Jotta huipputeknologia saadaan toimimaan, tarvitaan sen rakentamiseen huippuosaajat, jotka puhuvat asiakkaalle ymmärrettävää kieltä. Isotkin projektit etenevät Elisan asiantuntijoiden näpeissä moitteetta.
Kuva: K-ryhmä
Elisan K-ryhmä-asiakkuuteen kuuluu noin 1 200 päivittäistavarakaupan myymälää, rakentamisen ja talotekniikan liikkeitä, autokauppaa sekä muita tukitoimintoja.
Tekniset konsultit Jere Vasama ja Kalle Rauvola vastaavat teknisistä ratkaisuista, joita K-ryhmälle tuotetaan.
”Käytännössä kaikissa hankkeissa selvitetään asiakastarve, suunnitellaan kokonaisuus ja valvotaan, että toimitetaan mitä on sovittu. Toteutusvaiheen aikana tehdään vielä palvelu- ja tuotekehitystä”, Vasama kertoo projektien kulusta.
”Meidän arkkitehtien rooli on katsoa kokonaisuuksien perään ja kantaa tekninen vastuu, että kaikki toimii sovitusti. Kohteisiin, kuten myymälöihin toteutettavat ratkaisut ovat monistettavissa, eikä jokaista suunnitella erikseen”, Vasama kertoo.
Rauvola ja Vasama tekevät töitä samojen asioiden äärellä. Erojakin roolituksessa löytyy.
”Minulla on hieman enemmän operoiva rooli. Teen muun muassa ihan fyysistä laitteiden konfigurointia, eli minun roolini korostuu siinä vaiheessa, kun verkkoa aletaan pystyttää”, Rauvola sanoo.
Älykäs lähiverkko ohjaa koko kiinteistöä
Elisa rakensi K-ryhmän uuteen päätoimitaloon K-Kampukselle älykkään lähiverkon. Molemmat miehet ovat olleet mukana hankkeessa alusta asti.
”Jo kivijalkavaiheessa suunniteltiin kiinteistön rakenteisiin vaadittavat kaapeloinnit ja kuidutusten varaukset. Suunnittelutoimistot tekevät oletukset tarpeesta, mutta asiakkaan kanssa käydään läpi, onko ne oikein mitoitettu. K-Kampuksellakin kuituja voitiin jopa hieman vähentää ja säästää rahaa”, kertoo Vasama.
Kun talo alkaa nousta, alkavat myös verkon fyysiset asennukset. Viimeistelyvaiheessa konfiguroidaan koko verkko käyttövalmiiksi.
Älykkäässä lähiverkossa kulkee perustyöasema- ja wlan-verkon lisäksi huimasti muutakin dataa.
”Siellä on taloautomatiikkaa kuten ilmanvaihdon antureita, autotallin sähkölatauspisteet, porttiautomatiikkaa sekä turvakameroita. Yleisten tilojen valaistus on toteutettu siten, että valot saavat sähkönsä PoE-kytkimistä ja niiden ohjaus tapahtuu verkon kautta. Tilojen hiilidioksidipitoisuuksien mittaus ja raportointi onnistuu myös.”
Verkossa on myös isoja av-ratkaisuja. Neuvotteluhuoneissa on langaton tiedonsiirto läppäreiltä näytöille. Kampuksen seminaarialueilta voidaan jakaa striimiä eri neuvotteluhuoneisiin, jos isossa tilaisuudessa kaikki eivät mahdu yhtä aikaa seminaarialueelle.
Tekniset asiat kerrotaan selkokielellä
Vasaman ja Rauvolan kaltaisten asiantuntijoiden päivät rakentuvat asiakaspalavereista – joista suurin osa etänä, moderneilla välineillä. Palaverien välillä työstetään ratkaisuehdotuksia seuraavaa tapaamista varten.
”Teknisesti asiat voidaan yleensä toteuttaa monella eri tavalla. Meidän tehtävämme on ehdottaa, mitkä vaihtoehdot tukevat kokonaisarkkitehtuuria, ja asiakas tekee lopullisen valinnan”, Vasama sanoo.
