Millainen on ja miten toimii digitaalinen työpaikka Elisalla? Tästä kertovat Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho sekä Juha Urho, Vice President, Corporate IT.
Digitalisaation myötä työnteon keskipisteenä ei välttämättä ole fyysinen toimisto, vaan digitaalisessa maailmassa sijaitseva yhteistyön paikka. Työn muutosta vauhditti myös pandemia, jonka jälkimainingeissa moni organisaatio järjesti uudelleen toimintatapojaan.
Näin tehtiin myös Elisalla. Kun uusia toimintatapoja otettiin käyttöön, myös ihmisten toiveet ja tarpeet hajaantuivat, kertoo Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho.
”Työntekijöiden johtaminen ja tukeminen on vaatinut uudenlaista otetta. Ihmisillä syntyi aivan uusi kokemus työskentelystä ja uudessa maailmassa on täytynyt opetella toimimaan.”
Elisalaiset saavat paljon arvoa etätyöstä, mutta niin myös lähityöstä, kertoo Ranta-aho. Mutta jos ihmisiä halutaan toimistolle, täytyy lähteä siitä, miten työ sujuu.
Digitaalisella työpaikalla ulkoiset tekijät eivät välttämättä ole niitä, joilla ihmisiä houkutellaan paikalle. Sen sijaan merkitystä on tiimityön sujuvuudella: mitä saadaan aikaiseksi ja miten työtä tehdään hyvin. Ranta-ahon mukaan nämä perusasiat eivät ole muuttuneet miksikään.
Ranta-aho viittaa Googlen tutkimukseen, jossa selvisi, miksi jotkin tiimit ovat tuottavampia kuin toiset ja mitkä asiat näissä tiimeissä kukoistivat.
Tuottavimmissa tiimeissä kunnossa oli psykologinen luottamus tiimin kesken. Muita hyvällä tolalla olevia seikkoja olivat tavoitteiden ja roolien selkeys, työn merkityksellisyys ja työn vaikuttavuuskokemus.
“Nämä ovat tietyllä tavalla aika perusasioita. Digitaalinen työpaikka toimii, jos vain nämä asiat toimivat kaikissa tilanteissa”, Ranta-aho sanoo.
Toimintatapojen perusta Elisan digitaalisella työpaikalla
Elisan digitaalisella työpaikalla tärkein ohjenuora on luottamuksen kautta toimiminen.
“Se on kantava ohjenuora, kun mietimme ohjeistuksia ja säätelyä. Emme tee mitään vain siksi, ettemme luottaisi ihmisiimme – he ovat osoittaneet kyllä jo olevansa luottamuksen arvoisia. Emme tarvitse käytäntöjä valvonnan vuoksi, vaan tarvitsemme käytäntöjä siksi, että silloin työ sujuu paremmin.”
Toinen kulmakivi on arvojen kautta johtaminen. Siihen kuuluu jatkuvan parantamisen ajattelua sekä oppimista, valmentavaa otetta, toisten kunnioittamista ja asiakkaan etusijalle asettamista.
Kolmas tärkeä suuntaviiva on arjen sujuvuus, kuten se, että tiimin päivittäisjohtamiseen on selvät käytännöt. Tiimit tietävät mitä odotetaan ja missä mennään.
“Kokeilemalla oppimiseen ja kehittämiseen on Elisalla vahvat käytännöt. Yllättävää kyllä, tämä kaikki toimii digitaalisessa työpaikassamme yhtä hyvin sekä etänä että lähityössä”, Ranta-aho kertoo.
Mutta jotta kaikki toimii, tarvitaan mahdollistajana työtavat, jotka edistävät onnistumista ja hyvinvointia – siis selkeät pelisäännöt tiimien toimintaan.
Neljäntenä ohjenuorana on yhteen tuleminen silloin, kun se tuo arvoa yksilölle, tiimille tai asiakkaalle.
“Kenellekään ei tuo arvoa, että toimistolle tullaan tuijottelemaan tyhjiä seiniä. Arvo tulee ihmisistä ja siitä, että on oikeat ihmiset tekemässä oikeita ja tärkeitä asioita. Toimistolle tulon pitää tuntua arvokkaalle. Se taas riippuu siitä, mitä siellä tehdään ja miten tekeminen organisoidaan”, Ranta-aho muistuttaa.
