Suomalaiset yritykset menestyvät kansainvälisissä digivertailuissa varsin hyvin, mutta monta digiloikkaa on vielä edessä. Mistä silloin löytää apua ja tukea? Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilä kertoo.
”Kaikki liiketoiminnan osa-alueet tulevat digitalisoitumaan. Yritykset ovat lähteneet liikkeelle myynnin ja markkinoinnin ja taloushallinnon sekä oman toiminnan viemisestä pilvipalveluihin. Kun ne ovat kunnossa, yritykset siirtyvät yhä enemmän liiketoimintansa ytimiin: myytävien palvelujen ja tuotteiden digitalisointiin”, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä tiivistää.
Vaikka suomalaisyritykset menestyvät kansainvälisissä digivertailuissa varsin hyvin, vielä on paljon tehtävää.
”Viime vuonna suomalaisyritykset olivat Digibarometrissä neljänsiä ja EU:n digi-indeksissä kakkosia. Erittäin korkean digikypsyyden yrityksiä meillä on viitisen prosenttia ja erittäin alhaisen kymmenisen prosenttia. Sinänsä normaalijakauma, mutta muissa maissa häntäpään porukkaa on paljon enemmän.”
Verkkokauppa kehittyy Suomessa hitaasti
Viime vuosina, eritoten korona-aikana suomalainen verkkokauppa on kehittynyt, mutta muualla kehitys on ollut vielä nopeampaa.
”Olemme jääneet vähän jälkeen. Verkkokauppamme muihin maihin verrattuna keskittyy kotimarkkinaan ja on tyypillisesti B-to-B -kauppaa. Muualla kuluttajakaupan merkitys on suurempi”.
Kun puhutaan asiakaspalvelun digitalisoinnista, siinä olemme edistyneet mukavasti. Mikkilän mukaan myynnin ja markkinoinnin digiratkaisuja käytetään laajasti. Esimerkiksi hakukoneoptimointia käyttää 60 prosenttia yrityksistä ja asiakastietoa hyödyntää 40 prosenttia.
Asiakaspalvelussa mobiilipuhelinvaihde ja sähköinen ajanvaraus ovat käytössä viidenneksellä ja chatbot kymmenellä prosentilla yrityksistä. Korona-aika lisäsi erityisesti videoneuvotteluiden käyttöä asiakaspalvelussa.
”Lisäksi on pakko sanoa, että kun eletään monella tapaa epävarmoja aikoja, niin tietoturvaan on kiinnitettävä huomiota. Tämä on hyvä tiedostaa myös pienemmissäkin yrityksissä”, Mikkilä painottaa.
Osaamispula pullonkaulana digiloikassa
Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisyritykset menestyvät uuden teknologian käyttöönotossa. Sen sijaan uuden teknologian tuottamissa hyödyissä jäämme jälkeen kilpailijamaista.
”Teemme digi-investointeja, mutta emme osaa ottaa niistä kaikkea irti. Yksi syy on krooninen osaajapula”, Mikkilä sanoo.
Yleisesti on tiedetty jo pitkään, että ICT-alalla on osaajapulaa esimerkiksi ohjelmoijista ja koodareista, mutta ennen kaikkea pulaa on digiosaajista yrityksissä, kuten digimarkkinoinnin ja -palvelumuotoilun osaajista.
”Kun pitäisi luoda täysin uutta arvoa asiakkaille, kuten radikaalimpaa palvelumuotoilua tai innovaatiotoimintaa, jäämme jälkeen kansainvälisesti. Vanhojen tuotteiden pienimuotoinen päivittäminen ei enää riitä.”
Mikkilän mukaan digikehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että terävimmässä kärjessä pysyminen vaatii paljon panostusta yrittäjältä, mutta myös henkilöstön omaa innostumista ja motivaatiota tarvitaan. Yrittäjän kannattaa panostaa omaan osaamiseen ja henkilöstön jatkuvaan oppimiseen.
Toiset yrittäjät tärkeitä neuvonantajia
Kun yrittäjiltä on kysytty, mistä he ovat saaneet neuvoja digipäätöksiinsä, yrittäjätuttavat ja netti ovat tärkeimpiä.
Suomen Yrittäjät tarjoaa koulutusta erilaisten digitaalisten ja alustojen käyttöön. Usein yrittäjät kokevat yksittäisten palveluntarjoajien avun liian myyntilähtöiseksi ja toivovat neutraalimpaa asiantuntijatahoa tuekseen.
“Vertaistuki ja meidän järjestämät koulutukset ovat tietyssä vaiheessa tärkeitä, mutta loppupeleissä palveluntarjoajien tuki ja sparraus ratkaisevat. Tärkeintä olisikin löytää sellainen kumppani, joka pystyisi tukemaan kokonaisvaltaisesti”, Mikkilä sanoo.
Kotimaisista kumppaneista Elisa tekee tiivistä yhteistyötä Suomen Yrittäjien kanssa ja haluaa helpottaa yrittäjien arkea tehokkailla työvälineillä ja yhteyksillä sekä auttaa yrittäjiä liiketoiminnan digitalisoinnissa moderneilla ratkaisuilla.
Joonas Mikkilän neljä askelta liiketoiminnan digitalisointiin
1. Tee tarvekartoitus: Kartoitus ei ole kertaluonteinen homma vaan se kannattaa tehdä aika ajoin: katsoa, mitä ratkaisuja on käytössä ja miten ne ovat toimineet, ja ennen kaikkea selvittää, millaisia tarpeita liiketoiminnassa on tulevaisuudessa.
2. Etsi sparrauskumppani: Ihan ensin kannattaa miettiä, kuinka paljon pystyy tekemään itse ja kuinka paljon tarvitsee ulkopuolista apua. Muiden yritysten ratkaisujen benchmarkkaus ja eri palveluntarjoajien kartoitus on hyödyllistä. Tärkeintä on kuitenkin löytää kumppani, kuten esimerkiksi Elisa, jonka kanssa voi sparrata oman ratkaisun kehittämistä.
3. Varmista osaaminen: Kun on hankittu uutta teknologiaa, sitä pitää osata myös käyttää. Muutoin investoinnista ei saa riittävästi hyötyjä irti. Riittääkö siihen in house -osaaminen, pitääkö osaamista päivittää, rekrytoida uusia osaajia vai hankkia osaamista ostopalveluna?
4. Kehitä jatkuvasti: Ei ole olemassa kaiken ratkaisevaa digiloikkaa. Digitalisaatio on jatkuva prosessi. Joskus tehdään isoja ratkaisuja, joskus taas pientä päivitystä, mutta ei pidä tuudittautua siihen, että yksi loikka riittäisi hamaan tappiin asti.
Elisan yritysten yhteyshenkilöt auttavat kaikissa liiketoiminnan digitalisointiin liittyvien askelten ottamisessa – Ota yhteyttä.
Kaikki artikkelit