”Jos kohteessa on täysin uusia ratkaisuja, ne testataan labraympäristössä ja sen jälkeen vielä asiakkaan pilottikohteessa. Projektin toteutusvaiheessa seurataan toimituksien etenemistä ja ratkaistaan esille nousseita haasteita.”
Tärkeää työssä on, että teknisesti vaikeista asioista puhutaan ymmärrettävästi.
”Me puhumme keskenämme huipputekniikkaa, mutta asiakkaalle samat asiat pitää kertoa hänen ymmärtämällään tavalla, tarvittaessa rautalankamallilla. Pitää olla kykyä tuottaa kansankielistä infoa esimerkiksi siitä, mitä joku muutos tarkoittaa.”
Rauvolan mukaan työ on hyvin asiakaslähtöistä.
”Pitää ymmärtää asiakkaan bisnes ja mitä tietoliikenteen ratkaisuja asiakas tarvitsee. Pitää tajuta, miksi se kaikki on liiketoiminnalle kriittistä ja miksi asioita tehdään niin kuin tehdään.”
Pitkää pinnaa ja joskus pitkiä öitä
Rauvolan mukaan Elisan asiantuntijatyössä hienoa on monipuolisuus.
”Samanlaisia päiviä ei ole, eikä samoja asioita tarvitse naputella viikosta toiseen.”
Työssä saa haastaa itseään ja ratsastaa teknologian aallonharjalla.
”Uusi teknologia vaatii koko ajan uutta osaamista. Teen myös korkeamman tason vianselvitystä, ja kun jonkun ison ongelman syyn löytää ja asia ratkeaa, se on palkitsevaa – vaikka joskus ne ovatkin sen kokoluokan asioita, että siihen menee tunteja tai jopa päiviä.”
Jotta isot projektit saadaan vietyä läpi ajallaan, asiantuntijoilta vaaditaan muutakin osaamista.
”Pitää olla rationaalinen tapa ajatella kokonaisuuksia, ja täytyy olla rautaiset hermot, jotta selviää vaikeissakin tilanteissa. Minutkin on keitetty sen suhteen aika kovassa liemessä”, Vasama nauraa.
Rauvolan mukaan tekemisen ja kokemuksen kautta työn oppii parhaiten. Hänellä riittää periksiantamattomuutta ja oppimisen halua.
”Niitä pitää olla, että työssä pärjää, koska näissä asioissa ei voi mennä siitä, missä aita on matalin. Varsinkin ongelmanratkaisuhommissa pitää olla välillä valmis tekemään pitkää päivää, öitä ja viikonloppujakin.”
Työn oppii tekemällä ja kokemalla
Vasama on ollut Elisalla töissä lähes 20 vuotta, Rauvola kymmenen.
”Osaamisen kasvattaminen on aloitettu kenttähommista data-asentajana. Eri vaiheiden ja laitevalmistajien koulutuksien ja sertifiointien kautta olen edennyt nykyiseen positioon. Korkeimpana minulla Ciscon CCIE Wireless -sertifikaatti”, Vasama kertoo taustastaan.
Asiantuntijoiden osaamisella Elisa on päässyt hyvään vauhtiin älykkäiden verkkojen rakentamisessa.
”Meillä on panostettu älykkääseen verkkoon siitä asti, kun Cisco tuotteisti ja toi sen markkinoille. Olemme tehneet paljon duunia kehittämisessä ja olemme käyneet kaikki sudenkuopat läpi – tiedämme siis, miten älykäs verkko käyttäytyy. Tekemällä oppii”, Vasama sanoo.
”Vaikka teknologia ei ollut alkuvaiheessa valmista, lähdimme ottamaan sitä haltuun ja jossain on menty välillä vaikeimman kautta. Sen ansiosta meillä on kuitenkin ollut mahdollisuus tuottaa palveluja aiemmin kuin kilpailijat”, Rauvola täydentää.
Lue myös
K-Kampuksesta tuli monipaikkaisen työn malliesimerkki – Elisa apuna modernin ratkaisun rakentajana
Kuinka jättiprojekti viedään onnistuneesti läpi – K-Kampuksen keskeiset opit