Harva suomalainen uskaltaa myöntää, jos ei tunne uutta sanaa. Tässä 10 tärkeää digitermiä, joiden ymmärtäminen auttaa tietämään mistä teknologisen kehityksen eturintamassa puhutaan.
Teksti: Kalle Viira
AR – Augmented reality, lisätty todellisuus
Lisätty todellisuus löytyy esimerkiksi Pokemonien perässä juoksevien ihmisten älypuhelimissa. Pokemon Go -pelin lisätty todellisuus tuo hahmot kännykän ruudun kautta todellisuuden näkymään, kun hahmot on ensin löytänyt ohjelman karttasovelluksen avulla.
Lisätyn todellisuuden sovelluksia käytetään älypuhelimien tai erityisten AR-lasien avulla. Lisätty todellisuus antaa sovelluksesta riippuen käyttäjälleen lisä- tai taustatietoa todellisesta kohteesta, jota puhelimella tai laseilla katsotaan.
Yksinkertaisimpia lisätyn todellisuuden hyötysovelluksia on älypuhelimessa toimiva kääntäjä. Osoitat kameran vieraskieliseen tekstiin ja näytölläsi on täysin sama kuva oikeasta kyltistä mutta teksti omalla kielellä.
Big Data – suurten tietomäärien hyödyntäminen
Maailma täyttyy tiedosta ja digitaalisista jäljistä, joiden laajamittaista hallintaa, ymmärtämistä ja hyödyntämistä kutsutaan termillä big data. Valtaosa maailman jatkuvasti kasvavasta tiedosta on julkista, mutta tietoa joudutaan keräämään erilaisista lähteistä ja yhdistämään älykkäällä tavalla.
Tekoälyä vaaditaan ison tietomäärän laajamittaisessa tunnistamisessa, luokittelussa, analysoinnissa ja esittämisessä hyötyä tuottavalla tavalla.
Kun esimerkiksi Google tai Facebook seuloo ja jalostaa miljardien kävijöiden käyttäytymistä verkossa, kyse on suuren tietomäärän, big datan, hyödyntämisestä.
Co-working – Yksi plus yksi on kolme
Yhteisöllinen työnteon malli, co-working, on tullut tunnetuksi luovan alan freelancereiden keskuudessa. Termillä tarkoitetaan niin tiloja kuin työtapaa.
Co-working-tiloissa eri alojen ihmiset voivat työskennellä, verkostoitua ja yhdistää kykyjään projekteissa sekä jakaa laitteita ja kuluja. Mikäli digisuunnittelija, graafikko ja toimittaja voivat tukea toisiaan ja luoda yhteisiä palveluja yhteisöllisessä työympäristössä, miksi eivät puuseppä, putkimies ja sähkömies voisi toimia samoin.
Työtapana co-working tarkoittaa yhdessä tekemistä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa saman dokumentin tai esityksen kirjoittamista yhtä aikaa siten, että kaikki tekijät näkevät reaaliaikaisesti toistensa kirjoitukset.
Crowdsourcing – Joukkoistaminen hyödyntää yleisöä
Kun Haluatko miljonääriksi -ohjelman kisaaja kysyy oikeaa vastausta yleisöltä, hyödyntää hän joukkoistamista. Yleisö ei varmuudella anna oikeaa vastausta, mutta kun yleisöä on tarpeeksi, saa kisaaja tietoa siitä, mikä vaihtoehdoista todennäköisimmin on oikein.
Kyse on joukkoistamisesta (crowdsourcing), jossa yleisöä hyödynnetään jollain tavalla.
Internetissä on paljon palveluja, joissa voi joukkoistaa tiedon hankintaa tai tietyn asian tekemistä. Esimerkiksi verkkosuunnittelun voi joukkoistaa tuhansille freelancereilla ympäri maailmaa. Tätä artikkelia varten voitaisiin laittaa termit Facebookiin ja pyytää ystäviä kertomaan mitä ne tarkoittavat. Ehkä juuri niin tapahtuikin.
Engagement-markkinointi sitouttaa
Engagement-markkinoinnilla tarkoitetaan seuraavaa: Yritys pyytää pizzerian asiakkaita suunnittelemaan uusia pizza-reseptejä, antaa heidän äänestää parhaista ja nostaa voittajat uudelle ruokalistalle.
Tällä tavalla yrityksen parhaat asiakkaat saadaan osallistumaan, innostumaan ja levittämään tietoa yrityksestä ja sen tuotteista. Sitouttava markkinointi luo tarinoita ja sisältöjä, ja antaa yritykselle tietoa mistä asiakkaat pitävät ja millaisia he ovat.
Asiakkaat luovat yrityksen menestyksen, joten heidän kannattaa antaa vaikuttaa ja olla merkityksellisiä yritykselle.
IoT (Internet of Things) – Esineiden ja asioiden internet
Kun mikä tahansa laite kuten auto, leivänpaahdin tai termostaatti on yhteydessä internetiin ja hyödyntää verkkoa ja siellä olevaa tietoa älykkäällä tavalla, se on osa esineiden internetiä. Esineiden internet eli IoT (Internet of Things) -termillä tarkoitetaan verkkoa älykkäästi hyödyntäviä laitteita ja toisiinsa yhteydessä olevia laitteita, mutta ei asioita, joita voidaan vain ohjata verkon kautta.
