IT-ympäristön kokonaiskuvan hahmotus, jatkuvan kehittämisen malli sekä asiakkaan ja IT-palvelutoimittajan yhteinen roadmap pilvisiirtymälle takaavat kustannustehokkaan ja liiketoiminnan tarpeita tukevan IT-infrastruktuurin.
”Jatkuvan kehittämisen toimintatapa on yhä kriittisempi yritysten IT-infrastruktuurin kyvylle palvella liiketoiminnan tarpeita. Jotta IT-ympäristön jatkuva kehittäminen onnistuu kustannustehokkaasti, huomio pitää kiinnittää seuraaviin asioihin: IT-infrastruktuurista pitää olla hyvä kokonaiskuva, pilvisiirtymälle tulee olla suunniteltuna selkeä roadmap ja IT-kumppanilta kannattaa vaatia kovan luokan asiantuntijuutta.”
”Kun kaikki pelaa yhteen, IT-ympäristö tukee liiketoiminnan tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla”, sanoo Elisan IT-asiantuntijapalvelut liiketoiminnan uusi vetäjä Olli Pikkarainen.
Pikkaraisella on pitkä tausta IT-alalla palveluliiketoiminnasta ja asiantuntija- ja konsultointipalveluista. Lisäksi hän on vastannut IT-palveluiden kehittämisestä automatisoinnin, teköälyn ja koneoppimisen keinoin.
Best fit -malli pilvisiirtymässä huomioi liiketoiminnan tarpeet
Yritysten tietohallintojen agendalla juuri nyt tulisi olla investointitarpeet pilveen siirtymiselle. ”Jos aikaisemmin pilvistrategioissa puhuttiin cloud only tai cloud first -ajattelusta, nyt puhe on kääntynyt best fit -ajatteluun”, Pikkarainen pohtii.
Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen IT-infrastruktuuria kehitetään liiketoiminnan kannalta parhaiten istuvan ratkaisun periaatteella. Yleensä tämä johtaa hybridi-malliin, jossa osa IT-infrasta ja sovelluksista toimii pilvessä, osa hankitaan palvelin- ja kapasiteettipalveluna ja tietyt osat voidaan tuottaa myös omasta konesalista.
Vastaavasti myös työasemien hallintapalvelut ja toimistosovellusten käyttö siirtyvät pilveen etenkin Microsoft 365 -palvelun käyttöönoton yhteydessä.
”Hybridi-mallissa kokonaisuus pitää saada toimimaan hyvin yhteen. Oleellista on luoda selkeä roadmap ja säännöt, millä periaatteilla mikäkin järjestelmä ja sovellus ohjataan pilveen, IT-toimittajan kapasiteettipalveluihin, tai tuotetaan omasta konesalista. Samalla tulee huomioida mallin vaikutukset tietoliikenneyhteyksiin.”
”Kokonaisuus pitää pystyä tuottamaan tietoturvallisesti ja käyttäjille vaivattomasti.”
IT-infrastruktuurin kokonaiskuvan hahmotus tärkeää
Jotta hybridimalli toimisi, IT-ympäristön kokonaiskuvan hahmotus on tärkeä askel, jos sitä ei ole vielä tehty.
”Isot digitaalisuuteen panostaneet organisaatiot ovat tässä ajattelussa jo pitkällä, mutta yllättävän monessa yrityksessä kokonaiskuva ei ole selkeä, vaan on kokeilunomaisesti lähdetty viemään palveluja pilveen teknologia edellä. Tällöin yrityksille voi tulla yllätyksiä, ja kokonaiskustannukset kasvavat ilman että saadaan irti haettuja hyötyjä”, Pikkarainen sanoo.
Kun yrityksen IT-infrastruktuurista on selkeä kokonaiskuva, sen pohjalle voidaan rakentaa organisaation yhteinen kehittämisen roadmap. Tämän avulla kehittäminen ohjautuu siten, että saavutetaan liiketoiminnallisesti järkevin ja kustannustehokkain tapa tuottaa IT-palvelut.
