Viestintäyrittäjä ja kirjailija Leeni Peltonen tietää, miltä tuntuu valvoa yö toisensa perään. Hän opetteli itse nukkumaan, ja suosittelee unen hellimistä myös muille ennen kuin unettomuus aiheuttaa ongelmia.
Teksti ja kuva: Juho Paavola
Leeni Peltonen tietää, miltä tuntuu kun uni ei tule. Siihen tottuu, mutta yhtä helvettiä se on. ”Aivot eivät toimi. Tuntuu ihan siltä kuin olisi hiekkaa aivoissa”, Peltonen kuvailee. Hän oli jo lapsena herkkäuninen, mutta opiskeluaikana unettomuus alkoi vaivata yhä useammin. Ongelmaksi se muuttui, kun Peltonen sai kolme lastaan.
”Ruuhkavuosina unettomuus paheni entisestään. Kun pikkulapset herättelivät öisin riittävän monta kertaa, en enää osannut osannut nukkua. Vaiva paheni sairaudeksi.” Jatkuvan väsymyksen keskellä Peltonen teki kunnioitettavaa uraa journalistina. Hän työskenteli 25 vuotta Otavamediassa, missä hän toimi viimeksi Kotilieden ja kolmen muun life style -julkaisun päätoimittajana.
Toissavuonna hän alkoi yrittäjäksi. Ensimmäisiin töihin lukeutui tietokirja Valvomo – kuinka uneton oppi nukkumaan. Siinä Peltonen kertoo omista kokemuksistaan sekä unettomuuden syistä ja hoitokeinoista.
”Työelämän muutos oli minulle ratkaiseva, vaikka unettomuuteni oli alkanut helpottaa jo sitä ennen. Eihän yrittäminen stressitöntä ole, mutta aikataulujen vapaus on vienyt minulta ison stressin pois.”
Ajattelun muuttaminen auttaa uneen
Ensimmäiset unilääkkeensä Peltonen sai täytettyään 30 vuotta. Koska hän ei halunnut jäädä lääkekoukkuun, hän säästi ne kaikkein pahimmille hetkille. ”Lääkkeet olivat silloin ainoa apu, jota unettomille tarjottiin.”
Lääkkeettömiä hoitoja ei ollut, eikä Peltonen niitä itsekään niitä osannut ajatella, kunnes hän muutama vuosi sitten päätyi osaavan työterveyslääkärin pakeille. Keskustelun seurauksena Peltosen etsiytyi kattaviin unitutkimuksiin. Niissä ei fysiologisia syitä löytynyt. Vika oli korvien välissä: terävä ja ahkera nainen vain ajatteli liikaa.
”Se oli tavallaan helpottavaa. Tiesin, että silloinhan voin ehkä myös opetella unettomuudesta eroon.”
Peltonen halusi oppia nukahtamaan ilman lääkkeitä ja alkoi tavata uniterapeuttia. Hän oppi, että usein unettomuuden taustalla ovat ahdistavat ajatukset. Ne ikään kuin aktivoituvat yön rauhassa, kun korvaavaa tekemistä ei ole.
”Opin ajatteluni muuttamista. Piti tosissaan miettiä, mitkä ovat niitä asioita, jotka yöllä minua ahdistavat. Miksi olen esimerkiksi huolissani lapsistani tai vanhemmistani.” Se auttoi. Pian Peltonen huomasi pystyvänsä nukkumaan rauhallisempia öitä. Silti hän saattaa vieläkin herätä turhan varhain, eikä luule unitaidoistaan liikoja. ”En ole edelleenkään supernukkuja, mutta osaan suhtautua asiaan rennommin.”
Unelle on järjestettävä aikaa
Yrittäjäksi hyppääminen menestyksekkäältä työuralta on suuri askel. Lähes yhtä suuri kuin harppaus yöt läpeensä valvovasta hermorauniosta keskivertonukkujaksi. Kalenterin hallinta auttaa hallitsemaan myös unta.
”Yrittäjänä minun ei tarvitse ottaa aamukasiksi palavereita. Jos valvon yöllä, voin siirtää kelloa sitten vähän aamulla. Tuntuu hyvältä, että voin nukkua kun siltä tuntuu.”
