Keskustelu sote-uudistuksen ympärillä kuohuu. Se on niin moniäänistä, että metsää ei oikein enää kyetä näkemään puilta. Ainoastaan yhdestä asiasta tunnutaan olevan yhtä mieltä: jotain täytyy tehdä.
Tulevaisuudentutkija Mika Aaltosen mukaan digitalisaatio on yksi uusista muuttujista, joka täytyy ottaa uudistuksessa huomioon. Isoja asioita ovat uudenlaisen, eri toimijoiden yhteistyötä tukevan johtamiskulttuurin rakentaminen ja yksilöiden vastuunoton lisääntyminen.
Tutkimusjohtaja, kauppatieteen tohtori Mika Aaltonen uskoo, että jopa sote-uudistuksen kaltaisesta monimutkaisten haasteiden vyyhdistä voidaan selviytyä – kunhan tunnustetaan tosiasiat ja ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin.
Aaltonen toimii FCG:ssa tutkimusjohtajana, ja dekaanina MIF:n EMBA-ohjelmassa. Hän on kirjoittanut yhdessä professori Erkki Vauramon kanssa raportin ”SOTE ja Suomi 2040”, joka yhdistää uudella tavalla tulevaisuuden tutkimuksen ja sosiaali- ja terveydenhoidon uudistumisen.
Maailma on muuttunut – muuttuvatko ihmiset?
”Kyse on siitä, miten jokainen meistä ajattelee tulevaisuuden muotoutuvan sekä siitä, miten yritämme tulevaisuuteen vaikuttaa”, Aaltonen valottaa tarvetta katsoa asioita uusin silmin.
”Länsimainen yhteiskunta on siirtynyt lähes rajoittamattomien resurssien ajoista rajallisten resurssien aikaan. Budjetit ovat alijäämäisiä ja elämme velaksi. Sote-sektorin uudistumisen kannalta on välttämätöntä ymmärtää, että tämä kehitys ei voi jatkua.”
Monet totuudet, joiden varassa teollinen Suomi on toiminut, eivät enää päde. Olemme väistämättömän uudelleenorganisoitumisen edessä. Vain sopeuttamalla kulutuksen määrä resursseihin voidaan velkakierre katkaista ja hivuttaa taloutta kantavalle pohjalle. Tämä edellyttää yhteisen, uudenlaisen arvopohjan omaksumista. Jokaisen on otettava enemmän vastuuta omista tekemisistään.
”Suomessa on totuttu luottamaan siihen, että aina on joku ylempi taho – kirkko, valtio tai vastaava – joka hoitaa asiat kuntoon ja kertoo, mitä pitää tehdä. Ihmisten on opittava itse tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita heillä on.”
Moni asia on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Tällä hetkellä otettua velkaa ei käytetä tulevaisuuden rakentamiseen, vaan tämän hetken kulutuksen rahoittamiseen. Työelämään on vaikea päästä kiinni ja työsuhteet ovat epävarmempia. Kolmasosa eliniästä ollaan eläkkeellä, muiden kustannettavana. Yhteiskunnassa kiinni pysyminen on välttämätöntä, sillä ulos jäävät ja matkasta putoavat käyvät kalliiksi.
”Henkilökohtaisen vastuun ottaminen on kansallinen haasteemme”, Aaltonen julistaa. ”Tekemisen ja johtamisen kulttuuri on luotava sellaiseksi, että tähän haasteeseen pystytään vastaamaan. Hierarkkisen ja keskusjohtoisen mallin tilalle on saatava alhaalta lähtevä, lähellä olevat mahdollisuudet tunnistava vaihtoehto.”
Digitalisaatio muutoksen katalysaattorina
Kasvavalla digitaalisella infrastruktuurilla on Mika Aaltosen mukaan mullistava ominaisuus – se mahdollistaa ajan ja paikan ulottuvuuksien ohittamisen uudelleen ja uudelleen.
”Kun asia digitalisoituu, se on saman tien globaali. Se on myös heti skaalattavissa ja monistettavissa hyvin pienillä lisäkustannuksilla. Digitaalisen alustan synty mahdollistaa uudenlaisen organisoitumisen, jonka ansiosta voidaan saavuttaa todella suuria edistysaskeleita.”
Digitalisaatio edesauttaa myös henkilökohtaisen vastuun ottamista. Sosiaalinen media on malliesimerkki vaakasuorasta dialogista, jossa organisaatiorakenteiden merkitys katoaa ja avoin keskustelu ohjaa ihmisten valintoja.
”Tarvitaan parempia, osuvampia ja vaikuttavampia päätöksiä. Niihin päästään, kun päätöksentekoprosessia avataan ja nopeutetaan. Päätökset on pystyttävä tekemään mahdollisimman matalalla tasolla ja niitä on tuettava teknologian avulla. Ihmisten täytyy pystyä vaikuttamaan organisaatioihin ja rakenteisiin, jotka muokkaavat heidän arkeaan.”
Isot ratkaisut syntyvät korkealle asetetuista tavoitteista
Yhteiseen arvopohjaan perustuen voidaan tehdä valintoja, joiden avulla yhteiskunta käännetään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Mika Aaltosen mukaan sote-uudistajien ja koko Suomen olisikin hyvä asettaa tavoitteet pelkkää talouskasvua tai digitaalista innovointia laajempaan viitekehykseen.
”Meidän työelämässä nyt olevien, ja meidän lastemme, on elettävä koko loppuelämämme tämän problematiikan kanssa. Siksi nyt on tehtävä päätöksiä, joiden avulla pystytään rakentamaan myös kestävää yhteisöllisyyttä. Sen avulla on varmasti löydettävissä myös liiketaloudellisia hyötyjä. Kun yrityksillä menee hyvin, myös yhteiskunnalla menee hyvin. Ja päinvastoin.”
On pystyttävä vastaamaan kysymyksiin, joihin Suomi ei ole kymmeniin vuosiin pystynyt vastaamaan. Vain sitä kautta voimme kääntää tämän maan sellaiseen asentoon, että meidän lapsemmekin pärjäävät täällä. Kyse on lukemattomista pienistä valinnasta, ja tie ihannetilanteeseen kulkee monen välivaiheen kautta. Perille ei päästä, ellei lähdetä matkaan. Ja sen aika on juuri nyt.
Kuva: Sini Pennanen
Elisa kehittää digitaalisia ratkaisuja ihmisten ja yritysten arjen helpottamiseksi. Jatkuva vuoropuhelu ja nykyaikaisen teknologian tarkoituksenmukainen hyödyntäminen antavat niin meille kuin asiakkaillemmekin parhaat edellytykset mukautua tulevaisuuden haasteisiin.
Lue myös
Terveydenhuollon ja teknologian yhteinen kieli
Terveysinnovaatioiden ekosysteemi tähtää HUS:n johdolla maailmanmarkkinoille
Ykkösprioriteettina potilasturvallisuus
Sensoriteknologia ikäihmisen terveydenhuollossa – datan avulla ennakoivaa hoitoa
Kaikki artikkelit