Palvelunestohyökkäys (DDoS, Distributed Denial of Service) tarkoittaa tilannetta, jossa hyökkääjät kuormittavat kohdepalvelimen tai verkkopalvelun liikenteellä niin, että palvelu muuttuu käyttökelvottomaksi. Hyökkäykset ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti: esimerkiksi vuoden 2022 aikana palvelunestohyökkäysten määrä kasvoi globaalisti yli 30 prosenttia edellisvuodesta (Lähde: Cisco Annual Cybersecurity Report). Jokaisen yrityksen tulisi ottaa hyökkäysten riski vakavasti niiden potentiaalisten taloudellisten ja mainehaittojen vuoksi.
Mitä palvelunestohyökkäyksillä tavoitellaan?
Palvelunestohyökkäyksiä tehdään eri syistä, kuten taloudellisen kiristyksen vuoksi, kilpailijoiden toiminnan haittaamiseksi tai aktivistisista motiiveista. Esimerkiksi vuonna 2021 suomalainen mediayhtiö joutui kohteeksi laajassa hyökkäyksessä, joka johti sivustojen kaatumiseen tuntikausiksi ja huomattaviin mainostulojen menetyksiin. Yleisesti ottaen hyökkääjien tavoitteena on aiheuttaa taloudellisia tappioita ja heikentää yrityksen luotettavuutta asiakkaiden silmissä.
Kuinka tunnistaa palvelunestohyökkäys?
Tyypillisiä merkkejä palvelunestohyökkäyksistä ovat palveluiden äkillinen hidastuminen, sivustojen saavutettavuuden ongelmat sekä käyttäjien kasvava määrä valituksia palveluiden toimimattomuudesta. Palveluiden suorituskyky voi heikentyä huomattavasti, vaikka hyökkäys ei vielä täysin estäisikään palveluiden käyttöä. Automatisoidut seurantatyökalut, kuten liikenneanalytiikkaratkaisut, ovat tehokkaita apuvälineitä hyökkäyksen varhaisessa tunnistamisessa.
Yritysten yleisimmät haavoittuvuudet
Yritykset altistuvat palvelunestohyökkäyksille erityisesti silloin, jos niiden verkkoinfrastruktuuri ja kapasiteetti eivät ole riittävän vahvoja tai niiden tietoturvatoimenpiteet ovat puutteellisia. Lisäksi pilvipalveluiden nopea yleistyminen ja IoT-laitteiden lisääntyminen ovat tehneet yritysten verkoista entistä haavoittuvampia. Esimerkiksi vuonna 2023 nähtiin hyökkäyksiä, joissa käytettiin yli 20 000 laitteen bottiverkkoa, joka pystyi tuottamaan yli 201 miljoonaa palvelupyyntöä sekunnissa.
Tehokkaat keinot palvelunestohyökkäyksiä vastaan
Suojautuminen vaatii sekä ennakoivia että reaktiivisia toimia. Ennaltaehkäisyyn kuuluu riittävän verkkokapasiteetin hankkiminen sekä monikerroksinen suojautuminen palomuureilla ja hyökkäyksiä tunnistavilla järjestelmillä. Monet palveluntarjoajat tarjoavat nykyään kattavia DDoS-suojauspalveluita, jotka voivat suodattaa haitallisen liikenteen ennen kuin se saavuttaa yrityksen palvelimet. Lisäksi reaaliaikainen monitorointi sekä automatisoidut hälytysjärjestelmät voivat auttaa havaitsemaan hyökkäyksen heti sen alkaessa.
Elisa tarjoaa esimerkiksi Elisa Kilpi -palvelua, joka on suunniteltu erityisesti palvelunestohyökkäysten tehokkaaseen torjuntaan ja hallintaan. Lisäksi myös Elisa Netti Plus ja Netti Pro -liittymät sisältävät perustason palveluestohyökkäyssuojan suoraan osana nettiliittymää.
Käytännön vinkit yrityksille suojautumiseen
- Laadi selkeä ja ajan tasalla oleva toimintasuunnitelma palvelunestohyökkäysten varalle.
- Kouluta henkilökuntaa tunnistamaan hyökkäyksen tunnusmerkit ja toimimaan nopeasti tilanteen sattuessa.
- Tee yhteistyötä luotettavien kyberturva-asiantuntijoiden kanssa hyökkäysten estämiseksi ja niiden vaikutusten minimoimiseksi.
- Testaa säännöllisesti yrityksesi valmiutta simuloiduilla hyökkäyksillä.
Palvelunestohyökkäysten määrä ja monimutkaisuus jatkavat kasvuaan. Yritysten on välttämätöntä investoida tehokkaisiin suojatoimiin ja olla jatkuvasti valmiita vastaamaan uusiin kyberuhkiin. Aktiivinen varautuminen ja tietoisuuden lisääminen ovat avainasemassa liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Lue myös:
Tietojenkalastelun trendit 2025 – miten uhkilta voi suojautua?
Kaikki artikkelit
