Metrolan-projektissa rakennettiin uusiksi Helsingin metron langattomat tietoliikenneyhteydet. Se paransi metron toimintavarmuutta ja takaa matkustajille hyvät yhteydet asemilla.
Länsimetron valmistumisen myötä Helsingin metron matkustajamäärä hipoo lähivuosina jo 80 miljoonaa. Yhtä aikaa Länsimetron rakentamisen koko metron langattomat verkot laitettiin uusiksi.
”Iso hyöty uudistuksesta on, että kuljettajien antaman infon sijaan huoltohenkilöstö saa etänä reaaliaikaista vikadiagnostiikkaa junista. Näin voidaan varautua paremmin vikatilanteisiin”, kertoo HKL:n järjestelmäsuunnittelija Harri Perkiö.
Myös junien matkustamoiden valvontakameroista on mahdollista saada live-kuvaa valvontapisteisiin. Jatkossa myös radalla työskentelevien työryhmien työturvallisuutta on mahdollista parantaa, kun heidän sijaintiaan voidaan seurata wlan-paikannuksen avulla.
Uudistus paransi matkustajienkin tarvitsemia langattomia yhteyksiä metroasemilla. Lähivuosien kehitysprojekti tuo langattomat verkot matkustajien käyttöön myös itse junissa.
Kolmen vuoden aikana toteutetussa Metrolan-projektissa uusittiin tai rakennettiin alusta asti koko 35 kilometrin rataverkon langattomat järjestelmät. Niihin kuuluvat myös junien 750 mainostaulun tietoliikenne sekä junien kulkua seuraava RFID-järjestelmä.
Verkon uusiminen on tehty yhteistyössä laitteet toimittaneen Ciscon sekä Elisan kanssa. Bisneskriittisten verkkojen rakentaminen vaativaan ympäristöön on Elisan erikoisosaamista.
”Kaikki pitää suunnitella etukäteen hyvin, ja etenkin yliheittovaihe pitää olla varmistettu, ettei katkoksia tule”, sanoo Elisan Business Manager Juha Polkko.
Vaativaan projektiin valmistauduttiin omassa tietoliikennelaboratoriossa
Elisalla valmistaudutaan vaativiin verkkoprojekteihin omassa tietoliikennelaboratoriossa. ”Tuleva verkko mallinnetaan ja simuloidaan mahdollisimman tarkkaan, miten järjestelmä toimii ja miten reagoidaan vikatilanteissa.”
Elisa valvoo asiakasyrityksissään kaikkiaan yli 20 000 langattoman tukiaseman toimintaa.
Ciscolla metrohankkeesta vastasi julkisen sektorin myyntijohtaja Tommi Katainen: ”Tämä oli poikkeuksellisen iso ja pitkäkestoinen projekti, ja minun tehtäväni oli varmistaa, että meillä oli tässä kiinni parhaat mahdolliset aivot, 4–5 ihmistä.”
Kataisen mukaan hankkeessa oli oleellista ottaa huomioon myös tulevaisuuden vaatimukset siten, että järjestelmän toiminnallisuuksia voidaan tarvittaessa lisätä ilman laitteistojen täydellistä uusimista. Tässä Helsingin kaupungilla oli osaamista.
”Asiakas oli erittäin fiksu kokonaisuuden miettimisessä. Ilmassa oli paljon luottamusta joka suuntaan, ja me luotimme myös asiakkaan kykyyn haastaa ja asettaa tiukkoja kysymyksiä. Avoimuus toimi, ja hanke vietiin läpi tyylikkäällä yhteistyöllä.”
Cisco on kansainvälisesti suuri toimija, mutta Länsimetro oli Suomen ja koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa iso ja vaativa hanke.
”Yhteistyö ja keskustelu oli koko projektin ajan hyvää. Verkkoprojekti oli metrohankkeessa ainoa kokonaisuus, joka hoitui aikataulussaan”, HKL:n Perkiö sanoo.
Ciscon Katainen komppaa: ”Me kaikki suhtauduimme poikkeuksellisen vaativaan hankkeeseen sen ansaitsemalla kunnioituksella.”
Langaton verkko kehittyy
Metron langaton verkko kehittyy jatkuvasti. Keväällä 2020 käyttöön otettiin osana Elisan älykästä verkkoa Ciscon Digital Network Architecture. Tämän ansiosta muun muassa vianselvitys ja analysointi nopeutuu, kun analytiikan ja koneoppimisen avulla pystytään ennakoimaan vikaantumassa olevat verkkolaitteet ja vaihtamaan ne ennen kuin ne hajoavat.
Ciscon CMX WLAN-paikannuksen avulla taas saadaan tilastotietoa metron käyttäjistä miltä asemalla ovat hypänneet metroon ja millä asemalla ovat hypänneet pois. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi hätätilanteessa, jolloin pelastuslaitoksella on ajantasainen arvio käytettävissä eri asemilla olevien ihmisten määrästä.
Lisäksi Metrojunien M100- ja M200 parannuksen yhteydessä niihin rakennetaan lähivuosien kehityshankkeissa langaton verkko myös matkustajien käyttöön.
Katso videolta, mitä maailman pohjoisimmassa metrossa tehtiin.
Lue myös
Helen siirtyi Elisan tuella pilveen
Privaattiverkko digitalisoi teollisuutta Kokkolan suurteollisuusalueella
Kaikki artikkelit