Toimintoja siirretään pilveen kiihtyvää tahtia. Välillä realiteetit unohtuvat ja päätöksenteossa saatetaan oikoa kulmia, jotka myöhemmin osoittautuvat ikävällä tavalla teräviksi. Toimiva IT-infrastruktuuri syntyy liiketoiminnan tavoitteet huomioivan pilvistrategian avulla.
Valitettavan usein tukevan perustan merkitys kuitenkin unohtuu: tämä saattaa johtaa sekä mahdollisuuksien vaillinaiseen hyödyntämiseen että epämiellyttäviin yllätyksiin.
”Pilvitransformaatiosta on tullut IT-alalla suoranainen muotitrendi”, lataa Elisan liiketoimintajohtaja Olli Pikkarainen. ”Yritykset ja organisaatiot omaksuvat yhä yleisemmin toimintamallin, jossa keskitytään mahdollisimman monen asian viemiseen yhteen tiettyyn pilvipalveluun.”
Pikkaraista harmittaa erityisesti se, että valitun pilvipalvelun kriteerit eivät pahimmillaan ole hipaisseetkaan asiakkaan strategiaa tai tavoitteita. Tällöin pilviteknologiasta on tullut itsetarkoitus, vaikka sen pitäisi olla paremman liiketoiminnan mahdollistaja.
Todelliset kustannukset jäävät usein hämärän peittoon
Liiketoimintajohtaja Joni Oksanen komppaa: pilvisiirtymään liitetään oletusarvoisesti asioita, jotka arjen tuoksinassa osoittautuvat usein virheellisiksi.
”Esimerkiksi kustannukset on syytä laskea tarkasti. Pilvisiirtymän tuomia säästöjä pidetään yleisesti ottaen itsestäänselvyyksinä, mutta asia ei ole lainkaan niin yksiselitteinen.”
Oksasen mukaan pilven lineaarinen kustannusrakenne tuo mukanaan sen, että kulut kasvavat sangen suorassa suhteessa käytön mukana. Perinteisen palvelinkapasiteetin suurin kustannuserä syntyy aloitusvaiheen kertainvestoinnissa: kustannus käyttäjää kohti vähenee sitä mukaa, kun käyttäjiä tulee lisää.
Toinen kustannusriski piilee liikenteessä rajapinnan yli.
”Liikennöinti pilvestä ulos on usein kulukomponentti, jota oman palvelimen käyttöön ei liity”, Joni Oksanen muistuttaa. ”Jos varmuuskopiot säilytetään pilven ulkopuolella, niiden ottaminen ja palauttaminen saattaa muodostaa suuren verkkokuorman ja merkittävän lisälaskun.”
Perusta kuntoon ison kuvan hallinnalla
Kokonaiskuvan hahmottaminen ja hallinta ratkaisee usein pilvitransformaation onnistumisen. Tämä varmistetaan parhaiten yhteistyöllä sellaisen kumppanin kanssa, jolla on laaja näkemys IT-markkinoiden mahdollisuuksista. Kun kumppani kykenee itse tuottamaan ja tukemaan monipuolisesti niin pilvipohjaisia kuin perinteiseen kapasiteettiin perustuvia ratkaisuja, sovelluksia ja palveluja, pystyy se myös parhaiten avustamaan toimivimman kokonaisuuden rakentamisessa.
”Pilvisiirtymä tarvitsee huolellisesti mietityn, liiketoimintasovellusten näkökulmasta lähtevän strategian”, Olli Pikkarainen sanoo. ”Mitä enemmän tavoitellaan ketteryyttä muutoksiin ja joustavuutta uusien järjestelmien testaamiseen ja kehittämiseen, sitä paremmin pilvi lähtökohtaisesti toimii.”
Puhtaasti teknologialähtöinen siirto ei välttämättä kykene ulosmittaamaan kaikkia tarjolla olevia hyötyjä. Teknologian merkitys toki korostuu, kun pilveen siirretään yhä kriittisempiä toimintoja. Olennaisinta on kuitenkin se, että asiat tapahtuvat siinä ympäristössä, joka on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisinta.
Strategian merkitys kasvaa toimintojen kriittisyyden mukana
”Alkuaikoina pilveen siirrettävät sovellukset eivät olleet kriittisiä, joten liikennöinti tapahtui internetin yli”, Joni Oksanen muistuttaa. ”Tänä päivänä pilvessä on tuotantolaitosten ERP-järjestelmiä ja muita vastaavia, aivan ratkaisevan tärkeitä toimintoja. Tämä nostaa vikasietoisuuden edellytykset aivan uudelle tasolle.”
