Koko IT-infrastruktuurin hallinta yhden käyttöliittymän kautta kannattaa, mutta siihen siirtyminen on monivaiheinen prosessi. Lue, miten pääset alkuun hybridipilven kanssa.
Oma tai IT-kumppanin konesali vai julkinen pilvipalvelu? Yhä useampi yritys päätyy hybridiratkaisuun, joka yhdistää yksityisen ja julkisen pilven parhaat puolet. Yksi Elisan hybridipilviasiakkaista on Fingrid, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa.
Fingrid, kuten lähes kaikki muutkin julkisten pilvipalvelujen hyödyntäjät, pyörittävät usein esimerkiksi kriittisiä sovelluksiaan joko omassa tai IT-kumppanin konesalin yksityisessä pilvessä. Tällöin päätyy helposti tilanteeseen, jossa yksityisellä pilvellä on omat prosessit, teknologiat ja jopa eri ylläpitäjät kuin julkisessa pilvessä pyörivillä palveluilla.
”Fingridin kanssa olemme lähteneet tekemään systemaattista muutosta. Rakennamme alustaa, joka näyttää sovelluskehittäjälle samalta, olipa palvelu menossa omaan konesaliin tai julkiseen pilveen”, kertoo Elisan yritysasiakkaiden CTO Ville Rautio.
Ajatus on, että sovelluskehitystä tehdään alustasta riippumatta samoilla prosesseilla. Lopuksi päätetään pannaanko sovellus pyörimään yksityiseen vai julkiseen pilveen. Valintaan vaikuttavat kustannukset, liiketoiminnan tarpeet tai datan sijaintia määrittelevä sääntely.
Rautio kertoo, että hybridipilviratkaisut kiinnostavat tyypillisesti isoja organisaatioita, jotka pohtivat julkisten pilvipalvelujen käyttöönottoa nykyisen yksityisen pilven rinnalle.
”Tai jos julkinen pilvipalvelu on jo käytössä, halutaan luoda yhtenäinen näkymä julkiseen ja yksityiseen pilveen.”
Liikkeelle tavoitteiden määrittelystä ja tiekartan laatimisesta
Monen IT-asiakkaan kiinnostus herää, kun heille kerrotaan Elisan hybridipilviympäristöjen yhtenäisestä hallintamallista ja sen jatkuvasta kehitystyöstä.
”Yhteistyö lähtee useimmiten liikkeelle tällaisesta vuoropuhelusta. Asiakkaan tavoitteiden määrittäminen on se ensimmäinen askel.”
Toimivaksi osoittautunut työtapa on Elisan ja asiakkaan asiantuntijoiden yhteiset workshopit.
”Niissä lähdetään miettimään yhdessä, mikä on asiakkaan pilvistrategia nyt, ja pitäisikö sitä päivittää.”
Kun tavoitteet ovat selvillä, laaditaan tiekartta sinne pääsemiseksi.
”Meidän pitää aina lähteä liikkeelle asiakkaan ympäristön ymmärtämisestä. Ei ole mitään valmista ratkaisua, ne rakennetaan aina yhdessä.”
Tavoitteena on saada koko IT-infrastruktuurin hallinta toimimaan kuten julkisissa pilvipalveluissa, vaikka alustana olisikin oma konesali. Tämä edellyttää esimerkiksi oman konesalin eri ylläpitorutiinien systemaattista automatisointia.
”Keskitettyyn hallintaan kannattaa siirtyä vähitellen, yksi sovellus tai prosessi kerrallaan, Ville Rautio toteaa.
Aivan ensimmäinen askel on luoda yhteinen näkymä organisaation IT:n rakennuspalikoihin, palvelimiin, verkkoihin, tietoliikennelaitteisiin, sovelluksiin ja käyttäjiin, sijaitsivatpa ne julkipilvessä tai omassa konesalissa.
”Jo tämä tuo merkittäviä hyötyjä, kun ymmärrät mitä IT-infraa organisaatiossa on ja missä se sijaitsee. Tätä kautta myös kustannukset tulevat näkyviksi”, Rautio toteaa.
Seuraavassa vaiheessa otetaan julkipilven työkaluja käyttöön eri ylläpitoprosesseissa, yksi prosessi kerrallaan.
”Aloittaa voi vaikkapa tietoturvapäivityksistä, ajaa ne pilven hallintatyökaluilla yhdestä paikasta keskitetysti joka ikiseen ympäristöön.”
Kun ylläpitoprosessit ovat yhtenäisiä ja mahdollisimman automaattisia, IT-ympäristön ylläpito tehostuu.
Sopimukset kuntoon
Monen organisaation hybridipilvimatkaa hidastavat voimassaolevat palvelusopimukset olemassa olevien IT-toimittajien kanssa. Hankaluuksia voi tuottaa esimerkiksi, jos konesalin nykyinen ylläpitäjäkumppani ei halua siirtyä yhtenäiseen hybridipilven hallintaan, tai ei salli julkipilven hallintatyökalujen käyttöä yrityksen yksityisessä pilvessä.
Laskentakapasiteetin siirtämisellä pilveen haetaan yleensä joustavuutta, mutta vuosien mittaiset vanhat sopimukset IT-palveluista saattavat osoittautua varsin joustamattomiksi.
”Kaikkien toimijoiden pitää ymmärtää, että siirrymme kohti monitoimittajaympäristöjä. Varsinkin kun sovelluskehitys ja infran hallinta lähentyvät jatkuvasti toisiaan, tarjoaa organisaation IT-palveluita tulevaisuudessa yhä useampi kumppani samanaikaisesti”, Rautio pohtii.
Mutta miten vanhaan sopimuskantaan saadaan hybridipilvimaailman edellyttämää joustoa?
Raution neuvo on istua nykyisten IT-kumppanien kanssa yhteiseen neuvottelupöytään, esitellä organisaation pilvistrategia ja tiekartta sinne pääsemiseksi, ja pohtia yhdessä, miten yhteistyömalli saataisiin hybridipilvimaailmaan sopivaksi.
Pienin askelin eteenpäin
Ison organisaation hybridipilvisiirtymä on pitkä prosessi. Kun tavoitteena on koko IT-infrastruktuurin hallinta yhden käyttöliittymän kautta, on järkevää edetä pienin askelin. Näin transitioprojekti onnistuu kivuttomasti, ja päästään nauttimaan hybridipilven tuomista liiketoimintahyödyistä.
”Asiakkaan sovellukset voivat toimia yksityisessä vai julkisessa pilvessä, ja työkuormia voidaan siirtää joustavasti ympäristöstä toiseen”, Ville Rautio kertoo.
Elisan asiantuntijoilla on myös toimivat työkalut IT-kustannusten optimointiin. Tämä kiinnostaa monia organisaatioita. Pilvisiirtymä kun ei ole aina tuottanut toivottuja kustannussäästöjä. Julkisten pilvipalvelujen ostaminen käy hetkessä, mutta käytön mukaan hinnoiteltujen palvelujen kokonaiskustannuksia ei välttämättä ole helppo laskea etukäteen. Monia palveluja onkin järkevämpää tuottaa yksityisessä pilvessä kiinteällä kustannuksella.
Lue myös
Miten kilpailuttaa IT-ympäristö? Lue vinkit
Näin hybridipilven avulla voi varautua erilaisiin poikkeustilanteisiin
Hybridipilven keskitetty hallinta tuo yhden näkymän yrityksen koko IT-infrastruktuuriin
Kaikki artikkelit