IoT:n myötä teollisuuden yritysten ei tarvitse tarpoa sokeasti eteenpäin, vaan ne voivat johtaa uudistuksiaan tiedon avulla. Tämä on viime vuosien aikana moninkertaistanut kerätyn datan arvon.
IoT eli Internet of Things tarkoittaa erilaisten fyysisten asioiden kuten esineiden, palvelujen, ohjelmistojen ja järjestelmien liittämistä yhteen internetin avulla. Teollisuuden yrityksessä nämä asiat voivat olla esimerkiksi järjestelmiä, koneita tai vaikka koneiden yksittäisiä osia. Näihin asennetut anturit keräävät reaaliaikaista tietoa ja välittävät sen verkon avulla eteenpäin.
Tieto siitä, mitä tehtaassa tai laitteessa tapahtuu ja mitä siellä tulee tapahtumaan, auttaa yrityksiä tehostamaan prosessejaan huomattavasti ja tuo myös kustannussäästöjä.
”Data ei kuitenkaan merkitse itsessään mitään. Sitä pitää ensin ymmärtää, kiteyttää ja sitten hyödyntää olennaista tietoa oikeassa tilanteessa, hetkessä ja paikassa”, toteaa 3D Studio Blombergin kehitysjohtaja Pontus Blomberg.
Myös Rejlersin uusien palveluiden ja tuotekehityksen liiketoimintajohtaja Antti Lilleberg on samaa mieltä. Hänen mukaansa IoT on itsessään jo melko tuttu asia, mutta sen tuottaman tiedon yhdistäminen uusiin teknologisiin ratkaisuihin, esimerkiksi digitaalisiin kaksosiin, lisättyyn todellisuuteen ja tiedon hyödyntämiseen analytiikan ja diagnostiikan keinoin ovat nyt hyvin pinnalla.
Tieto ymmärrettäväksi
IoT on osa Elisan laajempaa digitalisaatioon liittyvää kehitystyötä, ja IoT-ratkaisuissa yhdistetäänkin IoT-tuotekehitys ja myös toimivat ICT-palvelut. 3D Studio Blomberg ja Rejlers ovat molemmat osa Elisan ekosysteemiä, johon kuuluu noin 40 yritystä. Ne kaikki ovat omalla sarallaan digitalisaation vankkoja asiantuntijoita – ja mahdollistajia. Yhdessä kumppaniensa kanssa Elisa pyrkii kattamaan asiakkaidensa kaikki tarpeet ja osa-alueet.
Pontuksen perustama 3D Studio Blomberg tuottaa havainnollistuksia teknisistä asioista, tuotteista ja sisällöistä hyödyntämällä AR-, VR- ja 3D-teknologioita. AR eli Augmented Realityn teknologioissa yhdistetään reaali- ja digitaalinen maailma, jotka käyttäjä sitten kokee samassa näkökentässä. Virtuaalisessa todellisuudessa eli VR:ssa käyttäjä upotetaan kokonaan virtuaaliseen maailmaan. 3D:ssä taas hyödynnetään kolmiulotteisuutta, jonka ymmärtäminen on käyttäjille hyvin luonnollista.
Pontuksen mukaan näiden kaikkien teknologioiden avulla voidaan muuntaa IoT:n keräämä tietoa helposti ymmärrettävään eli visuaaliseen muotoon.
”Ajatus kaikille yhteisestä, globaalista visuaalisesta kielestä on jo pitkään ollut meidän visiomme. Visuaalisen teknologian ansiosta yritysten työntekijät ja asiakkaat ympäri maailmaa voisivat suoraan nähdä ja ymmärtää, mitä esimerkiksi teollisuushallissa tapahtuu juuri sillä hetkellä. Lisäksi tiloihin voisi tutustua virtuaalikierroksen avulla täysin ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo Pontus.
Myös Rejlers yhdistää perinteisen teknologia- ja toimialaosaamisen digitalisaation ratkaisuihin ja pyrkii löytämään asiakkailleen parhaimmat teknologiat kehittymisen tueksi.
”Hyödynnämme paljon AR ja VR-teknologioita sekä esimerkiksi analytiikkaa ja diagnostiiikkaa. Asiakkaan tarpeet määräävät sen, mitä teknologiaa heille suosittelemme. Pyrimme siihen, että tietoa kerätään, sitä hyödynnetään ja se saa aikaan merkittäviä, positiivisia muutoksia”, kertoo Antti.