Nykyään hyödynnetäänkin DirectConnectin (AWS) ja ExpressRouten (Azure) kaltaisia pilvipalvelun liikennöintiin pyhitettyjä kapasiteetteja, jotka esiintyvät omina verkon loogisina osinaan. Usein tällaiseen pilviyhdyskäytävään liitytään maantieteellisesti asiakkaan omaa verkkoa lähellä olevasta yhdysliikennepisteestä (Point of Presence), jolloin järjestelyn kustannuksia saadaan painettua alaspäin.
Joni Oksanen huomauttaa, että osaamisen vaatimukset onnistuneen IT-strategian suhteen kasvavat jatkuvasti. Yrityksen on hallittava yhdessä kumppaninsa kanssa niin perinteinen palvelinteknologia kuin pilvi-infrastruktuurin ominaisuudet, jotta kokonaisuudesta tulee tasapainoinen.
Hyvä strategia määrittelee myös siirtymän aikataulun. Perinteisiä, jatkuvasti käytössä olevia sovelluksia ei pelkän alustan vaihdon nimissä välttämättä kannata vielä viedä pilveen.
”Sovelluksen elinkaari on usein hyvä indikaattori”, Olli Pikkarainen neuvoo. ”Vasta sitten, kun pilveen suunniteltu sovelluksen versio on saatavilla, hyödyt ovat täysmääräisesti saavutettavissa, eikä siirtymän jälkeen tarvitse miettiä alustaan liittyviä investointeja.”
Tukevinkin perusta elää liiketoiminnan mukana
Paraskin perusta tarvitsee säännöllistä kunnossapitoa, sillä uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja syntyy jatkuvasti. Kun kumppani pystyy ottamaan kokonaisvaltaisesti vastuuta IT-infrastruktuurin ja pilviteknologioiden ajantasaisuudesta, toimintavarmuudesta ja kehityksestä, pystyy asiakas keskittymään siihen, millaisia sovelluksia perustan päälle kannattaa rakentaa. Kun pohjan tukevuuteen voi luottaa kaikissa tilanteissa, pystyy luontevasti tekemään juuri sitä työtä, josta on eniten hyötyä liiketoiminnalle.
Käytännössä IT-infrastruktuurin optimointi on vielä pitkään salkunhallintaa, jossa perinteisen alustan ja pilvipalvelujen ihanteellinen yhdistelmä elää jatkuvasti. Siinäkin osaavan kumppanin merkitys korostuu.
Paras lisäarvo varmistetaan, kun kumppanilla on kyky tukea kaikkia palveluja ja muodostaa asiakkaalle selkeä kokonaiskuva vallitsevasta tilanteesta. Näin saavutetaan eteenpäin vievä tekemisen malli, jossa kumppani sparraa asiakasta ja auttaa näin löytämään aina vallitsevaan tilanteeseen mahdollisimman hyvin sopivan alustayhdistelmän.
Hyvä pilvistrategia on jatkuvaa optimointia
Salkunhallinta on osuva termi siinäkin mielessä, että IT-infrastruktuurin hallinta muistuttaa usein pörssimeklarin toimintaa. Kysyntä ja tarjonta on osattava optimoida, joskus jopa päivätasolla.
”Jos yrityksen kapasiteetin tarve on suhteellisen tasaista lukuun ottamatta vaikkapa kerran kuussa tehtävää raskasta ajoa, ei tietenkään kannata investoida omaa kapasiteettia yhtä piikkiä varten”, Joni Oksanen kertoo. ”Pilvi tarjoaa hyvän keinon dynaamiseen kapasiteetin nostoon ja pudotukseen, mutta sekään ei onnistu ilman asiantuntijaa, joka tietää, mistä ja milloin lisäkapasiteetti kannattaa hankkia.”
Olli Pikkarainen muistuttaa, että tarpeet saattavat muuttua nopeallakin aikataululla. Juuri siksi kumppanin on osattava tukea kaikkia palveluja ja kyettävä muodostamaan kokonaiskuva siitä, missä palvelussa mitäkin toimintaa kannattaa juuri kyseisellä hetkellä pitää.
Jatkuva vuorovaikutus ja molemminpuolinen luottamus auttavat rakentamaan tukevan perustan ja varmistamaan sen toimivuuden turbulenteissakin olosuhteissa. Kun asiantunteva kumppani huolehtii rutiineista, asiakkaan tietohallinto pystyy keskustelemaan oman liiketoimintansa kanssa ja edesauttamaan tarttumista siihen, mikä on loppujen lopuksi tärkeintä – oman liiketoiminnan hyötyihin.
Lue lisää asiantuntijapalveluistamme.
Lue myös
Data on digitalisaation ja tekoälyn perusta
Hyperkonvergenssi standardoi konesalit
Vaihda ennakkoluulot pilvipalvelun hyötyihin viimeistään nyt
Kustannustehokas pilvisiirtymä perustuu hyvään kokonaiskuvaan
Kaikki artikkelit