”Esimerkiksi usein on järkevää siirtää järjestelmä pilveen vasta siinä vaiheessa, kun sovelluksesta on käytettävissä natiivi pilvipohjainen sovellus. Tällöin ei tarvitse huolehtia palvelimista, ohjelmistoista eikä lisensseistä, ja natiivisti pilvessä toimivasta sovelluksesta saadaan irti liiketoiminnallinen lisäarvo”, Pikkarainen kertoo.
Asiakkaan ja IT-kumppanin yhteinen kehityshankesalkku ja roadmap takaavat parhaan tuloksen
IT-ympäristön kokonaiskuvan hahmotus ja hallittu liiketoiminnan tarpeista lähtevä pilvisiirtymä antavat hyvän pohjan IT:n jatkuvan kehittämisen toimintamallille.
”Olen urani aikana havainnut, että kehitystyöstä saadaan paras tulos irti, kun yritys ja sen IT-kumppani luovat yhdessä yhteisen agendan ja roadmapin kehitystyölle”, Pikkarainen kertoo.
”Joskus yritys pitää itsellään kaikki ideat ja kehitysaihiot ja tilaa IT-kumppaniltaan vain yksittäisiä projekteja. Välillä jopa asiakkaan liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä ei ole yhteistä hankesalkkua eikä tällöin keskusteluyhteys ja kehittämisen johtamismalli toimi.”
”Näissä tapauksissa IT-kumppanille ei muodostu kokonaiskuvaa eikä se pysty auttamaan yritystä parhaalla mahdollisella tavalla.”
”Toisaalta kehittämistä ei voi kokonaan IT-kumppanille ulkoistaakaan. Parhaassa mallissa rakennamme yhdessä asiakkaan liiketoiminnan ja tietohallinnon kanssa yhteisen kehityshankesalkun, jota johdetaan liiketoiminnan prioriteettien ja tarpeiden mukaan.”
”Me tuomme yhteiseen pöytään kehitysideoita teknologisesta ja Elisan palveluiden näkökulmasta ja asiakas tuo liiketoiminnan tarpeita, jotka yhdistämme yhteiseen kehityshankesalkun roadmappiin”, Pikkarainen kuvaa.
Elisa kasvattaa voimakkaasti asiantuntijapalveluaan
”Haluamme Elisassa auttaa asiakkaita heidän kehitystyössään ja olemme panostaneet voimakkaasti IT-asiantuntijaliiketoiminnan kehittämiseen ja osaamiseen. Meillä on esimerkiksi yli 100 Microsoftin sertifioitua asiantuntijaa ja olemme Microsoftin kärkikumppani Suomessa, lähes 30 Gold- tai Silver-tason kompetenssilla.”
”Olemme myös Citrix Service Premier Partner ja Suomen ensimmäinen VMWare vCloud Powered -kumppani. Kehittäminen pohjautuu meillä asiakastiimeihin, joissa asiakkaalla on tutut nimetyt arkkitehdit ja asiantuntijat, jotka ymmärtävät asiakkaan liiketoimintaa ja vastaavat kehitystyöstä yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa”, Pikkarainen kertoo.
Elisan kilpailuetuna markkinoilla on yhden luukun periaate. “Meiltä asiakas saa kaikki palvelut: loppukäyttäjäpalvelut, perinteiset kapasiteettipalvelut, pilveen siirtymisen palvelut ja jatkuvat palvelut pilvessä.”
”Lisäksi meiltä saa kaikki tietoliikenne- ja tietoverkko- ja kyberturvapalvelut, sekä konsultointi- ja koulutuspalveluja uusien ratkaisujen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Pystymme rakentamaan asiakkaille juuri heidän liiketoimintaansa parhaiten sopivan kokonaisuuden”, Pikkarainen sanoo.
Lue myös
Tutustu Elisan asiantuntijapalveluihin
Referenssiarkkitehtuuri auttaa luomaan pilvestä parhaan IT-ympäristön
Julkipilven hallintamallilla järjestelmällisesti kohti ihannetilaa