Elisan ja HUS:n yhdessä kehittämä videorobotti Murffi on hoitohenkilökunnan työkalu, joka helpottaa henkilökunnan työtaakkaa, kun raskaita suojavarusteita ei tarvitse pukea joka kerta potilaan kanssa jutellessa.
Kuvat: MARIKA KOKKINEN-EURÉN, HUS
Hoitohenkilökunnan arki koronapotilaiden vuodeosastolla on kovaa. Talvella työ Helsingin Kirurgisen sairaalan koronapotilaiden vuodeosastolla helpottui hieman, kun osastolla alettiin hyödyntää Elisan ja HUS:n yhteistyöllä kehitettyä videorobottia. Murffiksi ristitty robotti tuo hoitajan tablettiyhteyden avulla koronapotilaan sängyn viereen hetkessä.
”Robotti ei korvaa ihmistä, mutta tekniikan hyödyntäminen tekee hoitajien työstä aiempaa helpompaa”, koronavuodeosaston osastonhoitaja Anu Nyman tiivistää.
Erityisesti suojavarusteiden jatkuva pukeminen ja riisuminen tekee työstä kovaa. Hoitajien ja lääkärien on puettava täysi suojavaatekerta ylleen aina potilashuoneeseen mennessään. Videorobotin avulla potilas saa yhteyden hoitohenkilökuntaan nopeasti.
”Voi olla, että potilas soittaa kelloa pian hoitajan käytyä. Sen sijaan että pukisimme suojavarusteet uudelleen, voimme lähettää robotin potilaan luokse ja kysyä, onko asia kiireinen vai voisiko sen hoitaa seuraavan käynnin yhteydessä”, Nyman kertoo.
Tekniikka on kehitettävä käyttäjien kanssa
Ensimmäiset kokeilut videorobotilla tehtiin marraskuussa. Laitteen liikkumisesta vastaa Elisan startup-verkostoon kuuluvan Omni Labsin valmistama robotti. Siihen on kiinnitetty tabletti ja kaiutinpuhelin, joiden kautta potilas keskustelee toisessa päässä olevan hoitajan tai lääkärin kanssa.
”Olemme kehittäneet robottia yhdessä HUS:n kanssa. On ollut todella tärkeää, että olemme saaneet kehitysvaiheessa suoraa palautetta nopeasti robotin käyttäjiltä”, Elisan robottitiimiin kuuluva Katri Tammela sanoo.
Palautteen perusteella videorobotti Murffia on kehitetty entistä paremmaksi. Talven aikana se on saanut suuremmat renkaat, joiden avulla liikkuminen on huomaamatonta. Myös keskustelun mahdollistava tabletti on vaihdettu aiempaa helppokäyttöisemmäksi. Sairaalaolosuhteisiin sopiva malli löytyi yksinkertaisesta senioriapu-tabletista.
”Uuden tekniikan hyödyntämisessä käytön helppous on äärimmäisen tärkeää. Pienellä harjoittelulla robottia on helppoa ohjata. Potilaan puolestaan ei tarvitse tehdä mitään robotin saapuessa sängyn viereen”, Nyman sanoo.
Viiveetön 5G on etäohjauksen ehto
Helppouden ohessa sairaalamaailmassa tärkeää on toimintavarmuus. Kokeiluvaiheessa robottia testattiin osaston wifi-verkon avulla, mutta pian se siirtyi käyttämään Elisan 5G-mobiiliverkkoa. Nopeuden lisäksi hyödyllinen on 5G-verkon lyhyt viive, mikä mahdollistaa robotin sujuvan ja turvallisen etäohjaamisen.
”Meille on hyvä, että saamme jättää tekniset asiat Elisan huoleksi. Robotti toimii 5G:ssä hyvin, ja jos se tökkisi, siirtyisi robotti automaattisesti käyttämään wifiämme. Me olemme tyytyväisiä, kun robotti toimii ilman että edes tiedämme, mitä verkkoamme se käyttää, Nyman sanoo.
Kirurgiseen sairaalaan valjastettu vuodeosasto toimii robotin kehityskenttänä hyvin, sillä kaikki osaston 12 potilaspaikkaa ovat samassa suuressa salissa. Siellä sijaitsee myös robotin parkki- ja latauspiste.
”Robotin ajaminen vaatii hetken harjoittelua esimerkiksi etäisyyksien hahmottamiseksi, mutta on sen jälkeen helppoa. Kun robotti pääsee metrin päähän latausasemasta, se osaa asettaa itse itsensä lataukseen”, Nyman kertoo.
Videorobotti Murffi mahdollistaa vuorovaikutuksen ilman maskia
Turhia käyntejä potilashuoneessa ei ole. Videorobotti ei myöskään voi korvata hoitotyössä ihmistä. Sen sijaan se voi olla tehokas työkalu, joka tekee hoitohenkilökunnan työstä entistä helpompaa. Samalla videorobotti auttaa käyttämään koronataudin hoitamisessa välttämättömiä suojavälineitä aiempaa fiksummin.
”Yksi kertakäyttöinen suojavaatekerta maksaa noin 15 euroa. On sekä työssä jaksamisen että talouden kannalta hyvä, että osa kommunikaatiosta voidaan käydä etänä”, Nyman huomauttaa.
Robotin avulla voidaan kysellä potilaiden kuulumisia. Farmaseutti puolestaan voi selvittää kuva- ja ääniyhteyden kautta osastolle tulleen potilaan kotilääkitystä.
Toinen robotista saatava hyöty liittyy hoitosuhteeseen. Koska kyseessä on tarttuva tauti, henkilökunnan on pidettävä jatkuvasti kasvomaskeja yllään.
”Yksi etu videorobotissa onkin se, että sen kautta potilas voi nähdä hoitajan tai lääkärin ilman kasvomaskia. Hoitotilanteista tulee molemmille miellyttävämpiä, kun potilas tietää, minkä näköisen ihmisen kanssa hän on tekemisissä”, Nyman sanoo.
Uusia käyttökohteita koronan jälkeen
Katri Tammela uskoo robotilla olevan paljon erilaista hyötykäyttöä hoivan maailmassa myös pandemian jälkeen. Koronavirus osoitti, miten teknologian hyödyntäminen helpottaa tärkeää kommunikaatiota eristystä vaativien tautien hoidossa.
”Muita videorobotille sopivia tehtäviä voisivat olla esimeriksi ihmisten opastamistehtävät suurissa sairaalaympäristöissä tai esimerkiksi kaukana asuvien omaisten etävierailujen järjestäminen hoivakodeissa”, Tammela sanoo.
Kuten monessa muussakin ammatissa, myös hoitotyössä on otettu koronaviruksen vuoksi digiloikkia, joista kommunikaatiorobotti on hyvä esimerkki. Nyman uskoo vastaavien sovellusten yleistyvän sairaaloissa. Se kuitenkin vaatii totuttujen hoitotyön rutiinien miettimistä uudella tavalla.
”Kysymme potilailta heidän tullessaan osastolle, mikä on heille paras tapa mitata kipua. Ehkä meidän pitäisi alkaa kysyä myös sitä, mikä olisi heille luontevin tapa kommunikoida hoitajien kanssa. Digitaalisuus muuttaa ihmisten tapoja ja tottumuksia, ja meidän on muututtava siinä mukana”, Nyman näkee.
Lue myös
Elisan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ratkaisut
Terveysinnovaatioiden ekosysteemi tähtää HUS:n johdolla maailmanmarkkinoille
Digiratkaisuilla hyötyä sairaalaympäristöön: esimerkit hoitaja-avusta ja tilannekuvanäytöstä
Kaikki artikkelit