Unipotilaan kokemuksella hän vinkkaa ihmisiä vaalimaan untaan, kun kaikki on hyvin. Unensa nimittäin voi pilata, jos jatkuvasti keksii syitä lykätä sänkyyn menoa.
Unensa voi pilata, jos jatkuvasti keksii syitä lykätä sänkyyn menoa.
Kun työt kannetaan kotiin, on ihmisen omalla vastuulla opetella puhaltamaan pilliin ja sammuttamaan valot. Vain harvoin asiakas tai pomo tulee sanomaan hyvää yötä.
”Yhteiskuntamme tehokkuuden vaatimus näkyy siinä, että unelle ei jää aikaa. Pitäisi hoitaa työ, perhe ja harrastukset. Sosiaalinen mediakin on aikasyöppö, ja näistä syistä moni nipistää unesta. Se on tyhmää.”
Illalla rauhoittuminen auttaa unensaannissa
Unettomuudesta puhutaan sairautena, kun se toistuu kolmena yönä viikossa ja jatkuu kuukausia. Silloin kannattaa mennä lääkäriin. ”Aikaisemminkin, jos voimat meinaavat loppua.”
Kirjaa kirjoittaessaan Peltonen huomasi, että noin kolmasosa suomalaisista kärsii jollakin tavalla unettomuudesta. Usein vaivan aktivoi jokin elämän suuri muutos, kuten ero tai työpaikan vaihtaminen. Mieltä painavat asiat pitäisi kuitenkin miettiä päivällä, ei yöllä.
”Ei kannata jäädä sänkyyn kieriskelemään ja murehtimaan. Siellä vain ahdistuu, ja mitä enemmän yrittää, sitä varmemmin ei nuku.” Sen sijaan hän neuvoo nousemaan ylös ja tekemään mitä tahansa muuta. Yksi Peltosen tutuista siivoaa yöllä, hän itse taas on oppinut houkuttelemaan unta kaunokirjallisuudella. Tärkeimmät niksit kuitenkin löytyvät jo illasta – se on opittava rauhoittamaan ja tietokoneet ja puhelimet sulkemaan hyvissä ajoin.
”Sinisen valon vaikutuksesta melatoniinin tuotantoon puhutaan paljon. Luultavasti laitteiden käyttö kuitenkin haittaa nukahtamista myös siksi että se on luonteeltaan niin aktivoivaa verrattuna esimerkiksi kirjan lukemiseen.”
Leeni Peltosen vinkit yrittäjille hyvän unen saamiseksi
1. Tukea unettomille: Unitaito
“Unettomalle pitäisi olla lääkkeetöntä tukea verkossa, ja koska sellaista ei ollut, olemme kehittäneet unilääkäri Markku Partisen kanssa oman Unitaito-palvelumme. Suurin syy unettomuuteen on unettomuuden pelko, ja sovelluksemme avulla käyttäjä saa tuekseen videoita ja äänitteitä hyvän unen löytämiseksi sekä vaivattoman tavan pitää unipäiväkirjaa. Tuomme matalan kynnyksen uniterapiapalvelun käytettäväksi milloin vain.”
2. Meditaatio: Headspace
“Jos kärsii unettomuudesta, meditaatio-opit ja mindfulness auttavat. Headspace on meditaatio-sovellus, josta saa helposti kerrallaan kymmenen minuutin meditaatio-opastuksen. Unirytmin löytämiseksi on tärkeää opetella tuntemaan omat ajatuksensa, mikä puolestaan vaatii henkistä läsnäoloa, ja tämä auttaa siinä hyvin.”
3. Rauhoittuminen: Kirjat
“Sovellukset ovat hyvä apu päivällä, mutta iltaisin unen saamiseksi kirjat toimivat tietotekniikkaa paremmin, sillä ne eivät pidä meitä niin aktiivisina. Vaikka turhaa unesta murehtimista on unettoman syytä välttää, tarjoaisin apuvälineiksi Susan Pihlin ja Annamari Arosen kirjaa Unentaidot – Löydä uni ilman lääkkeitä (Duodecim, 2011) sekä Soili Kajasteen ja Juha Markkulan teosta Hyvää Yötä (Kirjapaja, 2011). Etene varovasti ja harkiten!”