Teollinen internet pohjautuu esineiden internetiin, mutta keskittyy teollisen tuotannon kehittämiseen ja tehostamiseen.
Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu esimerkiksi roskalaatikkoon asennettavalla sensorilla, joka viestii verkon kautta ohjausjärjestelmään astian täyttymisestä, joka taas luo roska-auton navigaattoriin valmiit ajoreitit tarpeiden mukaan.
Joukkorahoitus – vaihtoehto yritysrahoitukselle
Paikkakunnalta puuttuu pizzeria. Innokas nuori kokki on vakuuttunut pizzerian tarpeesta, mutta rahoitus puuttuu. Joukkorahoitus tulee silloin apuun. Yrittäjä kertoo joukkorahoituspalvelussa liiketoimintasuunnitelman ja tarvittavan rahoituksen. Joukkorahoituspalvelussa yrittäjä esimerkiksi myy ennakkoon erilaisia pizzoja.
Reilumpaa sijoitusta vastaan joukkorahoitukseen osallistuva saa lisäpaketin, joka pitää sisällään muun muassa kutsun avajaisiin ja nimen pizzerian seinään. Tuhat etukäteen myytyä pizzaa ja sata lisäpakettia myöhemmin yrittäjällä on pääomaa haaveensa toteuttamiseksi.
Suomessa joukkorahoitukset perustuvat suurelta osin osakeosuuksien myyntiin tulevasta yrityksestä. Etenkin panimot ja tislaamot ovat saaneet tällä tavalla ihmiset osallistumaan joukkorahoitukseen. Kansainvälisesti joukkorahoituksen malli, jossa tuotteita myydään ennakkoon valmistuksen rahoittamiseen, on yleinen.
Pilvipalvelut – uudenaikaisiin työtapoihin
Kun tiedot tai ohjelmat ovat pilvessä, ne eivät ole omalla tietokoneella tai yrityksen omalla palvelimella vaan pilvipalvelun tarjoavan yrityksen palvelimella.
Pilvipalveluihin pääsee käsiksi internetin kautta melkeinpä mistä vain tietokoneella ja mobiililaitteilla. Tämä mahdollistaa etätyön mistä paikasta vain ja työnteon yhdessä (ks. co-working-termi).
Pilvessä voi olla palveluita, ohjelmia ja tietoa. Esimerkiksi sähköposti voi nykyisin olla myös pilvipalvelu. Silloin kaikki sähköpostit on tallennettu muualla internetissä olevalle palvelimelle, josta niitä voidaan lukea internetin kautta niin läppärillä, tabletilla kuin älypuhelimella. Sähköpostin ja työryhmäsovellusten, kuten Office 356, lisäksi pilvessä ovat sovellukset kuten Facebook, Instagram, Skype sekä Dropbox ja muut erilaiset tiedostojen ja tietojen säilyttämiseen ja siirtämiseen tarkoitetut palvelut.
XaaS (Anything as a Service) – Kun kaikki on palvelua
Kaikki ohjelmistot ja palvelut, jotka eivät vaadi fyysistä asentamista, voidaan toteuttaa internetin yli jaettavana palveluna, mitä kutsutaan termeillä XaaS (Anything as a Service), IaaS (Infrastructure as a Service), PaaS (Platform as a Service) sekä tietysti Saas (Software as a Service. Kun näet näitä termejä, näet palveluina tarjottavaa tietotekniikkaa.
Internetin ja teknologian kehittymisen ansiosta laitteet ovat enää linkki palvelutarjontaan, sovelluksiin, ohjelmistoihin, kehitysalustoihin ja verkostoihin. Lähes kaikki nämä voidaan hankkia palveluntarjoajilta ilman fyysistä tuotetta.
Älykoti – Avaimet käteen ja sensorit seinään
Älykäs asuminen on esineiden internetin (IoT) tyypillinen esimerkki. Tulevaisuuden älykodin sisältämät sensorit mittaavat lämmityksen ja energian tarpeita sekä seuraavat asukkaita ja ympäristöä.
Kertyvän datan perusteella älykoti esimerkiksi ohjaa lämmitystä, säätää valaistusta ja hälyttää poikkeuksellisista sähkön tai veden kulutuksen piikeistä.
Asunto tunnistaa esimerkiksi henkilömäärän ja ulkolämpötilan, ja säätää lämmityksen ja ilmastoinnin sen mukaisesti. Valojen kirkkaus ohjautuu automaattisesti luonnonvalon mukaan, kodinkoneet ajastetaan älypuhelimen sovelluksilla ja ne ovat yhteydessä myös toisiinsa.
Lue myös
Lisätty todellisuus tunkeutuu työpaikoille ja tutkimukseen Suomessakin
5G mullistaa reaaliaikaisen striimauksen ja yhdistetyn todellisuuden
Fizzan pizza-automaatit yleistyvät Suomessa teknologian avulla
Kaikki artikkelit