Yhteiset tavoitteet tekevät kumppanista liiketoiminnan mahdollistajan
Elisan Topias Uotila ja Petri Laine istahtivat hetkeksi yhdessä alas pohtimaan, millaiset teemat ovat pinnalla IT-keskusteluissa vuonna 2017. Agendalta löytyvät ainakin CIO:n muuttuva toimenkuva, IT-kumppanin roolin kehittyminen ja pilveistymisen vaikutukset kumppanille asetettaviin vaatimuksiin.
Keskustelu lähtee vauhdikkaasti liikkeelle IT-palveluiden päähenkilöstä – tietohallintojohtajasta. CIO:n toimenkuva on muuttumassa radikaalisti digitalisaation etenemisen myötä.
”CIO:n toimenkuvan on kehityttävä yhä selkeämmin CDO:n (Chief Digital Officer) suuntaan, koska perus-IT:n voi jo hyvin ostaa ulkopuolelta. Toimenkuvan arvo syntyy uusien palveluiden ja liiketoimintamallien tuottamisesta – eli digitalisaation mahdollisuuksiin tarttumisesta. Silloin on osattava hahmottaa, mitä tietoa yritys tuottaa”, Topias Uotila aloittaa.
IT:stä on tullut koko organisaation toiminnan mahdollistaja, koska lähes kaikki prosessit ohjataan tavalla tai toisella IT:llä. Tämän takia liiketoimintayksiköt tekevät myös päätöksiä yhä itsenäisemmin, ja IT-palveluiden ostaminen on hajautunut eri puolille yritystä.
”CIO:n tehtävä on ottaa haltuun iso kuva – miten yritys saa digitalisaation mahdollisuuksista eniten irti. Tämä edellyttää, että ajattelulle on aikaa. Ulkoistamalla on mahdollista saada IT-tarpeisiin uutta toimintamallia palvelevaa täsmäresurssia. Tämä vapauttaa CIO:n aikaa kehitystyöhön”, Petri Laine jatkaa.
IT-palveluiden ostamisen on perustuttava todellisiin hyötyihin
Liiketoiminnassa on Topiaksen ja Petrin mukaan mahdollista vaikuttaa neljään asiaan: paljonko tulee myyntiä, mitkä ovat investointi- ja operatiiviset kustannukset ja millainen on riskitaso. IT-palveluiden ulkoistuksessa lähdetään vieläkin liian usein liikkeelle kustannusnäkökulmasta: tavoitteena on alentaa kustannuksia tai muuttaa niitä liiketoiminnan tarpeiden mukaan skaalautuviksi.
IT-kumppanin suurin hyöty löytyy kuitenkin vasta silloin, kun silkan hinnoista neuvottelun asemesta panostetaan oikeanlaisen kumppanin löytämiseen. Olennaista on löytää sellainen sopimusmalli, jonka avulla asiakas ja kumppani ovat samassa veneessä – ja joka yhdenmukaistaa kumppanusten tavoitteet.
”Kärjistäen voi sanoa, että tulevaisuuden johtajat osaavat jo ostaa tavoitteita ja hyötyjä, kun vanhan mallin mukaan toimivat tuijottavat vielä liian usein yksikköhintoja”, miehet haastavat.
Positiivista kehitystä on se, että yrityksissä uskalletaan IT-palveluiden harmonisoitumisen myötä ostaa jo isompiakin palvelukokonaisuuksia ilman pelkoa vendor-lockista. Nykytrendin mukaan sopimukset ovat laajempia, mutta juridisesti lyhyempiä. Toimivat kumppanuudet kestävät edelleen, vaikka teknisesti kumppanin vaihtaminen onkin nykyään helpompaa. Ratkaisevaa on se, että asiakas saa kumppanuudesta tavoittelemansa hyödyn.
Kumppanin on tarjottava paljon muutakin kuin perus-IT
Digitalisaation edetessä yrityksissä käytössä olevan teknologian määrä lisääntyy jatkuvasti, jolloin myös joko toimittajien lukumäärä tai hallittava paletti kasvavat samaan tahtiin. Tämän vuoksi yksittäiseltä kumppanilta on saatava enemmän irti, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa.
”Yrityksissä pohditaan nyt kenen kanssa liiketoiminta mahdollistetaan. Yksi luottokumppani voi hallinnoida laajempaa verkostoa. Kokonaisulkoistuksessa kumppanilta on saatava palveluita myös liiketoimintasovelluksiin – muuten tietohallintoa ei saada irti ylläpidosta eikä liiketoiminnan kehittämisessä päästä eteenpäin. Samalta taholta täytyy siis saada perusasioiden lisäksi kuumempia juttuja ja ketteryyttä”, Petri kuvailee.
Mitä ne tämän hetken kuumimmat puheenaiheet sitten ovat Elisan vinkkelistä katsottuna?
”Globaali julkisen pilven asetelma on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen teema. Kapasiteettitaso ei enää kiinnosta asiakkaita juurikaan, vaan ratkaisevassa roolissa ovat PaaS- ja SaaS-tason palvelut: kuinka nopeaa ja tehokasta on saada käyttöön uusia sovelluksia”, Topias sanoo.
Pilveistymisen ison trendin myötä kapasiteetin hinnan merkittävyys katoaa, oleellisempaa on saada automaatio toimimaan. Kapasiteetin päätehtävä on siis palvella sovelluskehitystä. Sovelluksilla ei Topiaksen ja Petrin mukaan pian enää ole totuttua elinkaarta. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa sovellukset kehittyvät jatkuvasti pilvialustalla, joka on osa itse sovellusta.
”Sovellus määrittelee, millaisen alustan se tarvitsee. Uudessa mallissa automaatio on niin pitkällä, ettei edes servereitä tarvita, vain lohko pilvessä riittää. Jos esimerkiksi hakusovellus tarvitsee lisäkapasiteettia, se ottaa sitä itse käyttöön pilvestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimittajan sovelluskehitysosaaminen on edellytys myös kilpailukykyisten kapasiteettipalveluiden tarjoamiseen”, Petri toteaa.
Yrityksen digitalisoitumista ja CIO:n kehittyvää toimenkuvaa palvelee siis parhaiten kumppani, joka pystyy tarjoamaan perus-IT:n palvelut, tietää miten pilvipalveluista saadaan kaikki hyödyt irti sekä luo ja toimittaa asiakkaalle liiketoimintasovelluksia.
Topias Uotila ja Petri Laine työskentelevät Elisalla IT-palveluiden johtotehtävissä.
Tutustu Elisan tarjoamiin IT-palveluihin.
Lue myös
Näkökulma: Sovelluskehityksen ostamisen vaikeudesta
IT-tukipyynnöistä voi päästä kokonaan eroon
IT-ulkoistuksen suunnitteluun ja sopimuksiin kannattaa panostaa
Kaikki artikkelit