia päätöksiä paineen alla.
Ennaltaehkäisystä resilienssiin
Tulevina vuosina resilienssiä määrittää kyky kestää häiriöitä, ylläpitää toimintakykyä ja palautua toimintaympäristössä, jossa epävarmuudesta ja jatkuvista poikkeamista on tullut uusi normaali. Tekoälyn ja automaation hyödyntäminen nousee puolustajan näkökulmasta kriittiseksi tekijäksi, joka määrittää kykyä vastata nopeasti kehittyvään uhkaympäristöön. Samalla on kuitenkin muistettava, että edistyneinkään automaatio ei korvaa perusasioita, kuten kerroksellista suojausta.
Tekoälyn aikakaudella kyberturvallisuuden kehittämisen tulisi näkemyksemme mukaan keskittyä viiteen osa-alueeseen:
- tietoturvan perusasioiden vahvistaminen
- identiteetin suojaaminen Zero Trust -mallin avulla
- kolmansien osapuolten riippuvuusriskien hallinta
- selkeät ja harjoitellut häiriö-, kriisi- ja palautumismallit, jotka tukevat ihmisen harkintaa ja jaksamista
- tekoälykyvykkyyksien ja automaation rakentaminen puolustuksen tueksi.
Yhdessä nämä osa-alueet auttavat organisaatioita ehkäisemään merkittäviä poikkeamia, rajaamaan häiriöiden vaikutuksia ja nopeuttamaan palautumista. Turvallisuutta ei enää määritä kyky estää poikkeamia, vaan ennen kaikkea se, kuinka nopeasti ja hallitusti niistä palaudutaan. Juuri se on resilienssiä tekoälyn aikana.
Lue myös
Toimitusketjun vahvuus häiriötilanteessa
Lähteet:
1. CrowdStrike: Global Threat Report 2026
2. IBM: Cost of a Data Breach 2025
3. IBM: Cost of a Data Breach 2025
4. Gartner: Turbulence Report
5. KELA Group: The State of Cybercrime 2026
6. Verizon: Data Breach Investigation Report 2026
7. Hoxhunt: Phishing Trend Report 2026
8. Verizon: Data Breach Investigation Report 2026
9. Truecaller: 2025 Insight Report
10. Gartner: Emerging Tech: The Impact of AI and Deepfakes on Identity Verification
11. Statista: Cybercrime Worldwide - Statistics & Facts
12. Cybersecurity Ventures: Cybercrime Report 2025
13. Europol: IOCTA Report 2026
14. Google Threat Intelligence Group: 2025 Zero Days in Review
15. KELA Group: State of Cybercrime 2026
16. Microsoft: Digital Defence Report 2025
17. KELA Group: State of Cybercrime 2026
18. World Economic Forum: Global Cybersecurity Outlook 2026
19. ISF: Threat Horizon 2028 Report
20. Sonatype: State of the Software Supply Chain Report 2026
21. Allianz: Risk Barometer 2026
22. Akamai: Emerging Geopolitical Cyberthreats
23. Gartner: Sovereign Cloud IaaS Spending 2026
24. Microsoft Security Blog 17.2.2026
25. Vectra: AI 2026 report
