Mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon — ja ennen kaikkea mihin kannattaa keskittää eniten voimavaroja ja investointeja?
Ville Rautio on Elisan yritysasiakkaiden teknologiajohtaja ja ollut mukana suunnittelemassa kehityskohteita niin aikaisemmissa töissään kuin Elisallakin. Nykyään Ville osallistuu usean asiakkaan strategiseen suunnitteluun ja myös toimenpiteiden jalkauttamiseen.
Strategian suunnitteleminen on aina laaja projekti, johon ei ole yksinkertaista oikotietä. Nämä neljä asiaa yritysten tulisi kuitenkin Villen mukaan pitää mielessä vuonna 2018.
1. Digitaalinen kulttuuri
” ’Mitä digitalisaatio käytännössä tarkoittaa meidän yrityksemme kannalta’ on se kysymys, joka kannattaa nyt esittää. Kyseessä ei ole vain tiettyjen teknologioiden käyttöönotto vaan syvempi muutos, joka vaikuttaa yrityksen kulttuuriin ja liiketoimintamalliin”, toteaa Ville.
Villen mukaan digitalisaation mukanaan tuomat trendit ja vaatimukset ovat käytettävyys, nopeus ja helppous. Palveluiden pitää olla toteutettavissa ja julkaistavissa pikaisesti, kun tarve esiintyy.
”Kaiken pitää olla tässä, heti ja nyt. Tapa tehdä asiat on tietotekninen, mutta vaikutukset ovat laajempia. Yrityksissä tulee muuttumaan niin moni asia, että kannattaa luoda toimintamalli, jonka avulla nämä muutokset voidaan viedä läpi joustavasti ja ketterästi, mutta samalla myös hallitusti”, tähdentää Ville.
2. Nopeuden parantaminen
Villen mukaan kannattaa keskittyä myös luomaan toimintamalli, joka selkeästi nopeuttaa yrityksen nykyisiä prosesseja. ”Tämä ei tarkoita, että asioita tehtäisiin huolimattomasti, vaan päinvastoin. Huolimattomuus kostautuu aina virheinä ja niiden korjaaminen vie aikaa.”
Yksi keskeisimmistä keinoista nopeuden parantamisessa on automaation voimakas lisääminen esimerkiksi robotiikan ja keinoälyn avulla. Vaikkei keinoäly ehkä aivan vielä ole osa yritysten jokapäiväistä elämää, se on kuitenkin syytä huomioida strategian tasolla jo nyt.
Lisäksi nopeuden näkökulmasta resurssitehokkuudesta kannattaa siirtyä virtaustehokkuuteen. Tämä tarkoittaa, että kun aiemmin mininoitiin henkilömäärä ja kulut, niin nyt keskitytään saamaan asiat valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Käytännössä kulut ovat tällöin suuremmat, mutta koska myytävät asiat virtaavat prosessien läpi nopeammin, lisääntyy myös tuottavuus ja kustannustehokkuus.
3. Data, pilvi ja tietoturva
Pilvipalvelut, datan hyödyntäminen sekä tietoturva ovat kolme digitalisaation osa-aluetta, jotka ovat jokaiselle yritykselle tuttuja. Villen mukaan tärkeintä on, ettei mitään näistä osa-alueista jätetä huomiotta.
”Yritysten on ymmärrettävä, että nämä osa-alueet muodostavat kokonaisuuden. Yhtä osaa ei voi irrottaa tai kokonaisuus lakkaa toimimasta. Tiedon merkitys on yrityksille valtava: dataa voi hyödyntää niin monessa asiassa. Tiedolle täytyy olla helppo säilytyspaikka, jolloin kuvioihin astuu pilvi. Tärkeän tiedon halutaan toisaalta olevan myös tiukasti suojattua, jolloin on kyse tietoturvallisuudesta. ”
Datan saralla yrityksiä puhuttaa Villen mukaan erityisesti GDPR eli uusi EU:n laajuinen tietoturva-asetus, joka astuu voimaan keväällä 2018. Asetus koskee ihmisten henkilötietoja ja sitä, miten yritysten tulee vastaisuudessa tätä dataa säilyttää ja käsitellä.
Kaiken kaikkiaan näistä kolmesta osa-alueesta juuri datan hyödyntäminen on Villen mukaan vielä puutteellista osalla yrityksistä.
”Kaikki tieto, jota yrityksillä on, voi olla hyödyllistä. Sen arvo ei kuitenkaan vielä monesti näy käytännössä. Esimerkiksi terveysalalla tietoa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Olisi todella merkittävää, jos potilas voisi vain kerran antaa luvan tietojensa hyödyntämiseen, jolloin kaikilla tulevilla lääkäreillä olisi pääsy hänen historiaansa.”
4. Liiketoimintajohdon ja tietohallintojohdon yhteistyö
Villen mukaan liiketoimintajohdolla ja tietohallintojohdolla on loppujen lopuksi hyvin samanlaiset näkemykset yrityksen tärkeimmistä kehityskohteista – lähestymiset vain ovat hyvin erilaiset.
”Liiketoimintajohto katsoo asioita asiakastarpeiden näkökulmasta ja tietohallinto taas hyvin teknologialähtöisesti. Kun molemmat johdot puhuvat eri kieltä, yhteistyö saattaa tökkiä.”
Miten yhteistyö voidaan sitten saada sujuvammaksi? Ville ehdottaa ratkaisuksi yhteistä näkökulmaa, jonka keskipisteessä olisivat sovellukset.
”Sovelluksia käyttävät kaikki. Liiketoimintajohto voisi miettiä, minkälaisia sovelluksia ja toiminnallisuuksia asiakkaat tarvitsevat. Tietohallinnon taas on syytä pohtia, miten esimerkiksi palvelinten toiminta näkyy sovelluksissa. Tällöin kaikki katsovat samaan suuntaan”, summaa Ville.
Kaikki artikkelit