Suomalaisissa PK-yrityksissä hyödynnetään digitaalisia työvälineitä vielä heikosti. Iloinen poikkeus löytyi kasvuhakuisista yrityksistä, jotka toimialasta riippumatta ovat kaukana muiden edellä.
Tuottavuusloikka on sana, joka on vuoden 2015 myötä vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön. Hallitusta myöten maassamme etsitään keinoa nousta taloudellisesta ja kilpailukyvyllisestä kuopasta, jonka vuonna 2007 käynnistynyt kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma ovat meilläkin saaneet aikaan.
Hallitusohjelman ja julkisen sektorin lisäksi työtä riittää runsaasti myös pienessä päässä. Elisan ja Suomen Yrittäjien yhteistyössä toteutettu tutkimus paljasti, että pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät digitaalisuutta ja sen mahdollistamia työkaluja vielä keskimäärin hyvin heikosti.
Kyselytutkimukseen vastasi 559 yrittäjää, joista 464 kuului Suomen Yrittäjien –jäsenrekisteriin. Valtaosa tutkituista yrityksistä työllistää 2-50 henkeä.
Yritykset satsaavat ensin laitteisiin
Yritysten digitaalisuus alkaa usein laitteista. Mobiililaitteet ja kannettava tietokone ovat noin puolessa yrityksistä jo jokaisen työntekijän käytössä, mutta peräti 16 prosenttia yrityksistä ilmoitti, ettei yhdelläkään työntekijällä ole älypuhelinta.
Sähköpostia ja kalenteria käytetään mobiililaitteella jo valtaosassa yrityksistä, mutta pilvitallentaminen ja erityisesti verkkokokousten hyödyntäminen ovat vielä hyvin harvinaista.
Sen sijaan yritysten liiketoiminnan johtamisen työkalujen kohdalla tilanne on karumpi. Sähköistä laskutusta ja sähköistä asiakasrekisteriä ilmoitti käyttävänsä järjestelmällisesti vain noin puolet yrityksistä. Noin viidesosa yrityksistä hoitaa molemmat vielä täysin manuaalisesti. Myös asiakasprojektien, työajan ja varaston seuranta tehdään valtaosassa yrityksissä edelleen käsin.
Kaikkein heikoin tilanne on sähköisten markkinointityökalujen hyödyntämisessä. Yli puolet yrityksistä ilmoitti hyödyntävänsä kotisivujaan järjestelmällisesti, mutta vain reilu viidennes seuraa tarkasti sivujensa kävijöitä. Hakusanamainontaa ja sosiaalista mediaa hyödyntää järjestelmällisesti vain alle neljännes.
Nuoret ja kasvuhakuiset yritykset erottuvat muista
Tutkimuksessa löydettiin eroja teknologian omaksumisessa niin yrityksen iän, toimialan kuin henkilöstömäärän suhteen. Erittäin mielenkiintoista on kuitenkin se, että kaikkein suurin digitaalisuutta selittävä tekijä on yrityksen kasvutavoite.
Voimakasta kasvua tavoittelevat yritykset hyödyntävät niin tietotyön, johtamisen kuin sähköisen markkinoinninkin välineitä merkittävästi maltilliseen kasvuun tai aseman säilyttämiseen tähtääviä yrityksiä enemmän.
Kun kaikkia tutkimuksessa selvitettyjä digitaalisia työkaluja (tietotyön, johtamisen ja markkinoinnin) tutkitaan kokonaisuutena, kasvuhalukkuuden vaikutus erottuu huomattavalla marginaalilla muista tekijöistä.
Oheisesta indeksikuvaajasta nähdään, että voimakasta kasvua tavoittelevat yritykset panostavat digitaalisuuteen jopa merkittävästi enemmän kuin lähtökohtaisesti hyvin teknologiamyönteiset tietoliikenteen, tietotekniikan ja viestinnän alan yritykset.
Digitaalisuuden hyödyt kasautuvat
Yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan erilaisista digitaalisista työkaluista saatavia hyötyjä. Tuloksista nähdään selvästi, että suurimmat hyödyt saavutetaan ottamalla käyttöön suuri joukko erilaisia työkaluja.
Esimerkiksi pelkästä älypuhelimesta on vain vähän iloa, jos sillä ei voi hyödyntää sähköpostia ja kalenteria. Vastaava hyötyjen kasaantuminen nähdään myös johtamisen ja markkinoinnin välineiden kohdalla.
Lue myös
Tutkimus: Suomalaisyritykset investoivat nyt 5G-teknologiaan
Miten analytiikkaa hyödynnetään jääkiekkomaajoukkueen pelaajavalinnoissa?
Yritykset ovat ottaneet digiloikan koronapandemian aikana
Kyberturvallisuuden vahvistaminen suomalaisissa organisaatioissa
Kaikki artikkelit