Lounais-Suomen elinvoimakeskus uudistaa vesistö- ja pohjavesimittausta yhteistyössä Elisan kanssa. Uusi NB-IoT-pohjainen sensoriratkaisu tekee mittauksesta aiempaa luotettavampaa ja energiatehokkaampaa myös syrjäisillä alueilla.
Pohjaveden ja pintaveden korkeuksia mitataan pian koko Suomessa tehokkaammin, edullisemmin ja tietoturvallisemmin. Taustalla on Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Elisan yhteistyön tuloksena syntynyt sensoriratkaisu.
Lounais-Suomen elinvoimakeskus palvelee Satakunnan ja Varsinais-Suomen asukkaita, yrityksiä ja organisaatioita alueen elinvoiman kehittämisessä. Alueelliset elinvoimakeskukset jatkavat aiempien ELY-keskusten työtä esimerkiksi ympäristöön, maaseutuun, liikenteeseen ja elinkeinoihin liittyen.
Samalla Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle on keskitetty valtakunnallinen hydrologisen tiedon tuotanto eli se tuottaa Suomen ympäristökeskukselle tietoa vesistöjen pinnankorkeuksista, pohjavesien korkeudesta sekä muista vesistöihin liittyvistä mittauksista.
Vanhat, eri sukupolven laitteistot alkoivat tulla elinkaarensa päähän, joten elinvoimakeskuksessa tuli ajankohtaiseksi teknologian päivittäminen nykyaikaisempaan muotoon.
“Meillä on ollut vanhahkoa laitekantaa, joka on tarkoitus vaiheittain korvata uudella teknologialla. Myös 2G-verkkomme ajetaan alas muutaman vuoden päästä, jolloin vanhat laitteet eivät enää toimi. Mittausverkostomme on kasvanut ja etenkin kriittisissä kohteissa laiterikkojen riskin minimoiminen on olennaista”, kuvailee Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tekninen asiantuntija Tomi Mäki.
Etähallintaa ja sujuvaa käytettävyyttä
Kilpailutuksen tuloksena Lounais-Suomen elinvoimakeskus valitsi uudeksi mittausratkaisuksi Elisan NB-IoT-teknologian.
Elisan ratkaisu täytti vaatimuksemme laitteen osalta ja oli myös kilpailutuksen edullisin vaihtoehto. Kokonaisuus sopii meille loistavasti, kertoo Mäki.
“Elisan NB-IoT-teknologia mahdollistaa sujuvan käytettävyyden ja laitteiden etähallinnan. Olemme koko ajan kartalla tilanteesta ja voimme päivittää ohjelmia tai muuttaa mittaustaajuuksia. Uusien laitteiden avulla saamme myös parannettua kyberturvallisuutta”, Mäki toteaa.
Kilpailutuksen yhtenä tarkoituksena oli löytää laite, joka tukee kaikkia vanhoja anturityyppejä. Elinvoimakeskuksen asiantuntijoiden ei tarvitse murehtia, mitä teknologiaa mikäkin anturi käyttää, sillä uusi laite sopii aina korvaajaksi.
“Käytössä on nyt 4G-verkkoon pohjautuva Elisan NB-IoT-tekniikka, jolla korvataan vanhoja ja poistuvia tekniikoita. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse kerralla uusia, vaan olemme ensisijaisesti vaihtaneet laitteiden tiedonsiirtoyksiköitä. Olennaista on se, miten saatu tieto muutetaan ja lähetetään verkon yli”, selventää Commercial Manager Mika Flinck Elisalta.
“Business IoT-palvelumme purkaa laitteiden keräämän raakadatan ja lähettää sen järkevässä muodossa eteenpäin. Asiakkaan ei siis tarvitse erikseen purkaa dataa”, Flinck sanoo.
Kyberturvallisuus kulkee aina mukana
Edessä on vielä iso vaihtourakka, mutta uusia laitteita on jo nyt ehditty asentamaan laajasti koko Suomen alueelle. Iso osa laitteista sijaitsee haja-asutusalueilla, missä haasteena on usein erilaisten tiedonsiirtoverkkojen heikko kantavuus. Uusitut laitteet ovat kuitenkin toimineet syrjäseudullakin erinomaisesti.
“Yhtään ongelmaa kuuluvuudessa ei olla toistaiseksi löydetty. Elisa otti hienosti koppia haasteistamme ja kehitti laitteeseen toivomiamme ominaisuuksia”, kiittää Tomi Mäki.
“Kokonaisuudessaan saimme merkittävän säästön, koska uudet laitteet ovat aiempaan verrattuna edullisia. Lisäksi NB-IoT-verkko kuluttaa vähän energiaa, joten akkuja ei tarvitse kovin usein vaihtaa. Elisan ratkaisu on laadullisesti ja teknisesti paras meidän tarpeisiimme”, Mäki lisää.
Keskeinen hyöty yhteistyössä Elisan kanssa on myös jatkuva kyberturvallisuuden kehittäminen. Elinvoimakeskustenkin toimintaa määrittävät uudet NIS2-direktiivi (Network and Information Security) ja CRA-asetus (Cyber Resilience Act), joiden ohjauksella organisaatioita patistetaan tietoturvallisiin käytäntöihin.
“Keskustelemalla saimme ymmärryksen kokonaisuudesta ja siitä, mitä muutoksia laitteeseen tarvitaan. Räätälöidyn kehitystyön kautta pääsimme kaikille sopivaan lopputulokseen”, Flinck ja Mäki pohtivat.
Tutustu Elisan Business IoT-palveluun.
Lue myös
HS-Vesi loi älykkään vesijohtoverkoston monitorointijärjestelmän Elisan avulla
Vesitiedon ja Elisan yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia vesihuoltolaitoksille
Elisan ja Alvan tiivis yhteistyö parantaa vesihuoltopalvelun laatua
Avainsanat
