Digitalisaatio on soteuudistuksessa tärkeä teema: sen avulla voidaan tarjota laajempaa turvallisuutta tuovaa palvelua saavutettavasti ja kustannustehokkaasti myös kotihoitoon.
Hoivatyön arjen digitalisaatiosta tuttuja esimerkkejä ovat esimerkiksi jo pitkään markkinoilla olleet turvapuhelimet, lääkerobotit ja etävastaanotot – vaan miltä näyttää tulevaisuus, kun digitalisaatio viedään kotihoidon asiakkaiden luo ja hoivaorganisaatio voi panostaa ennakoivaan hoitoon ja tiedolla johtamiseen?
Digitalisaatio lisää tuetun asumisen palveluiden saatavuutta
Kotiin vietävien hoiva- ja tukipalveluiden kohdalla välimatkat aiheuttavat haasteita.
Käytännössä haja-asutusalueilla tuetusti asuvat voivat jäädä ilman tärkeitä kohtaamisia.
Esimerkiksi päivätoiminnan iltapäiväryhmän tuoma yhteisöllisyys ja sisältö päivään voivat etäisyyksien takia jäädä pelkäksi haaveeksi.
Kun kotihoitoon lisätään digitalisaatiota, terveydenhuollon palveluita ja vapaa-ajan toimintaa, voidaan kohtaamisia tuoda yhä useamman asiakkaan luo yhä useammin.
Kotiin tuotavat älylaitteet auttavat pitämään yhteyttä ja siirtävät osan hoitokäynneistä sähköisiksi. Covid-19:n aikana kommunikointi videovälitteisesti on onnistunut ilman maskeja. Ilo nähdä kasvojen ilmeet koskettaa niin asiakkaita kuin hoitajia.
Hoivatyön johtaminen sensoridatan pohjalta tuo kotiin lisää turvallisuutta
Hoivaorganisaatiolla ei usein ole tietoa, miten asiakkaalla menee silloin, kun hänen luonaan ei olla käynnillä.
Hoitaja ei etukäteen tiedä, millainen tilanne asiakkaan kotona voi odottaa.
Omaisillakaan ei aina ole tarpeeksi hyvää kuvaa tilanteesta. Lopulta voi olla jo liian myöhäistä antaa tarvittavaa tukea.
Kotihoidon digitalisaatio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaan kotiin asennetut sensorit kertovat hoivaorganisaatiolle ja omaisille, että asiakkaan aktiivisuus ja jaksaminen on laskenut tai vuorokausi nyrjähtänyt nurin. Asiakas todennäköisesti tarvitsee tukea.
Asiaan voidaan puuttua ennen kuin tilanne ehtii edetä pahemmaksi – ikäihmisen yleisvointi ei ehdi laskea laskea tai mielenterveyskuntoutujan arjenhallinnan haasteet heikentää elämänlaatua. Usein toistuviin vaivoihin, kuten virtsatientulehduksiin reagoidaan nopeammin ensioireiden ilmaantuessa.
Oikea tilannetieto auttaa välttämään myös vääristä hälytyksistä johtuvat turhat käynnit.
Preventiivinen hoiva on avainsana digitalisaatioon panostaville hyvinvointialueille.
Ennakoiva ja oikea-aikainen hoito varmistaa turvallisen, itsenäisen arjen omassa kodissa. Tehostetun palveluasumisen sijasta ihminen saa asua kotonaan, mutta hän ei jää yksin hiipienkään tulevien ongelmien kanssa. Reaaliajassa kerätyllä datalla ja älykkäällä analytiikalla tämä onnistuu.
Näin Elisa kehittää hyvinvointialueiden digiloikkaa
Elisa helpottaa hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden elämää. Sosiaali- ja terveysalan murrosaikoina autamme käyttämään resurssit viisaasti ja skaalautuvasti oikeasti vaikuttaviin asioihin.
Hoitoalan ammattilaiset saavat keskittyä tärkeimpään: hoivaan ja ihmisten auttamiseen.
Elisan kotihoitoon suunnattu palvelukokonaisuus Elisa Digihoiva tuo digitalisaation kotona asuvan asiakkaan luo ja auttaa hoivaorganisaatiota tunnistamaan, mitä asiakas milloinkin tarvitsee.
Tuomalla helppokäyttöiset tabletit osaksi kotihoidon arkea voidaan muuttaa ei-hoidolliset käynnit etäkäynneiksi. Pelkät lääkkeiden annostelu- tai antokäynnit voidaan lääkemuistuttajan avulla poistaa, jolloin jäljelle jää enää lääkeannostelijan täyttö joka toinen viikko.
Tämä näkyy suorana säästönä matkoihin käytetyssä ajassa ja polttoaineissa.
Sensoriteknonologialla saadaan passiivisesti kerättyä tietoa asiakkaan voinnista niin, että mahdollisia riskejä voidaan ennakoida. Sairaalajaksoja voidaan välttää ja siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen lykätä. Jo kuukauden, kahden tai vaikkapa vuoden lykkäys näkyy suorana säästönä. Ja kukapa meistä ei haluaisi asua mieluummin omassa kodissaan?
Digihoiva ja muut hoito-organisaatioiden kanssa yhdessä kehitettävät digitalisaatioratkaisut tuovat tuloksia ja säästöjä heti siitä lähtien, kun ne otetaan käyttöön.
Konkreettiset hyödyt näkyvät esimerkiksi säästyneenä työaikana ja ajokilometreinä. Parempi työhyvinvointi ja kevyempi työnkuva merkitsee myös parempaa työhyvinvointia.
Osa-aikaiset hoiva-alan ammattilaiset saadaan mukaan auttamaan muuttuneen työnkuvan ansiosta. Nuoret oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat osaavat jo odottaa digitalisaatiota tulevalta työpaikaltaan – oppilaitoksissa hyödynnetään jo laajasti eri toimittajien digitaalisia palveluja hoivassa.
Yhdessä viikossa 20 tabletilla hoidettua etäkäyntiä säästää yli 800 ajokilometriä – noin 124 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä.
Tiesitkö? Elisa Digihoivalla on suositus Digi-HTA-arvioinnissa.
Lue myös
Tekstiviesti lisäämään turvallisuutta pankki- ja verkkopalveluiden käytössä
Väestön ikääntymisen megatrendi haltuun terveydenhuollon digitalisaatiolla
Digitalisaatiolla vaikuttavuutta vanhusten kotihoitoon
Hyvinvointialueelle kustannussäästöjä kotihoidon digitaalisilla palveluilla