Kun nämä neljä asiaa ovat kunnossa, niiden puitteissa voidaan antaa mahdollisimman suuri vapaus. Eri seikat asettavat kuitenkin reunaehtoja.
“Silloin kun esimerkiksi toivotaan, että kaikki tulevat paikalle, näin toimitaan. Ja ehdoista myös kannattaa pitää kiinni”, Ranta-aho summaa.
Digitaalinen työpaikka Elisalla arkea jo ennen pandemiaa
Elisan IT:n näkökulmasta digitaalinen työpaikka on ollut Elisalla arkipäivää jo useita vuosia.
“Digitaalisten ratkaisujen tuottajana olemme toimineet digitaalisessa työpaikassa jo kauan. Olemme luoneet mahdollisuuksia toimia ajasta ja paikasta riippumatta, erilaisilla päätelaitteilla ja välineillä sekä tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Kyllä meilläkin Covid-aika kiihdytti toimintaa digitaalisessa ympäristössä, mutta edellytykset siihen olivat olemassa jo ennen sitä, ja ihmiset toimivat sen mukaisesti. Covidin myötä se vain konkretisoitui entistä voimakkaammin”, kertoo Juha Urho, Vice President, Corporate IT.
Omasta toiminnasta oppimalla Elisa on myös pystynyt kehittämään palveluiltaan entistä pidemmälle asiakkaidensa hyväksi.
“Olemme itsekin sitten kasvaneet samalla. Syömme samaa ruokaa kuin asiakkaamme ja sitä kautta myös opimme”, Urho kuvailee.
Uutta teknologiaa – mihin tarkoitukseen?
Uudet ja kehittyvät teknologiat ovat yksi opeteltava asia, mutta digitaalisessa palvelutuotannossa tarvitaan myös viisautta, mitä ollaan ottamassa käyttöön ja mihin tarkoitukseen, Urho muistuttaa.
“Teknologia luo edellytykset, mutta miten sitä käytetään fiksusti? Miten digitaalisen palvelutuotannon maailmassa palvelu vastaa tarvetta?”
“Puhumme eri asioista kuin vanhassa maailmassa. Meidän on täytynyt opetella uusia tapoja, ja pohtia, mitä kaikkea kohtaaminen ja tekeminen digitaalisessa maailmassa edellyttää, että asiat toimivat jouhevasti – ja mitä kaikkea se mahdollistaa”, Urho sanoo.
Kun yhä suurempi osa ihmisistä työskentelee etänä eri sijainneista ja eri tavoilla, palvelun tuottamisessa on täytynyt huomioida myös sen toimintavarmuus työntekijöiden tilanteista riippumatta.
“Palvelun täytyy toimia kuten pitää. Se on asettanut uusia vaateita palvelun ja laadun ylläpitämiseen.”
Teknologian kehittyminen on myös arkistunut.
“Yksi hyvä esimerkki ovat varmaankin videoneuvottelut, joista on tullut arkipäivää. Teamseista ja muista vastaavista ratkaisuista on tullut jokapäiväistä, siihen nähden, mitä se ei ehkä kaikilta osin ennen ollut. Ennen näitä ratkaisuja käyttivät edelläkävijät, nykypäivänä se on kaiken ytimessä”, Urho sanoo.
Positiivisia vaikutuksia henkilöstöön
Juha Urhon mielestä digitaalisen työpaikan parhaita puolia on, että se on vapauttanut henkilöstöä uudella tavalla. Tämä näkyy monellakin tavalla positiivisesti.
“Digitaalisaatio ja digitaalinen työpaikka on antanut omalle joukollemme tilaa ja tapoja tehdä asioita hieman eri tavalla. Lopputulos on varmasti yhtä hyvä, ellei jopa parempi”, Urho sanoo.
Myös Elisan asiakkaiden sisäisen käytön kannalta Urho uskoo, että tärkein asia edelleen on, että palvelu toimii.
“Elisa on pystynyt pitämään palveluissaan jatkuvasti hyvän tason sekä kehittämään palveluitaan sen mukaisesti, miten tarpeet aikojen kuluessa muuttuvat.”
Lue myös
Digitaalinen työympäristö vaatii modernit yhteydet, laitteet ja tietoturvan
Näin Fortum digitalisoi työpaikkaa moderniksi
Digitalisaatio, datatalous ja tekoäly muuttavat työn tekemisen tapaa
Lassila & Tikanojalla älypuhelin on siivoojan keskeinen työväline
Kaikki artikkelit