Lisätty todellisuus ei ole vain muotitermi. AR on jo nyt käytössä teollisuudessa, tutkimuksessa ja kaupassa. Liiketoiminnan sovelluksia kehitetään tiiviisti niin maailmalla kuin Suomessa.
Teksti: Matti Lintulahti
Suomenlinnan kesäinen ruuhka Helsingissä johtui lisätystä todellisuudesta. Historiallinen maisema täyttyi digitaalisista hahmoista, joita Pokemon Go -pelin pelaajat tulivat runsain joukoin etsimään älypuhelinten kameroiden avulla. Pokemon Go on peli, joka toi lisätyn todellisuuden valtavirran tietoisuuteen hetkessä.
Lisätyn todellisuuden sovelluksia liiketoimintaan on kehitetty ja pilotoitu jo jonkin aikaa ja nyt alkaa olla niiden aika murtautua esiin. Tekniikka on jo kyllin kehittynyttä liiketoiminnan tarpeisiin. Eturivin yritykset pilotoivat kuumeisesti mihin kaikkeen uusi teknologia sopisi ja missä sen hyödyt olisivat suurimmat.
Lisätyssä todellisuudessa (AR, augmented reality) todelliseen reaalimaailman näkymään tuodaan uusia digitaalisia kohteita tietokonegrafiikan avulla. Kohteet voivat olla kuvia, liikkuvaa kuvaa, grafiikkaa, tekstiä ja muita elementtejä. Näkymää voidaan tarkastella niin älypuhelimen näytöllä kuin videonäytöllä varustetuilla laseilla kuten Microsoftin HoloLensillä.
Teollisuudessa huolto on lisätyn todellisuuden pioneerina
“Ensimmäiset suojalaseiksi hyväksytyt AR-lasit ovat jo tulleet markkinoille. Enää tekniikka ei ole este. Nykyiset AR-lasit ovat jo riittävän hyviä hyötykäyttöön ja tekniikkaa kehittyy koko ajan: näytöt paranevat ja akut kestävät pitempään”, Elisan AR-asiantuntija Ville Grönlund konkretisoi.
Lisätty todellisuus on osa teollisen internetin (IoT) laajaa maailmaa. “AR on vain kiva juttu kunnes se kytketään kiinteästi liiketoimintaan sekä yrityksessä kerättävään ja käytettävään dataan”, Grönlund sanoo.
Lisätty todellisuus on osa digitalisaatiota, jossa asiat tehdään aikaisempaa järkevämmin ja paremmin. “Ennen huoltomies tutki 200-sivuista manuaalia ja yritti löytää sieltä oikean kohdan ja tiedon, miten vika korjata. Lisätyn todellisuuden ansiosta huoltomies saa AR-laseihin näkymän, jossa opastetaan miten vika korjataan”, Grönlund konkretisoi.
Lisätty todellisuus on osa digitalisaatiota, jossa asiat tehdään aikaisempaa järkevämmin ja paremmin.
Teollisuuden huollon tuki ja etähuolto ovatkin alueita, joissa lisättyä todellisuutta on lähdetty hyödyntämään ensimmäisten joukossa. Kun huoltomiehelle voidaan tuoda hänen silmiensä eteen tietoa, niin tekstiä, kuvia, kaavioita kuin videoita, niin huoltomiestä voidaan auttaa vaikeankin vian korjaamisessa etänä. Tällöin esimerkiksi vältytään ylimääräisen huoltohenkilön lennättämisestä paikalle. Huolto nopeutuu ja on on edullisempaa tehdä.
“Kun huollossa vielä lisättyyn todellisuuteen yhdistetään IoT, niin huoltomies saa reaaliaikaisesti laitteen vikakoodit ja muun datan, joiden perusteella hänen AR-lasiensa näkymäänsä latautuu automaattisesti vikakoodin mukaiset huolto-ohjeet”, Grönlund kertoo.
Ikea yhdistää tavaratalon, verkkokaupan ja kodin
Huonekalujätin uusi Ikea Place AR-sovellus on esimerkki ensimmäisistä hyötysovelluksista, joka hyödyntää Applen uutta ARKit-teknologiaa. ARKit on tekniikka, jonka avulla Applen puhelimiin ja tabletteihin on aikaisempaa helpompaa ja nopeampaa rakentaa AR-sovelluksia.
