Ulkoistusta suunniteltaessa kannattaa miettiä mitä palveluita ulkoistukseen kannattaa sisällyttää ja miten eri palveluista saadaan loogisia kokonaisuuksia.
Korvattaessa nykytoimittajan palveluita uudella toimittajalla on hyvä hetki pohtia, miten vastuut saataisiin yhteen paikkaan ja samaan palvelunhallintaan sekä jatkuvaan kehitykseen.
IT-ulkoistuksesta sopiessaan yritykset laativat sopimuksia varmistamaan palvelun lopputulosta. Palveluiden kohdeympäristöjen määrittäminen on ollut yksi tärkeimmistä osa-alueista perinteisissä IT-ulkoistussopimuksissa niin että ostaja tietää mitä ostaa ja myyjä mitä myy.
Julkipilven ottaessa valtaa palveluiden kohdeympäristöstä muuttuvat myös perinteiset sopimusrakenteet, kun julkipilvitoimittajien sopimusehdot vyöryvät palvelutoimittajien lävitse suoraan asiakkaalle. Näin ollen palvelutoimittaja toimii julkipilvikapasiteetin jälleenmyyjänä ja palveluun hyödynnetään tyypillisesti julkipilvitoimijan vakiosopimusehtoja.
Koska julkipilvipalvelut kehittyvät vielä voimakkaasti eikä sopimuksen allekirjoitusvaiheessa voida vielä ennustaa tarkasti tulevaa pilvitarjontaa, on tärkeää, että sopimusrakenne säilyy dynaamisena. Julkipilvituottajat (MS, AWS, GCP jne.) käyttävät vakioehdoissaan omia jaetun vastuun malleja kuvatessaan Pilvituotannon vastuunjakoa ja käytettävyysindikaattoreita (SLA). Käytännössä nämä todennetaan julkipilvituottajan sivustolla, johon viitataan pääsopimuksessa weblinkeillä.
Perinteiset IT-infrastruktuurin ja käyttäjätukipalveluiden ulkoistussopimukset kanavoivat suuren määrän vastuita ja velvollisuuksia palvelutoimittajille. Julkipilven sopimuskytkentä muuttaa perinteistä rakennetta ja tarkoittaa käytännössä sitä, että osa palvelutuotannon infrastruktuurista uhkaa jäädä sopimuksellisesti paikallisen palvelutoimittajan vastuu- ja vaikutusalueen ulkopuolelle.
Haasteeksi tässä tapauksessa saattaa koitua häiriö- ja ongelmatilanteet sekä muutostilanteet, joissa sopimuksen velvollisuuksia ja tehtäviä ei ole jalkautettu palvelutoimittajan palveluorganisaatioon ja juurisyiden tai vaikutusten selvittely vaatii kokonaisuuden ymmärtämistä. Näin ollen toimittajan kyvykkyyksiä arvioitaessa on hyvä huomioida myös toimittajan ja julkipilvitoimittajan väliset suhteet sekä palvelutuotannon rakenteet.
Julkipilvipalvelut osana IT-ulkoistusta
Meillä Elisalla jo yhtiömme luonteesta johtuen vastuullisuus ja luottamus tulevat sisäänrakennettuna, osana ydinliiketoimintaamme. Asiakasympäristöjen dokumentointi ja niiden ajantasaisuuden ylläpitäminen ovat keskeinen osa julkipilven asiantuntijapalvelutuotannon hallintaa. Järjestelmien konfiguraatiotietojen ja niiden riippuvuuksien tunnistaminen edellyttää asiantuntijuuden lisäksi myös sitä, että palvelutuotantojärjestelmät tukevat turvallisesti julkipilvi-infraa.
Saumattomasti toimiva kokonaisuus mahdollistaa sen, ettei asiakkaan tarvitse saattaa yhteen eri organisaatioyksiköiden asiantuntijoita, järjestää keskinäistä tiedonvaihtoa eikä työnjohtoa.
Palvelukokonaisuuden etuja ovat myös mm. häiriötilanteisiin reagoinnin nopeus – aika ei kulu niiden eskalointiin. Lisäksi muutosten vaikutusten nopea havainnointi ja niiden korjaus kuuluvat kokonaisuuden etuihin, sillä jo pelkästään muutosten vaikuttavuusarviointi edellyttää julkipilvi-infran syvällistä tuntemista ja tilannekuvaa.
Elisa on jo useamman vuoden ajan mahdollistanut julkiset pilvipalvelut osaksi ICT- ja ulkoistussopimuksia. Meillä on sisäänrakennettuna työkaluja ja palveluita, joilla vastaamme asiakkaiden pilvivaatimuksiin ja –odotuksiin. Toisinaan organisaatioille tulee vastaan myös tilanteita, joissa pilvipalvelun kuukausilasku on odotettua suurempi.
Elisalla on myös osaamista ja kokemusta pilvipalveluiden laskunhallinnasta ja kontrolleista, joten pystymme tältäkin osin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin konkreettisesti ja käytännön läheisesti.
Lue myös
Julkipilvi tukee liiketoiminnan kasvua
Julkipilven hallintamallilla järjestelmällisesti kohti ihannetilaa
IT-ulkoistuksen suunnitteluun ja sopimuksiin kannattaa panostaa