ICT-järjestelmien kehityspolku kannattaa rakentaa joustavuuden ehdoilla, sillä kukaan ei tiedä, miten asioita tehdään viiden vuoden päästä.
Onnistunut IT-kumppanuus on ennen muuta luottamusta, joustavuutta ja ketteryyttä. Suomeksi: mahdollisimman kevyttä hallinnointia ja raportointia, kehittynyttä automaatiota ja kumppanin kehitystä tukevaa sparrausta.
Tähän tavoitteeseen vievä tie on viimeisten vuosien aikana tasoittunut merkittävästi. Palveluiden perusominaisuudet ja tuottamisen prosessit ovat standardoituneet. Lisäksi palveluiden ostamisen osaaminen on parantunut ja tekninen kehitys muun muassa pilvipalveluiden ansiosta on tehnyt käyttöönotoista ja jatkuvasta tuotannosta selvästi kevyempää ja tehokkaampaa.
”Vielä viisi vuotta sitten koko kisa kumppanuudesta oli useassa eri korissa, mutta nyt tätä tapaa toimia halutaan tiiviimmäksi. Automaation tuoma hintaeroosio taas on tehnyt ulkoistamisesta aiempaa kustannustehokkaampaa”, sanoo Elisan IT-ulkoistushankkeista vastaava johtaja Antti Lahokoski.
Kaikki alkaa siitä, että yhdessä asiakkaan kanssa valitaan ICT:n kehityspolku. Sen pohjalla täytyy olla joustavuus, sillä kukaan ei voi tietää, miltä maailma näyttää viiden vuoden kuluttua.
Puhelinkeskuksista IT-palvelukeskukseksi
Elisa on 135 vuotta vanha operaattori, joka on tullut isojen yritysten IT-kumppaniliigaan muutamia vuosia sitten ja vähän toisella taustalla kuin kilpailijansa.
”Meillä on pohja-ajatuksena IT+C, siis tietotekniikka, yritysverkot ja kommunikaatio, yhden luukun periaate. Me emme myöskään ole sidoksissa vain tiettyihin teknologiatoimittajiin.”
Strategiasta tekee luontevan se, että asiakkaat haluavat hallinnoinnin helpottamisen nimissä tiivistää ulkoistuksen kokonaisuuksia. Kommunikaation ja IT:n yhdistelmä myös mahdollistaa kilpailutuksen aiempaa kapeammalla viuhkalla. Asiakkaan ei tarvitse palastella hankettaan vaikeasti hallittaviksi pirstaleiksi.
”Lisäksi organisaatioiden omat tietohallinnon organisaatiot ovat kovin kapeiksi laihdutettuja, mikä osaltaan tukee toimintatapaamme.”
Ylläpidosta ennakointiin
Elisa on tarjonnut päätelaitteiden elinkaaripalveluita kymmeniä vuosia. Niistä itse asiassa koko IT-infran ulkoistuspalvelutoiminta on alkanutkin. Mutta elintärkeä pc-tuki ei saa olla vain palokunta, vaan loppukäyttäjien hyvinvoinnista aidosti huolta pitävä palvelukokonaisuus.
Elisa onkin kehittänyt palveluitaan ennakoivuuden hengessä, ja nykyään muun muassa proaktiivinen työasemahallinta on lääke ennakoinnin tarpeeseen. Palvelu tarkoittaa työasemien etähallintaa niin, että niitä lähestyvät ongelmat korjataan ennen kuin pulmat ehtivät alkaa.
”Ja kun käyttäjätukea tarvitaan, meillä ovat osaajat organisaation sisällä. Oikea asiantuntija vastaa puhelimeen. Häntä ei ole offshoorattu, vaan hän ottaa asian hoitaakseen kotimaisissa palvelukeskuksissamme.”
”Muutenkin, kuten henkilöstön turvallisuusselvityksissä, kansallinen toimijuus on vahvuus. Meihin kohdistuu paljon varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyviä vaatimuksia”, Lahokoski perustelee.
Pilviaika tarvitsee palveluintegraattorin
”On niin hankkeesta kuin toimialasta ja liiketoimintasovelluksista kiinni, miten pilveen mennään. Esimerkiksi startupit kehittävät suoraan pilvipalveluihin ja tekevät muun muassa konttialustaisia (moduleina kehitettäviä) sovelluksia, jolloin voidaan mennä aika saumatta pilvestä toiseen.
Vaikka hybridipilvi (julkis- ja yksityispilvipalveluiden yhteiskäyttö) yleistyykin, niin ei kuitenkaan sillä vauhdilla, mitä yleisesti kuvitellaan. Lahokoski uskoo, että hänen uransakaan aikana ei kaikki IT ole julkipilvessä.
”ERP:t ja muut liiketoimintakriittiset järjestelmät asettavat rajan, missä määrin niiden kehittäjille annetaan valtaa niiden ylläpitoon ja modernisointimenetelmiin. Se on myös kulttuurinen kysymys.”
Ja vaikka kaikki puhuvat koko ajan IoT:sta, sekin tarvitsee infran ja sen ylläpidon. ”Mikään ei toimi ilman tylsiä palvelimia ja niiden ylläpitoa sekä päivittämistä”, Lahokoski muistuttaa.
Kohti kokonaisvaltaisia toimittajia
Lahokoski teroittaa erityisesti, että julkiseen pilveen ei voi siirtyä, jos yritysarkkitehtuuri ei sitä tue. Tiekartta syntyy asiakkaan liiketoimintaprosessien ja järjestelmäkartan edellytyksillä.
”Yhdessä asiakkaan kanssa tehdään roadmap ja muutokset hoidetaan matkan varrella yhteisesti sovitun mukaisesti.”
Elisa voi olla myös asiakkaan kokonaisvastuullinen toimittaja tilanteissa, joissa asiakas haluaa hankkia Elisan kautta itselleen tärkeitä palveluita juuri tietyn tahon tuottamina.
Näistä esimerkiksi käyvät Microsoftin Azure- ja Amazonin AWS-pilvipalvelut tai vaikka tietyn toimittajan tietoturvapalvelut. Elisa voi tarjota niihin yhden kontaktipisteen tuoman ostamisen ja ylläpidon helppouden.
Lue myös
Moderni etähallinta tuo säästöä, nopeutta ja automatisointia it-tukeen
Tulevaisuuden ICT tarvitsee vahvoja kumppanuuksia
Kaikki artikkelit