Lisääntynyt näkyvyys
Jatkuvasti päivittyvä data ja uudet työkalut yhdistyvät tehokkaiksi ratkaisuiksi, joita voidaan hyödyntää teollisuusyrityksissä lähes kaikilla osa-alueilla. 3D Studio Blomberg on esimerkiksi tehnyt paljon sovelluksia markkinoinnille ja koulutukseen. Lisäksi he ovat erikoistuneet prosessikehitykseen eli siihen, miten automaattinen tiedonsiirto ja -generointi AR- ja VR-teknologioita varten yhdistetään IoT-kokonaisuuteen.
”Olemme esimerkiksi yhdistäneet dataa fyysisen tuotteen rinnalle AR-teknologian avulla, jolloin käyttäjä näkee tuotteen lisäksi paljon muutakin olennaista tietoa esimerkiksi kohdistamalla siihen kännykkänsä tai tablettinsa kameran tai käyttämällä älylaseja. IoT myös pystyy muokkaamaan tätä näkyvää tietoa reaaliajassa”, kertoo Pontus.
Rejlers taas on kehittänyt esimerkiksi älykästä laitekannan hallintaa, joista yhtenä esimerkkinä ovat älykontit ja tekee paljon ratkaisuja muun muassa yritysten kunnossapidolle.
Antin mukaan kaikki tieto tuotantolaitokseen liittyvistä järjestelmistä voidaan tuoda suoraan asentajan mobiililaitteeseen, ja hän näkee kerralla esimerkiksi huolto-ohjeet, käyttöhistorian ja varaosatiedot. Usein prosesseja pystytään tehostamaan juuri tämän lisätyn näkyvyyden avulla: kun nähdään mitä tapahtuu ja siihen yhdistetään koneoppimisen ja analytiikan työkaluja, pystytään poistamaan ongelmia ja pullonkauloja, joita ihmisen eivät edes itse pystyisi havaitsemaan.
”Tiedon arvo on IoT:n ja sitä hyödyntävien teknologioiden myötä moninkertaistunut”, toteaa Pontus.
Ratkaisut verkostoista
Pontus ja Antti ovat molemmat samaa mieltä siitä, että yhteistyö Elisan kaltaisen kumppanin kanssa tarjoaa heille loistavat mahdollisuudet verkostoitua sekä asiakkaiden että muiden alalla toimivien yritysten kanssa.
”IoT-kyvykkyys tuo yrityksille niin paljon erilaisia mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, että Elisan luoman ekosysteemin kaltaiset verkostot ovat paras mahdollinen tapa tuoda asiantuntijat yritysten ulottuville”, sanoo Pontus.
Ekosysteemin kaikkia jäseniä yhdistää osaamisen lisäksi halu viedä asiakkaat tulevaisuuteen juuri heidän liiketoimintaansa sopivimpien ratkaisujen avulla, olivat nämä sitten AR-sovelluksia tai ennakoivia kunnossapitoprosesseja.
”Paljon tulee muuttumaan, mutta toisaalta teollisuuden alan perusasiakastarpeet pysyvät samana. Tämä uusien teknologisten ratkaisujen ja tuttujen tarpeiden yhdistelmä luo jatkuvasti uusia kehitysmahdollisuuksia yhä kiihtyvällä vauhdilla”, pohtii Antti.
IoT-avainsanat teollisuusyrityksille:
- Asiakastarpeet: IoT tai muutkaan teknologiat eivät poista asiakastarpeiden ymmärtämisen tärkeyttä, ne vain tuovat uusia tapoja täyttää tarpeita
- Ymmärrys: Kuten IoT:n keräämä data, myös AR, VR ja muut teknologiat vaativat ymmärryksen siitä, missä niistä on kyse ja mitä niiden avulla on mahdollista saavuttaa. Tämä ymmärrys kannattaa hankkia pienillä, matalan kynnyksen kokeiluilla.
- Strategia: Digistrategiaan tulee sisällyttää myös suunnitelma siitä, miten IoT:ia ja muita teknologioita tullaan yrityksessä hyödyntämään. Suunnitelmallisuus takaa parhaat lopputulokset.
Lue myös
IoT:n vuosi 2017 – kuumimmat puheenaiheet
IoT ja Connected Field Service: Ovatko fyysiset laitteet kohta myös CRM-käyttäjiä?
Kaikki artikkelit