Ikea Place -sovelluksen avulla kuluttaja voi nähdä, miltä mobiililaitteen kameran näkymään sijoitettu Ikean huonekalu näyttää todellisessa paikassa kotona. Sovellus on niin tarkka, että kuluttaja voi nähdä myös digitaalisen huonekalun pintamateriaalin rakenteen ja huonekalun tuottaman varjon huonessa.
Ikea Place ei ole vain irrallinen hauska sovellus, vaan se on kytketty Ikean liiketoimintaan ja verkkokauppaan. Sovelluksessa voi jakaa reaalimaailman ja digitaalisen huonekalun yhdistäviä kuvia kavereilla ja ostaa Ikean mobiiliverkkokaupasta kyseisen huonekalun.
“Vastaavat markkinoinnin ja myynnin tuen sovellukset ovat varmasti nopeasti kasvava lisätyn todellisuuden alue”, Ville Grönlund pohtii.
Autot muodostavat lisätyn todellisuuden alustan
Uusien autojen tuulilaseihin heijastettava mittarinäkymä on itse asiassa lisättyä todellisuutta, mitä emme helposti tule ajatelleeksi. Siinä kuljettajan reaalimaailman näkymään tuodaan digitaalista tietoa.
“Autoista saattaa tulla merkittävä lisätyn todellisuuden alusta”, Ville Grönlund tiivistää.
Moottoripyöräkypäriin ollaan tuomassa taakse päin katsovia kameroita ja silmälasimaisia näyttöjä, joihin kameranäkymän lisäksi voidaan tuoda navigaatiokartta, moottoripyörän nopeus ja muuta oleellista tietoa. Näin moottoripyöräilijän katse pysyy koko ajan menosuunnassa, mikä tekee ajamisesta turvallisempaa.
Lisätty todellisuus auttaa varastoissa ja logistiikassa
Logistiikka on toinen teollisuuden alue, jossa lisätty todellisuus on jo käytössä. AR-lasit vapauttavat varastoissa työskentelevän molemmat kädet töihin, kun lisätty todellisuus opastaa ja ohjeistaa tuotteiden keräilyssä. Esimerkiksi kuljetusyritys DHL pilotoi AR-ratkaisuja Australiassa parhaillaan.
Singaporen Changin lentokentällä matkatavaran käsittelijät pilotoivat AR-lasien käyttöä matkatavaran lastaamisessa ja purkamisessa. He saavat matkatavaroiden koodeista lisätyn todellisuuden avulla AR-laseihin näkymän tavaran määränpäästä ja koneesta sekä kaksi vapaata kättä työskentelemiseen.
Lentokentän tavoitteena on että kaikki 600 matkatavaran käsittelijää käyttäisivät AR-laseja vuoden 2018 puoliväliin mennessä.
Itä-Suomen yliopisto koulutuksen pioneerina maailmalla
Koulutus on myös yksi iso toimiala, jossa lisätty todellisuus etenee voimakkaasti juuri nyt. Tästä esimerkkinä on Itä-Suomen Yliopistossa rakennettu Sm4rtLab, joka yhdistää lisätyn todellisuuden reaalimaailman fotoniikan laboratorioon.
Sm4rtLabissä tutkijat ja opiskelijat voivat Microsoft HoloLens -lasien avulla muokata fyysisen automatisoidun laboratorion laitteiden sijaintia ja koejärjestelyjä vaikka toiselta puolelta maapalloa.
Ratkaisun avulla saadaan kasvatettua kalliin tutkimuslaitteiston käyttöastetta, sillä tutkijoiden ei tarvitse matkustaa laboratorion luokse. Täten myös tulosten saaminen nopeutuu merkittävästi.
Lisätty todellisuus on teknologiana valmis liiketoiminnan hyödynnettäväksi eri toimialoilla. Nyt onkin aika lähteä liiketoiminnan näkökulmasta kokeilemaan millainen lisätyn todellisuuden ratkaisu omaa yritystä parhaiten hyödyntäisi ja toisi kilpailuetua.
Teollinen internet – Internet of Things – on fyysisten esineiden, palvelujen, ohjelmistojen ja järjestelmien liittämistä yhteen internetin. Lisätty todellisuus on osa laajempaa IoT-maailmaa, joka tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ja työprosessien tehostamiseksi.
Lue myös
Sm4rtLab – maailman ensimmäinen todellisuutta laajentava laboratorio
Tunnetko nämä 10 uuden ajan digitermiä?
Elisa Showroom näyttää miten 5G-teknologioita voi hyödyntää eri toimialoilla
Kaikki artikkelit